Tein raskaudenkeskeytyksen noin kuukausi sitten. Minulla on jo kaksi pientä lasta joten en olisi jaksanut sitä vauva vaihetta taas. olen 22 vuotias. minulla ei ole vielä mitään koulutusta koska sain ensimmaisen lapseni 18 vuotiaana. Tarkoitus olisi siis mennä kouluun syksyllä ja vauva olisi siirtänyt kouluun menoa taas ainakin kahdella vuodella. Nyt kuitenkin olen alkanut katua että keskeytin raskauden enkä saa öisin nukuttua koska ajatus ahdistaa niin paljon. Pahinta on että näin sen vahingossa kun se tuli ulos ja nakkasin sen vaan roskiin. En kuitenkaan halua enää lapsia mutta kadun silti.... päätös oli kai oikea mutta mikä auttaa tähän oloon? Ketään samaa läpikäyneitä?
raskaudenkeskeytys kaduttaa
Riikkasi
222829
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Et voi asialle enää mitään joten katuminen on turhaa. Keskity opiskeluun ja syntyneisiin lapsiisi.
Täältä saatat saada kummallista palautetta, se kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Katuminen on normaalia, mutta syyllisyyteen on turha jäädä vellomaan, et tehnyt mitään väärää. Parempi abortti kuin väsynyt äiti, joka ei jaksa lastensa kanssa tai pahempaa, lapsiaan ylipäätään. Hanki se ammatti, sillä kouluttamattomia sossupummiäitejä tänne ei enää kaivata.
Että näin "empaattisesti" murhanviekottelusakki lohduttelee lapsentappamista katuvaa... kohta kai koko alotusta haukutaan trolliks, kuinkas nyt kukaan tätä ikionneen vapauttavaa ja autuuden ylimpään paratiisiin voimaannuttavaa "naisen oikeutta" voiskaan muka katua!!
"et tehnyt mitään väärää."
Sinäkö sen sanot mikä jonkun muun mielestä on väärää? Moni aborttöörikin tietää tekonsa vääräksi (vaikka kiivaalla raivolla muuta inttää), eipä sitä muuten niin usein kaduttaiskaan ja vähintään tunnettas kiduttavaa syyllisyyttä.. vain paatuneimmat psykopaatit ei tunne mitään lapsia lahdatessaan, mutta näitä lienee pikku marginaali.
"kouluttamattomia sossupummiäitejä tänne ei enää kaivata."
Vaan kaivataan lasten murhista elinikäisesti traumatisoituneita laitoselättejä..?
Alottajalle kiitokset, kun jaksoi tulla tänne kertomaan tarinansa ja varottamaan muita ajautumasta samaan elämän pilaavaan virheeseen! Parempi parin vuoden fyysinen väsymys pikkulasten kanssa kuin loppuelämän puuduttava henkinen tuska....
Mitenkä saat tehdyn tekemättömäksi? Katumallako???
Kun on kaksi lasta ja opiskelu alkamassa on ihan järkevää kehottaa panostamaan jo oleviin lapsiin ja turvaamaan tulevaisuutensa opiskelun avulla.
Tehty mikä tehty. Uskon, että tuntuu pahalta, varmaan useimmista tuntuu tuossa tilanteessa. Kaikki tapahtui kuitenkin laillisesti. Varaa aika vaikkapa terveyskeskuksesta ja juttele siellä tunteistasi. On tärkeää, että lastesi äiti on kunnossa.
Kyllä pienokainen on tallessa jossakin syntymättömien maailmassa.
Muistan kun raskaus keskeytettiin, hormonimyrsky on kauhea vähän aikaa, lisääntymisvietti on ihmisellä voimakas, haluaa korjata tapahtuneen. Kun vähän aikaa kuli tasaannuin, nyt vuosien kuluttuakin olen sitä mieltä että tein oikean ratkaisun niissä olosuhteissa. Sinulla on tarpeeksi huolta opiskelussa ja lapsissasi.
Virheiden katuminen on terveen ihmisen ja hyvän itsetunnon merkki. Sitä kautta voi kasvaa ja kehittyä, sekä oppia virheistään. Jokainen virheitä tekee ja joutuu väillä katumaan tekojaan, ihan normaalia. Sikiön päätyminen roskikseen on kurjaa, mutta samalla tavalla keskenmenotkin katoavat viemäriin tai roskikseen. Ei siinä hetkessä osaa toimia harkiten, eikä kukaan ole neuvonut etukäteen.
Jos asia painaa sinua ja kaipaat sikiön elämälle ja kuolemalle arvokkaampaa käsittelyä, niin ehkä voit pyytää pappia rukoilemaan kanssasi, tai vaihtoehtoisesti voit vaikka itse sytyttää kynttilän ja muistaa häntä haluamallasi tavalla rukouksin tai ilman.
Sinulla on kaikki oikeus surra menetystäsi, mutta iloitse myös siitä mitä sinulla on. Olet varmasti hyvä äiti lapsillesi. Käytä myös mahdollisuutesi kouluttautua! Lapsiakin ehdit vielä saada vaikka suurperheeksi asti, jos haluat.
