Kaatuu taas maailma päälle, ehdin jo nauttimaan ihanat kaks viikkoa ilman kohtauksia ja elämään ihanassa jouluhumussa, KUNNES taas tänä aamuna joutui sanomaan itselleen voi V*ttu nämäkö taas alkoi, töihin piti palata rentouttavien päivien jälkeen, juuri luulin ettÄ lääkkeet alkoi auttaa, mutta taas ollaan lähtöpisteessä! tätähän tämä on, sanoin itselleni aamulla, noh tää päivä on taas huono... Onkos muilla samoja fiiliksiä?
Rauhottavaa naamaan bussissa ja nyt sitten väsyttää ja huimaa.. Kirjotelkaa fiiliksiä ja kokemuksia. Hyvää päivän jatkoa kaikille!
Rauhottavaa naamaan bussissa ja nyt sitten väsyttää ja huimaa.. Kirjotelkaa fiiliksiä ja kokemuksia. Hyvää päivän jatkoa kaikille!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voimia sulle tähän päivään. Mulla oli viime viikko, ja varsinkin lauantai tosi pahoja. Mulla vaikuttaa kohtauksiin osittain hormonitoiminta, ja kun oli menkat tulossa, niin... Mutta sunnuntaina ne sitten alko, ja nyt oon eri ihminen. Lauantaina vielä ajattelin, että en jaksa enää, ja menin sänkyyn makoileen ja odotteleen kuolemaa... Onneks sentään se pahin osu lomapäivään.
Nyt jo tuntuu hölmöltä omat ajatukset, mutta sitä on paniikkihäiriössä pahimmillaan tosi kurjaa. Viime viikko töissäkin taisi mennä enemmän täällä netissä lukiessa muiden paniikkihäiriöstä, se vähän lohduttaa, ettei ole täällä yksin tämän sairauden kanssa.
Oon alottanut n. kuukausi sitten Zoloftin, ja odottelen, josko se helpottais mun elämää.
Mulla rauhoittavista Diapam aiheuttaa huimausta ja väsymystä, mutta Alprox on auttanut aika hyvin ilman ihmeempiä sivuvaikutuksia. Sen vaikutus alkaa vasta yli puolen tunnin kuluttua, ja Diapamin alkaa heti, eli joskus pahimman kohtauksen sattuessa otan sen, ja sitten on olo toisella lailla kurja.
Taas rämmitään jossakin syvissä vesissä:( Ahdistaa, kun rinnan päällä olisi kilottain tiiliä ja voin hyvin kuvitella mitkä paniikitkin saisin aikaiseksi jos nyt johonkin lähtisin:(
Eipä uskoisi, että olen se sama ihminen joka toissaviikolla oli energiaa täynnä.
Hormonitoiminta tähänkin vaikuttaa, se on selvä juttu.Onneksi sitä on käyty tämä niin monesti läpi, että tietää varmuudella jo, että tästä taas noustaan.Osaapa ainakin arvostaa taas siitä hyvää oloa:)
Niin sitä itsekkin mietin että hormonit hyrrää ja kohtauksia taas tulee. enemmän sai taas ajattelee kun kävin kaksi kertaa yksityisellä terapeutilla, ja sovittiin että maksan kaksi kertaa samalla, sain laskun 126 Euroo 2*45min!!! Meni sitten joululahja rahat kankkulan kaivoon! joten päätin että turha sieltä apua hakemaan kun on selvä paniikkihäiriö joka joskus tulee joskus ei.. Välillä kaks viikkoa on taas "normaalia" energistä elämää ja joskus taas ei "pää kestä" mtn ylimäärästä.. Tsemppiä meille!
tappakaa paniikki. Mielellä sekin k ukistetaan.. paniikki ja mielenterveyshäiriöt ovat vain k uvitelmaa, niitä voi potkia persiille ja alle minuutissa sain kaiken pois, eikä enää uskalla p aniikkia näyttää rumaa h akattua naamaansa minulle.
T: terve.
Kuinka kauan, wex, sinulla oli paniikkihäiriö? Minä olen kärsinyt siitä yli 20 vuotta. Olen yrittänyt potkia sitä persiille, olen sinnitellyt vuosia ilman lääkkeitä. Aina vaan ei jaksa. Nyt aloitin uuden lääkityksen.
Minusta on epäreilua laittaa jokaisen viestin perään oma sama kommenttisi. Jossakin palstalla luin unettomuudesta, miten jotkut eivät pysty nukkumaan, ja saavat toisilta neuvon, että kun valvoo yhden yön, niin sitten jo nukkuu. Ymmärrän, että se ei ole niin yksinkertaista. Itse saan hyvin nukuttua, ja voisinkin jaella ohjeita tyyliin: ei siinä mitään lääkkeitä tarvita, potkitte vaan persiille sitä unettomuutta, ja rupeette nukkumaan.
Ainakin minun lääkärini on sanonut, että minun paniikkihäiriööni ei ole parannuskeinoa, se on osa minua, ja sen kanssa on opittava elämään. Ja haluan käyttää lääkkeitä, että pystyn elämään jotakuinkin normaalia elämää; käymään töissä, ja hoitamaan perheeni sekä ystävyyssuhteeni.
paniikkihäiriö 10 minuuttia kunnes huomasin ja hakkasin sen. Yksikään mielialahäiriö sun muu sellainen ei ole p äässyt niskan päälle, olen aina naureskellut niille m ielessäni että " nyrkillä kuonoon "... mikä olisikaan hauskempaa ja nautinnollisempaa kuin mielenterveysvikojen kiduttaminen tulella yms.
olen kova luonteeltani, minulle ei mieli ala pelleilemään, en välittäisi niistä mistään hinnasta.
T: paniikintappaja/vihaaja yms.
on vidoin ihminen joka sanoo niin kuin minäkin ajattelen.Onhan se hyvä että on lääkkeitä jotka auttavat meitä jotka podemme paniikkihäiriöstä.Itse olen syönyt seitsemän vuoden ajan samoja lääkkeitäja aijon syödä jatkossakin.
Oletpa sitten kumma tyyppi kun ei sinulla muka sivuvaikutuksia tulisikaan.