Helsingin yliopistoon pääsee opiskelemaan lääketiedettä merkittävästi helpommin ruotsin kielen kiintiössä. Miksi ruotsalaiset Ruotsista eivät ole opiskelemassa Helsingissä ilmaiseksi? Siksi että tämä koulutus on vain osaksi ruotsinkielellä! Tämähän tarkoittaa sitä, että "suomea osaamattomat" surut osaavatkin suomea. Miksi siis pakkoruotsi, kun surut osaavat suomea????
Ruotsalaiset lääkäriopiskelijat
merkkinimi
42<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Mikäli tapaat lääkärin, jolla on ruotsinkielinen nimi. Juokse!
Kiintiön avulla lääkikseen päässyt epäpätevä!!!
Tuossa saattaa kyllä olla hiven totuuttakin. Flunssa- ym. jutut kyllä menee, mutta jokin vakavampi leikkaus, kiitos ei.
Tuon arvosteluasteikon perusteella kannattaa kysyä lääkärilta myös mistä hän on valmistunut. Vain Helsingistä valmistuneet suomenkieliset lääkärit ovat tuon fennoarvosteluasteikon perusteella parempia kuin ruotsin kieltä taitavien kiintiöstä valmistuneet.
Huonompia lääkäreitä ovat fennoasteikolla siis kaikki Kuopiosta, Tampereelta, Oulusta ja Turusta valmistuneet koska kaikkiin em yliopistoihin pääsee opiskelemaan pienemmällä pistemäärällä kuin Helsingin ruotsinkieltä taitavien kiintiöön.
Olkaa siis varovaisia!!
Ihan itse keksti tuon eron eri yliopistojen välillä. Kukaan muu ei kirjoittanut siitä. Onko narsisti tuttu käsite?
Meille suomenkielisille sopii erinomaisesti, että kaikki pyrkivät ilman mitään kielikiintiöitä opiskelemaan lääketiedettä.
Ns suomenruotsalaisille vain pääsykoetehtävät muumiruotsiksi.
Mutta va va va.
Tässä alat taas änkyttämään.
"Ankdam"
"Huonompia lääkäreitä ovat fennoasteikolla siis kaikki Kuopiosta, Tampereelta, Oulusta ja Turusta valmistuneet koska kaikkiin em yliopistoihin pääsee opiskelemaan pienemmällä pistemäärällä kuin Helsingin ruotsinkieltä taitavien kiintiöön.
Olkaa siis varovaisia!!"
Ei ole totta.
2013 H:gin ruotsinkielinen linja koepistekiintiössä oli 45,55 raakapistettä.
Alla muiden lääketieellisten tiedekuntien raakapisteraja koepistekiintiössä:
Oulun yleinen 39.25p kandeille (alempi kuin H:gin ruotsinkieliselle linjalle)
Oulun yleinen 46.25 ei-kandeille raakap. (alle yksi piste enemmän kuin H:gin ruotsink. linjalle)
Turun yleinen 46.50 p (alle yksi piste korkeampi kuin H:gin ruotsink. linjalle)
Kuopion yleinen 50,50 p
T:reen yleinen 52,50 p
Pistemäärät saattavat toki vuosittin vaihdella mutta väite että ruotsinkieliseen koulutukseen olisi erityisen helppo päästä ei pidä paikkans, vaan on itse asiassa päinvastoin.
Vertaaminen Helsingin suomenkieliseen koulutukseen vääristää erityisesti koska HY'ssä on maan pienin suomenkielinen opiskelijakiintiö lääkäriksi opiskeleville ja suurimmat hakijamäärät. Helsingistä valmistuu kaiken kaikkiaan vähiten lääkäreitä verattuna kaikkiin muihin yliopistoihin, joissa lääkäreitä Suomessa koulutetaan,
En keksinyt, van ihan itse olen ne tilastot aikanaan kerännyt. Muistaakseni perustuivat vuoden 2011 hyväksyttyihin. Olen ulkomailla joten ne eivät ole minulla käytössäni nyt mutta sopii todistaa väitteeni vääräksi jos et usko. Kaikki luvut löytyy kyllä netistä.
