Muhammadin syöpäläiset

Syöpäläiset valottavat pukeutumisen historiaa

http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=156&a=1219&id=8584_6


Vielä 1900-luvun alussa lika ja syöpäläiset kuuluivat suomalaiseen arkipäivään. (Helsti 2000, 341, 346, 385.) Täitä oli monien päässä, kirppuja taloissa, eivätkä muutkaan syöpäläiset olleet harvinaisia (Raussi 1966, 64-65).
http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_03/saa203.html


Tilanteen ymmärtämiseksi on todettava, etteivät
”verta imevät syöpäläiset” muodosta minkäänlaista
ekologisesti yhtenäistä joukkiota.
Erot täiden, luteiden, kirppujen, hyttysten ja
kärpästen elintavoissa ovat ratkaisevan suuria
– samaa luokkaa, kuin erot nisäkkäiden, kalojen,
käärmeiden, lintujen ja sammakoiden
elintavoissa. Kunkin ”syöpäläisryhmän” suhdetta
karvapeitteeseen on siksi tarkasteltava
erikseen.
Tällaista tarkastelua suoritettaessa on huomattava,
että hyönteisten verenimentä ei sinänsä
vaikuta ihmisen kuolleisuuteen juuri
mitään. Ratkaisevaa ihmisen menestymiselle
ja evoluutiopaineiden synnylle on vain se,
kuinka vaarallisia sairaudenaiheuttaja-mikrobeja
erilaatuiset ”syöpäläiset” siirtävät ihmiseen.
Käytyyn keskusteluun liittyen on syytä lyhyesti
todeta eri syöpäläistyyppien elämäntavat,
suhde turkkiin ja kyky levittää tappavia
sairauksia:
TÄIT elävät kaikissa elinvaiheissaan ihmisen
turkissa ja ovat siitä ehdottoman riippuvaisia.
Täitten ihmiseen levittämä pilkkukuume
on erittäin vaarallinen ja korkeata kuolleisuutta
aiheuttava sairaus. Pilkkukuume voi
levitä vain täitten välityksellä. Se esiintyy laajoina
epidemioina erityisesti sotajoukoissa,
koska täit pääsevät tiheään miehitetyissä majoitustiloissa
tehokkaasti siirtymään ihmisestä
toiseen. Sukuelinten karvoituksessa elävä satiainen
ei toimi pilkkukuumeen levittäjänä,
päätäin levittämiskyky on heikko.
LUTEET elävät kaikissa kehitysvaiheissaan
ihmisten asumuksissa ja käyvät ajoittain imemässä
verta. Turkki ei muodosta estettä ruokailulle.
Tavalliset luteet eivät levitä sairauksia.
Vain eräät Etelä-Amerikassa elävät Triatominae
alaheimon luteet (28 lajia) levittävät
vaarallista Trypanosoma cruzi- siimaeliön aiheuttamaa
Chagasin sairautta.
KIRPUT elävät toukkina maassa, pesien
pehmusteissa tai lattianraoissa ja syövät orgaanisia
jätteitä. Aikuisasteella ne käyvät
ajoittain imemässä nisäkkäiden ja lintujen verta.
Kirput pystyvät hyvin liikkumaan isäntänsä
turkissa, mutta eivät ole siitä ehdottoman
riippuvaisia. Kirppuaikuiset levittävät ihmiselle
tappavan vaarallista paiseruttoa, joka on
esiintynyt lukuisina maailmanlaajuista kuolemaa
aiheuttavina pandemioina (mm. musta
surma).
Rutto on varsinaisesti luonnonvaraisilla
pikkunisäkkäillä esiintyvä kirppujen levittämä
sairaus (sylvatic plague). Pikkunisäkkäiden
kirput saattavat levittää sairauden suoraan ihmisiin
(mm. marmotinmetsästäjiin), mutta tavallisesti
ruttotartunta leviää ensin luonnon
jyrsijöistä ihmisasutuksen parissa eläviin mustarottiin
ja näistä edelleen kirppujen siirtämänä
ihmisiin. Paiseruttopandemiat muuntuvat
toisinaan ilman kirppuja leviäväksi keuhkorutoksi.
Ruttopandemiat ovat kautta aikojen jarruttaneet
tehokkaasti ihmiskunnan lisääntymistä
– jopa tehokkaammin kuin isorokko.
Rottasotien, asumishygienian parantamisen,
hyönteismyrkkyjen levittämisen ja antibioottien
käytön yhteisvoimalla on ruttoepidemiat
nyttemmin saatu kuriin.
http://www.tsv.fi/ttapaht/028/nuorteva.pdf