Nukkuvienpuolueessa, jos tätä termiä käyttääkseni, niin siinä ei ole ehdokkaita. Nukkuvien puolueessa on niitä, jotka eivät käy äänestämässä, tai jos käyvät niin äänestävät tyhjää tai aku ankkaa. Nukkuvien puoluetta on sanottu suurimmaksi puolueeksi. Siihen kuuluvat ne jotka eivät käytännössä äänestä, tai jos äänestävät, niin se on protestiääni, mielenosoitus.
Mistä se kertoo? Luottamuspulasta. Äänestäjä kokee ettei hänen ääntänsä ole aikaisemmissa vaaleissa otettu huomioon, tai hänen edustajansa ei ole päässyt kansanedustajaksi, tai äänestäjä on pettynyt, etteivät kansanedustajat ole olleet vaalilupausten takana. Toisaalta syy voi olla maan taloudentilanteessa, työttömyydessä, verojen ja maksujen noustessa, tai ostovoiman hiipuessa kotitalouksissa. Tai että palkkapussiin tai eläkkeeseen on tullut vain minimaaliset korotukset, jotka eivät riitä elämiseen tai arjesta selviytymiseen.
On ymmärrettävää että tässä tilanteessa usko hiipuu, kun niillä maamme huippurikkailla, jotka saavat jo pelkästään osinkotuloina 53 miljoonaa euroa vuodessa, niin johan sitä miettii, onko äänestämisestä hyötyä, kun se raha virtaa niille, joilla sitä jo on kymmeniä miljoonia. Ei ihme, että Hurstin leipäjonot pitenevät ja avuntarvitsijoiden määrä lisääntyy.
Ei myöskään se, että epävarmuus, turvattomuus, avioerot ja perheiden huoli tulevaisuudessa vain lisääntyy.
Tilannetta ei kuitenkaan paranna se, että kuuluu nukkuvien puolueeseen. Nukkuvien puolueessa on paljon niitä, jotka ovat sanoneet, etteivät koskaan äänestä. Tavallaan he ovat uskonsa politiikkoihin ja heidän ajamiin asioihin ja arvomaailmaan menettäneet, kun heitä ei kukaan kuule, heidän ääntänsä.
Kuitenkin äänestämällä voi vaikuttaa, asiaa ei tee yhtään helpommaksi se, jos jättää äänestämättä. Toivoansa ei pidä menettää, vaan äänestää ja vaikuttaa, jospa asiat sittenkin menevät parempaan suuntaan. Mutta siinä pitää äänestäjällä olla vahvaa uskoa ja optimistia.
Mistä se kertoo? Luottamuspulasta. Äänestäjä kokee ettei hänen ääntänsä ole aikaisemmissa vaaleissa otettu huomioon, tai hänen edustajansa ei ole päässyt kansanedustajaksi, tai äänestäjä on pettynyt, etteivät kansanedustajat ole olleet vaalilupausten takana. Toisaalta syy voi olla maan taloudentilanteessa, työttömyydessä, verojen ja maksujen noustessa, tai ostovoiman hiipuessa kotitalouksissa. Tai että palkkapussiin tai eläkkeeseen on tullut vain minimaaliset korotukset, jotka eivät riitä elämiseen tai arjesta selviytymiseen.
On ymmärrettävää että tässä tilanteessa usko hiipuu, kun niillä maamme huippurikkailla, jotka saavat jo pelkästään osinkotuloina 53 miljoonaa euroa vuodessa, niin johan sitä miettii, onko äänestämisestä hyötyä, kun se raha virtaa niille, joilla sitä jo on kymmeniä miljoonia. Ei ihme, että Hurstin leipäjonot pitenevät ja avuntarvitsijoiden määrä lisääntyy.
Ei myöskään se, että epävarmuus, turvattomuus, avioerot ja perheiden huoli tulevaisuudessa vain lisääntyy.
Tilannetta ei kuitenkaan paranna se, että kuuluu nukkuvien puolueeseen. Nukkuvien puolueessa on paljon niitä, jotka ovat sanoneet, etteivät koskaan äänestä. Tavallaan he ovat uskonsa politiikkoihin ja heidän ajamiin asioihin ja arvomaailmaan menettäneet, kun heitä ei kukaan kuule, heidän ääntänsä.
Kuitenkin äänestämällä voi vaikuttaa, asiaa ei tee yhtään helpommaksi se, jos jättää äänestämättä. Toivoansa ei pidä menettää, vaan äänestää ja vaikuttaa, jospa asiat sittenkin menevät parempaan suuntaan. Mutta siinä pitää äänestäjällä olla vahvaa uskoa ja optimistia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.