Et sinä tuolla vihjailulla mitään saavuta

Mietitään nyt vielä jokunen vuosi, eihän täs oo kiire mihinkään.

Totta.

Mitä yrität vihjailla? Etkö voisi sanoa tuota hänelle suoraan ? Ettei vain mikään jää pelkkien luulojen varaan.

palsta täynnään tuon katkeran akan vittuiluja ja vihjailuja. Hankkisi elämän, mutta ei. Sen elämä on suomi24 ikävä palsta!! Luuseri!!

Voisitko vihjata kenelle menee ja minne?

Ei minua kiinnosta lähestyä naista joka ei tahdo minusta mitään, ja jos tahtoo, niin osoittakoon sen. Tottakai jos jotain vihjailen, niin sillä on tarkoitus näyttää, että olen kiinnostunut, mutta se kiinnostus lopahtaa jos en saa sen vihjailun vastineeksi (selkeitä) merkkejä kiinnostuksesta myös takaisinpäin. Tai jos ei lopahda niin ainakaan se ei tällöin lisäänny toisin kuin siinä tapauksessa, että nainen myös osoittaa sitä kiinnostusta minua kohtaan.

Ja että miksikö vain vihjailen enkä saman tien lähesty suoraan? No siksi, että haluan naisen, joka on itsekin valmis tekemään jotain asioiden eteen eikä odota miehen tekevän kaikkea puolestaan. Aktiivinen ja aloitekykyinen mies haluaa naisen, joka on myös aktiivinen ja aloitekykyinen eikä mikään passiivinen lahna. Sillä vihjailulla on tarkoitus selvittää onko nainen kiinnostuksen arvoinen. Jos on, hän vastaa siihen vihjailuun siten, ettei jää arvailun varaan kiinnostanko häntä vai en. Ei kyseessä tarvitse olla minkään aloitteen, mutta tekee kuitenkin edes jotain sen eteen, että asiat etenisivät johonkin, ja tekee sen kunnolla eikä niin, että saa miettiä, että mitä hän oikein meinaa.

Tosin voin kyllä lähestyä ihan suoraankin ilman mitään vihjailuja, mutta silloin pitää olla hyvin otollinen aika ja paikka tehdä se. Esimerkkinä nyt vaikka jokin yökerho, missä "pokailu" on ihan tavanomaista ja tilanne sellainen, että lähestyminen käy helposti, tai netissä deittisivu jossa kummallakin on profiili. Jos kuitenkin nainen on vaikka ystävä tms., niin en sitä kuitenkaan välttämättä tee, ellei hän tuo sitä ensin jotenkin esiin, että on kiinnostunut muustakin kuin pelkästä ystävyydestä kanssani.

Yhtä "ystävänaista" kun olen lähestynytkin ja se on johtanut vain siihen, että hän on sanonut siihen malliin, että jos ei voi olla vain ystävä ja käyttäytyä sen mukaan ilman mitään lähestymisyrityksiä niin sitten ei olla yhtään mitään (eli välit menevät kokonaan poikki). Lähesty siinä sitten. Kokemusteni takia en siis uskalla ketään kaveria/ystävää enää lähestyä ennen kuin tämä on ainakin jollain tavoin tuonut esiin olevansa enemmänkin kiinnostunut minusta. Näin siis jos haluan pitääkin ko. naisen vähintään kaverinani.

Vähän arveluttaa lähestyä suoraan.. Tähän mennessä kohteeni on lähinnä naureskellut tunteilleni kahden ja seurassa lähes pilaillut niiden kustannuksella. Siis muunlaisten tunteiden. Ei ihan uskalla luottaa miten käy jos ihastuksen tunteista rohkaistuu suoraan puhumaan. Ja lisäksi, itse pidän miehistä jotka vie ja mä vikisen. Sellaisen selkeän haluamisen jälkeen uskaltaa omatkin tunteet räjäyttää - odotahan vain

Mitä siitä. Vaikka kuinka olisin itse kiinnostunut, niin minä en huoli, ellei mies ole minusta tarpeeksi kiinnostunut. Miten suhteesta mitään tulee, ellei minua haluta siihen. Ei mitään! Eli, ellei vihjailuilla saa toista tekemään mitään, niin sitten ei.