Keskustan pitkän Hallinnalla on tulos..

Kokenut virkamies tuohtui poliitikoille: "Se on itsensä pettämistä"
Kuva: Tiina Mutila Jukka Pekkarinen ihmettelee, miksi Suomessa ei osata tehdä päätöksiä ennen kuin on selkä seinää vasten.

Jukka Pekkarinen ihmettelee, miksi Suomessa ei osata tehdä päätöksiä ennen kuin on selkä seinää vasten.
08:40

Valtiovarainministeriö ilmoitti jälleen kovat luvut valtiontalouden sopeuttamiseksi pari viikkoa sitten. Seuraavan neljän vuoden aikana pitäisi säästää tavalla tai toisella kuusi miljardia euroa – summa on sama kuin viimeksikin vaalien alla. Lähellä tällaista lukua olivat esimerkiksi lapsilisät ja valtion maksamat eläkkeet yhteensä viime vuoden valtion budjetissa.

Elokuussa eläköityvä Valtiovarainministeriön ylijohtaja, talouspolitiikan koordinaattori Jukka Pekkarinen arvioi, että todelliset sopeutukset voisivat olla 4–6 miljardin välillä.

Kuulostaa jopa toiveikkaalta siihen nähden, mitä Pekkarinen on kokenut.

– Olen ollut monissa hallitusohjelmaneuvotteluissa asiantuntijana mukana. Kun hallituspuolueet eivät ole päässeet yksimielisyyteen, ratkaisu on usein haettu lauseella ”hallitus tavoittelee ennustettua nopeampaa talouskasvua”. Se on itsensä pettämistä.

Hän puolustaa ministeriön laskelmia kahdella asialla: vanhenevan ikärakenteen horjuttamalla huoltosuhteella ja taloudellisella tilanteella, josta keskustellessa esiintyvät sanat ”liri” ja ”suo”. Nämä tekijät saavat yhteensä aikaan julkisen talouden tulojen ja menojen välisen epäsuhdan eli 10 miljardin euron kestävyysvajeen, josta on kuultu turruttavuuteen saakka.

– Ihmiset eivät käsitä sitä, koska kestävyysvajeen kanssa on pystytty elämään 10 vuotta eikä se vielä näy ihmisten elämässä. Aikaa ei kuitenkaan enää ole paljoa. Hoivalaskun nopeimman kasvun vaihe on lähellä. Nyt on se viimeinen hallituskausi, jolloin korjaavat päätökset voidaan tehdä siedettävin yhteiskunnallisin kustannuksin.

Esimerkiksi niin, että kaikkein köyhimmät voitaisiin vapauttaa talkoista.

– Luulen, että aika laaja yksimielisyys on siitä, että vähimmäistoimeentulon varassa olevien tilannetta ei voi heikentää. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus täytyy olla yksi tärkeä kriteeri niissä toimenpiteissä.
Eläkemenot kasvavat

Suurten ikäluokkien vanhenemisen kustannukset alkavat siis Pekkarisen mukaan toden teolla näkyä seuraavan vuosikymmenen aikana. Eläkemenot kasvavat ja vanhusväestön raihnaisuus lisääntyy. Eläkemenoista Pekkarinen ei niinkään ole huolissaan, sillä jatkuvasti korkoa kasvavat 180 miljardin euron eläkerahastot takaavat sen, ettei eläkemaksujen korotuspaineita ole. Vanhusväestön pitkäaikaishoidon aiheuttama lasku on sen sijaan suurempi murhe, sillä se kohdistuu kuntiin, joissa ”ei ole eikä voi olla tällaista varautumista”.

– Jos nykyiseen tapaan rahoitetaan väestön hoivaa, niin kunnallisveroprosentit alkavat lähennellä 30 prosenttia ensi vuosikymmenen lopulla. Sieltä tulee se paine.

Ja siitä, että sote-uudistus epäonnistui.

Pekkarinen myöntää, että ennusteet raihnaisuudesta vaihtelevat. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla olettaa ihmisten toimintakyvyn säilyvän pidempään ja intensiivistä hoitoa vaativia vuosia olisivat siten vain pari, kolme viimeistä vuotta. Valtiovarainministeriön oletukset ovat vertailtavuuden vuoksi samat kuin EU:n laskelmissa. Niiden mukaan eläkeiästä puolet on niin sanotusti terveitä vuosia ja puolet hoitoa vaativia.

Kuulostaa vähän hatusta vedetyltä.

– Totta kai ne ovat vähän hatusta vedettyjä, ne eivät ole ennusteita vaan painelaskelmia. Herkkyyttä eri tekijöille voi konkretisoida tekemällä vaihtoehtoisia oletuksia niistä laskelmista.
"Vikaa on omassakin systeemissä"

Kestävyysvajeesta noin puolet johtuu hoivalaskusta ja toinen puoli mainitusta taloudellisesta suosta, johon ovat ajaneet myös ulkopuoliset tekijät kuten finanssikriisi ja muut ennalta arvaamattomat selkkaukset kuten Ukrainan konflikti. Mutta vikaa on omassakin systeemissä.

– Taloudessa ei ole enää sellaista kasvuvoimaa, mitä aiemmin oli. Ei voi enää laskea sen varaan, että tulisi Nokian kaltaisia onnenkantamoisia, joilla koko kansakunta vaurastuu. Täytyy lähteä siitä, että bkt:n kasvu keskimäärin hidastuu prosentin paikkeille. Se on iso muutos.

Pekkarinen ihmettelee, miksi Suomessa ei osata tehdä päätöksiä ennen kuin on selkä seinää vasten. Esimerkiksi sote-uudistuksen raukeamisen vuoksi päätöksillä on nyt tolkuton kiire.

– Huolettaa se kaikissa vaaleissa toistuva asia, että mennään valmistautumattomana. Puhutaan abstraktisti leikkauksista, vaikka kaikki löysä on jo pyyhitty pois. Julkista hallintoakin on höylätty vuosien varrella niin paljon, että sen summittainen leikkaaminen näkyy kansalaisten palveluissa vääjäämättä.

Nyt pitäisi hänen mielestään kertoa rakenteellisista uudistuksista yksityiskohtia myöten ja parantaa siten äänestäjän kuluttajansuojaa.

Mikä rakenteellinen uudistus pitäisi tehdä ensimmäisenä?

– Suuri osa liittyy työmarkkinoihin. Työttömyysjaksojen lyhentäminen ja työurien pidentäminen. Työvoimapolitiikan tehostaminen, aktivointia voimakkaammin mu