Emäntien päiväkahvittelulla on pitkät perinteet kotiseudullanikin.
Erityisesti Pitkämön kylän merkkipäiväjuhlinnat ovat jääneet mieleeni.
Juhan äidin synttäreille menin äitini ja tätieni kanssa ja hiekkamonttujen lähellä tie pöllysi. Hiljensin vauhtia kun pyöräilevien emäntien ohi ajoin.
- Kuka oli tuo herrasmies..?
udeltiin kun kahvipöytään istuimme.
Eipä koskaan tiedä ennalta mistä tulee kahvittelujen päällimmäinen puheenaihe.
Messu-jumalanpalveluksen jälkeen menen usein kirkkokahville ja saan istua rovastin pöytään eikä siinäkään aina ole keskustelun tärkein anti saarna ja sen aihe.
- Hyvin pappi saarnasi riittää usein.
Erityisesti Pitkämön kylän merkkipäiväjuhlinnat ovat jääneet mieleeni.
Juhan äidin synttäreille menin äitini ja tätieni kanssa ja hiekkamonttujen lähellä tie pöllysi. Hiljensin vauhtia kun pyöräilevien emäntien ohi ajoin.
- Kuka oli tuo herrasmies..?
udeltiin kun kahvipöytään istuimme.
Eipä koskaan tiedä ennalta mistä tulee kahvittelujen päällimmäinen puheenaihe.
Messu-jumalanpalveluksen jälkeen menen usein kirkkokahville ja saan istua rovastin pöytään eikä siinäkään aina ole keskustelun tärkein anti saarna ja sen aihe.
- Hyvin pappi saarnasi riittää usein.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Okulinkuteen leikkuukökät
olivat emäntien keskuudessa yleisiä ja
kahvittelu toi siihenkin sopivan tauon.
Härmän aukeella (Samuli Paulaharju) oli tapana kutsua vierasta:
- Tuu kathomhan meirän emännän uusia aseeta asehuonheeseen.
Siellä saattoo olla jo okulimaton pasmat kairespuulla-
Jurvalaaset väsäs huonekaluja ja soholot paukkuu
paitapiiskan pitäjän porstuakamariis.
ILTAKAHVILLE
muistan Mantamyrskyssä usein käyneeni ja mummot kilvan hakemassa.
Innokkaimmat jopa pöytiä kumosivat tohkeissaan. Huomasin jonkun vieraan olevn tulossa, mutta ei koskaan ennättänyt:
- Tämän kerran kun ei tavaksi tuu,
piti lopulta sanoa ja niin seuravalle tanssille menin vastaan viehkeää vierasta
.Enpä tuolloin aavistanut mitä aeuraa kun sain kutsun iltakahville.
Tuolloin sai tupakoida salissakin ja saattaessani Ladyn pöytään rohkenin istua vapaalle tuolille ja ottaa Marlboro-askin esiin ja tarjota...
- Kiitos, en polta enkä pidä tupakasta.
- Sinun seurassasi en sytytä tupakkaa,
vastasin
Mennessäni sopimillemme treffeille oli ovella itkuinen emäntä.
Pentti;
tule avaamaan minulla on käsi poikki...
Lopun tiedättkin kun jatko on yleisesti tiedossa
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13518912
Kun on noin muistoja herättävä otsikko ketjulla, niin pitäähän tämäkin puoli mainita.
Minäkin nimittäin muistan ne Hesarin henkilökohtaista-palstan ilmoitukset, missä kaunis rouva tarjosi iltapäiväkahveja. Ilmoittajat antoivat jonkun nimimerkkiosoitteen joko posterestanteen tai suoraan Hesarin toimitukseen. Paljon korkeassa asemassa ja tunnettuja miehiä oli vastaajien joukossa.
Ne oli pojat aikoja ne! Ja se tapahtui paljon ennen kuin mistään tietokoneista ja internetistä puhumattakaan oli kuultu mitään.
Lopun tiedättkin kun jatko on yleisesti tiedossa.