"Sikiön päätyminen roskikseen on kurjaa, mutta samalla tavalla keskenmenotkin katoavat viemäriin tai roskikseen."
Mutta keskenmenneitä ei oo tapettu kuten aborttien uhreja!! Mitä siinä vois harkita kun sikiö on jo ittekseen kuollu?
"Lapsiakin ehdit vielä saada vaikka suurperheeksi asti, jos haluat."
Mistä sinä sellasta voit tietää? Kukahan sen lupaa että niitä saa aina ja heti kun haluaa?
Ja mitä noihin "hormoonimyrskyihin" tulee, niin eipä se laantuminen taida sitä tietoo ja syyllisyyttä mihkään koskaan häivyttää että on tappanu lapsensa.
Mistä tiedät, vai onko sinulle tehty abortti? Koska tiedät noin hyvin muiden tuntemukset ja syyllisyydentunteet pitää olla omakohtaista kokemusta asiasta. Itselläni ei ole mitään tuntemuksia, jatkoin elämääni ja sillä selvä.
"Itselläni ei ole mitään tuntemuksia, jatkoin elämääni ja sillä selvä."
Noinhan ne liian kipeät tunteet sitten joutuu kiistään paadutellen, jopa koko loppuelämän.. raskas kohtalo.
Siis sinulla on kauheat syyllisyydentunteet abortista loppu ikäsi, silläkö sen saat tekemättömäksi. Jos itselläsi on, ei se tarkoita että kaikilla olisi.
Niin mistä abortista?
Katua saa nyt loppuelämän-surullista.
Tehtyä et saa tekemättömäksi, vaikka kuinka haluaisitkin. Senhän jo järkikikn sanoo, että sitä vauvaa et saa takaisin.
Tiedätkö missä vauvasi on? Ei hän ole roskiksessa, vaan hänen sielunsa muutti Taivaan Isän luo ja sillä on nyt hyvä olla. Kun joskus kuolet, niin näet lapsesi jälleen.
Eli ei abortilla saa ihmistä kokonaan tapettua, vain ruumiin, sielu on kuolematon ja elää jo lopullisessa maailmassa.
Otan osaa suruunne, te lapsenne murhaajat, jonkun typerän parin vuoden koulutuksen takia ym.ym.ym.
Lapsi on arvokkaampi kuin koulutus tai aineellinen materia.
Ja te jotka harkitsette vähääkään vastaavaa tekoa, niin ryhdistäytykää nyt arvon leidit ! Ajatelkaa siinä vaiheessa kun jalkanne levitätte hekuman kiihkossa, että lapsi sieltä tulee jos ei asianmukaista ehkäisyä :(
Voi teitä.
Voi teitä raamatulla päähän lyöjiä. Alkiota tuhoutuu aivan uskomaton määrä jatkuvasti ilman aborttiakin. Tuleeko ne kaikki kuoleman jälkeen tervehtimään, kuinka muutaman viikon ikäinen alkio pystyy ilmestymään, hän ei ole elänyt päivääkään ihmisen elämää maan päällä.
"Alkiota tuhoutuu aivan uskomaton määrä jatkuvasti ilman aborttiakin."
Mutta niitä ei oo tapettu itsekkäällä vääryydellä.
"hän ei ole elänyt päivääkään ihmisen elämää"
Tietenkin on eläny tässä ulottuvuudessa ihan konkreettisena ihmisenä ikävaiheelleen tyypillistä elämää. Vai kuolleenako se siellä kohdussa kasvaa, kehittyy jne.?
Suurin osa aborteista tehdään niin aikaisin, ettei ole mitään ruumistakaan, puhumattakaan sielusta tai persoonasta.
"ei ole mitään ruumistakaan, puhumattakaan sielusta tai persoonasta."
Sun mielestä.
Noissa et siis kykene näkemään mitään? Vai mitä siinä sit on, sitä kuuluisaa "solumöykkyä" ja "raskausmateriaalia"?
http://www.ehd.org/prenatal-images-index.php
tuntuisi pahalta. Meinasin abortoida kolmannen lapseni, mutta peruin päätökseni ja nyt olen välillä miettinyt, että en pystyisi elämään asian kanssa, jos olisin silloin tehnyt sen. Nyt on lapsiluku täynnä ja hommattu sterilisaatio.
Uskon, että teit oikein. Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus syntyä toivottuna ja ainakin jossain määrin suunniteltuna. Vahinkolapsena ei ole kiva elää, tiedän kokemuksesta.
Useimmat ovat kaikesta päätellen kuitenkin mieluummin elossa. Muutenhan sinäkin olisit jo tehny asialle jotain. Mutta helppohan se on huudella kun heikompien pää on pölkyllä.
että vahinkolasta ei koskaan voi rakastaa, kuin sellaista jota on toivottu ja pykätty todella pitkään. Elämässä voi joskus tulla yllätyksiä, joiden kanssa voi elää. Ja silloinhan kaikki lapset ovat toivottuja, jos harrastaa tietoisesti seksiä ilman riittävää ehkäisyä. Silloin on aina vaara tulla raskaaksi.