Kuule, jospa itse todistat ne oikeaksi, eikö vain? eikös se olis aika hassua teettää omia töitään muilla?
No tässä tulee! Ihan itse tehnyt työn. Koskee oikista mutta todistaa pointtini.
Vanha postaukseni:
Oikiksessa tulisi ruotsinkielistä kiintiötä nostaa koska suomenkieliset pääsevät säännönmukaisesti sisään huonommilla pisteillä!!
Vuodesta 2004 on Oikeustieteellisen ruotsinkielisessä kiintiössä ollut sisäänpääsyrajana korkeammat pisteet kuin suomenkielisessä kiintiössä vaikka netti fennot silmät kirkkaina väittävät päinvastaista!!!!!!!
Read and weep.
Helsingin oikeustieteelliseen hyväksytyt, pisterajat.
Suomenkieliset =su, ruotsinkieliset = ru
2004
Yhteispistekiintiö su 71 / ru 77
Koepistekiintiö su 46 / ru 51
Yhteensä hyväksytty: su 188, ru 15
2005
Yhteispistekiintiö su 74 / ru 88
Koepistekiintiö su 49 / ru 56
Yhteensä hyväksytty: su 196, ru 18
2006
Yhteispistekiintiö su 68 / ru 76
Koepistekiintiö su 44 / ru 41
Yhteensä hyväksytty: su 121, ru 18
2007
Yhteispistekiintiö su 68 / ru 72
Koepistekiintiö su 42 / ru 49
Yhteensä hyväksytty: su 214, ru 19
2008
Yhteispistekiintiö su 71 / ru 81
Koepistekiintiö su 43 / ru 50
Yhteensä hyväksytty: su 214, ru 19
2009
Yhteispistekiintiö su 76 / ru 79
Koepistekiintiö su 50 / ru 50
Yhteensä hyväksytty: su 198, ru 18
2010
Yhteispistekiintiö su 83 / ru 85
Koepistekiintiö su 56 / ru 53
Yhteensä hyväksytty: su 199, ru 18
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/index.html
Olisko vielä teologisesta sama? Tämä keskustelu näyttää käydyn koskien lääketieteellistä.
Teologisessa tiedekunnassa ei ole mitään erillisiä kiintiöitä ruotsinkieltä taitaville ei niitä kiintiöitä ole kuin niillä aloilla joilla yhteiskunnalla on velvollisuus tarjota palvelut molemmilla kielillä.
Yrittäisit nyt jo hahmottaa tämän kiintiöjutun kun se sinua niin kiinnostaa ja se on sinulle jo moneen kertaan rautalangasta väännetty!
P.S.
Millään alalla ei joudu opiskelemaan niin paljon kieliä kuin teologisessa, joten jos ruotsi on ongelma niin ei taatusti pärjää muissakaan opinnoissa.
"Vain Helsingistä valmistuneet suomenkieliset lääkärit ovat tuon fennoarvosteluasteikon perusteella parempia kuin ruotsin kieltä taitavien kiintiöstä valmistuneet. "
Ei vaan parempia kuin se osa kiintiöstä joka jää alle suomenkielisten minimipisterajan. Suurin osa ruotinkielisistä ei jää alle.
Ankdam, suruille tyypillisesti taas valehtelee päin naamaa.
Oikeustieteellisen pääsykoekirjat eivät ole samat suomeksi ja ruotsiksi! Pisteitä ei sen vuoksi voi verrata nykyisin. (Arvelisin, että surut saavat oman nimensä oikein kirjoittamisesta pisteen per koepaperi).
Kysymys kuuluukin, että miksi käytössä ei ole samat kirjat ja samat kysymykset? Miksi tehtiin yo. muutos? Siksi, että ongelma kasvoi liian suureksi, kun piste-erot olivat niin suuret ruotsinkielisten hyväksi. Siis sitä yhtä ja samaa oikeusjärjestystä pääsi opiskelemaan, kuten pääsee nykyäänkin, paljon helpommin ruotsiksi. Taisipa joku valintakoelautakuntaan kuulunut professorikin erota vastalauseeksi oikeustieteellisen tiedekunnan harjoittamaa syrjintää kohtaan.
