Äitikullat, ÄLKÄÄ huutako lapsillenne!
Älkää salliko lasten huutaa toisilleen. Puuttukaa riitoihin ja varsinkin käsirysyyn. Erimielisyyttä voi hoitaa ilman huutoakin.
Miettikää, koska itse on sanottava ei. Jos sanotte "EI" kaiken aikaa, pohtikaa, missä olette tehneet virheen. Miksi lapsenne tarvitsee kieltoja joka hetki? Eikö lapsi enää kuuntele?
Kuunnelkaa itseänne. Huudatteko? Tottelevatko lapset vasta kun huudatte?
Haluaisitteko, että teille itsellenne annettaisiin ohjeet huutamalla? Kauppias karjuisi "SIINÄ ALAHYLLYLLÄ!" Bussikuski huutaisi "KUUSI EUROA!" Pankkineiti paiskaisi kaavakkeen eteenne: "NIMI TUOHON! HETI PAIKALLA!" Joku ohittaisi teidät kadulla: "POIS EDESTÄ. MITÄ SINÄ SIINÄ VETELEHDIT!" Aamulla: "LUULETKO, ETTÄ VOIT MENNÄ TUON NÄKÖISENÄ TÖIHIN!"
Lapset oppivat vanhemmiltaan tavat. Myöhäisemmällä iällä he tiuskivat toisilleen ja rähisevät pikkuasioista. sillä sen he ovat oppineet. Välit voivat kiristyä katkeamispisteeseen, mutta ihan aitoa, oikeaa syytä välirikkoon ei oikein ole. On vain totuttu tähän huutamiseen ja ilkeään puheeseen. Lapset ovat keskenään läheisimmät sukulaiset. Sukulaisuutta on vaalittava. Ei se kestä alituista epäsopua.
Kun perheeseen tulee kriisi, ja ennemmin tai myöhemmin se tulee, sairaus tai kuolemantapaus tai muu epäonni, eivät sisarukset osaa käsitellä hätäänsä. Syypää pitää löytyä, toisen käytöksestä etsitään virhe, sen arvosteleminen tuo lohtua murheeseen. Epäillään puheita, tulkitaan katseita...
Tätä ei vanhempien pitäisi lapsilleen opettaa, vaan uskoa ja luottamusta omaan sisarukseen. Sisarukseen pitää voida luottaa ja apua voida uskaltaa pyytää.
Älkää salliko lasten huutaa toisilleen. Puuttukaa riitoihin ja varsinkin käsirysyyn. Erimielisyyttä voi hoitaa ilman huutoakin.
Miettikää, koska itse on sanottava ei. Jos sanotte "EI" kaiken aikaa, pohtikaa, missä olette tehneet virheen. Miksi lapsenne tarvitsee kieltoja joka hetki? Eikö lapsi enää kuuntele?
Kuunnelkaa itseänne. Huudatteko? Tottelevatko lapset vasta kun huudatte?
Haluaisitteko, että teille itsellenne annettaisiin ohjeet huutamalla? Kauppias karjuisi "SIINÄ ALAHYLLYLLÄ!" Bussikuski huutaisi "KUUSI EUROA!" Pankkineiti paiskaisi kaavakkeen eteenne: "NIMI TUOHON! HETI PAIKALLA!" Joku ohittaisi teidät kadulla: "POIS EDESTÄ. MITÄ SINÄ SIINÄ VETELEHDIT!" Aamulla: "LUULETKO, ETTÄ VOIT MENNÄ TUON NÄKÖISENÄ TÖIHIN!"
Lapset oppivat vanhemmiltaan tavat. Myöhäisemmällä iällä he tiuskivat toisilleen ja rähisevät pikkuasioista. sillä sen he ovat oppineet. Välit voivat kiristyä katkeamispisteeseen, mutta ihan aitoa, oikeaa syytä välirikkoon ei oikein ole. On vain totuttu tähän huutamiseen ja ilkeään puheeseen. Lapset ovat keskenään läheisimmät sukulaiset. Sukulaisuutta on vaalittava. Ei se kestä alituista epäsopua.
Kun perheeseen tulee kriisi, ja ennemmin tai myöhemmin se tulee, sairaus tai kuolemantapaus tai muu epäonni, eivät sisarukset osaa käsitellä hätäänsä. Syypää pitää löytyä, toisen käytöksestä etsitään virhe, sen arvosteleminen tuo lohtua murheeseen. Epäillään puheita, tulkitaan katseita...
Tätä ei vanhempien pitäisi lapsilleen opettaa, vaan uskoa ja luottamusta omaan sisarukseen. Sisarukseen pitää voida luottaa ja apua voida uskaltaa pyytää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kirjoitit täyttä asiaa. On kamalaa seurata esim. kaupoissa vanhempia, jotka koko ajan komentavat ja huutavat lapsilleen. Samat asiat voisi sanoa myös ystävällisesti ja hillitysti, tai jättää sanomatta. Usein lapsia myös komennetaan täysin turhista mitättömistä asioista. Ei ihme jos heistä tulee aikanaan hankalia murrosikäisiä jotka ovat oppineet riitaisan käytöksen vanhemmiltaan.
Tämä on niitä asioita, joihin äidit eivät ota kantaa.
Heidän mielestään muut kuin pikkulasten äidit eivät tiedä, kuinka kauheaa perhe-elämä voi olla villien kakrujen kanssa.
Huutamalla saa asiat kuntoon, jos saa.
Nykyajan lapset kun ovat ihan erilaisia kuin entisaikojen kiltit tenavat, joihin hekin itse aikanaan kuuluivat. Ennen ei huudettu. Ennen ei ollut uhmaikää. Ennen eivät lapset halunneet kaupassa karkkia. Ennen lapset tottelivat.
Nyt on ihan turhaa tulla neuvomaan kasvatuskysymyksissä äitejä, he tietävät kyllä.
Ja kun ja jos lapset eivät tule keskenään toimeen, niin sehän on sisarkateutta ja masennusta, jota on hoidettava terapiassa.
Minkäs teet, jos isä ja mummo on huutanut koko lasten eliniän ja ne ei kuule, kun 10:nen kerran kovan "Ei" sanan. Ei äidillä oo montaa konstia.