Muistutus Ankdamille: surut eivät ole mikään erityisryhmä erityistarpeineen.
"Kysymys kuuluukin, että miksi käytössä ei ole samat kirjat ja samat kysymykset?"
Miksi pitäisi olla? Suomen ja ruotsinkieliset hakevat eri tiedekuntiin ja heidät arvostellaan erillisinä ryhminä. Se määrä opiskelijoita jotka saavat opiskelupaikan on ennalta määritetty. Ryhmät ei kilpaile keskenään missään vaiheessa.
Syy siihen että kirjat eivät ole samat lienee että samoja kirjoja ei löydy suomeksi ja ruotsiksi.
Mitä hyötyä siitä muka olisi että kirjat olisivat samat?
"Muistutus Ankdamille: surut eivät ole mikään erityisryhmä erityistarpeineen."
Nyt vois kyllä myös palstan ruosut älähtää. Kyllä se vain kieli muodostaa erityistarpeen! Aikamoista vääntöähän käydään myös Ruotsissa kun sikäläiset suomalaiset maahanmuuttajat (!) vaativat suomenkielisiä palveluja ja niitähän toki onkin tarjolla Ruotsissa runsain mitoin. Ja hei, ruotsi on Ruotsissa maahanmuuttajakieli!!
Suomi on kaksikielinen maa ja molempien kansalliskielten puhujille kuuluu yhtäläiset palvelut omalla äidinkielellään. Netti fennon mielestä kuitenkin vain hänellä itsellään on erityistarpeita, viis muitten tarpeista!
Sekoilet jo omiin vastauksiisi. Sen siitä saa kun on tyhmempänä mutta ruotsinkielisenä saanut kiintiöpaikan pienemmillä pisteillä.
Suomessa on abartheit järjestelmä jossa pieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä. Sortajana on ruotsinkielinen vähemmistö.
"Minkä takia suomen- ja ruotsinkielisillä ei ole samoja tenttikirjoja?" Koska laki ei ole Suomessa sama suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle?
Osuit asian ytimeen. Miksi täysin kaksikielisillä suruilla pitää olla omat kiintiönsä?
Kiintiöt eivät ole olemassa opiskelijoita varten vaan sairaita varten että he saisivat hoitoa omalla kielellään.
Olenkin aina halunnut nähdä ruotsiksi leikkaavan kirurgin. Siinä missä suomalainen tekee V-viillon, tekee ruotsiksi leikkaava varmaan sitten W-viillon. Oliskohan youtubessa tästä pätkiä?
Varmaan yllätyt kun kerron sinulle että potilashoidossa tarvitaan välillä lääkärin ja potilaan välillä myös kommunikaatiota!
Uskoisin sinunkin mieluummin käyvän lääkärillä jonka kanssa voit puhua ja jonka kieltä ymmärrät. Vai eikö se nyt ole niin nuukaa?
Muistelen tässä erästä Iltalehden revittelemää juttua kun Paraisilla oli tarjottu suomenkieliselle ruotsinkielistä lääkäriä. Potilas veti asiasta niin rankat pultit että antoi jutun lehteen!
Ja Helsingissä opiskelleet surutko muka menevät Närpiöön töihin? He kylläkin ovat osakkaina yksityisissä lääkärikeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Ohituskaista mikä ohituskaista suruille!
Toivottavasti menevät, osa ainakin. Muualla kuin Helsingissä kun ei voi ruotsin kielellä opiskella lääkäriksi. On tosin ollut puhetta että Turussakin aloitettaisiin ruotsinkielinen lääkärikoulutus helpottamaan länsirannikon pulaa ruotsinkielentaitoisista lääkäreistä.
Yksi todellinen pula on ainakin olemassa, joka johtuu siitä että ruotsinkielisiä koulutuksia yleensä on vain yhdessä paikassa. Nimittäin pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten opettajien pula. Ruotsinkielinen kasvatustieteen laitos sijaitsee nimittäin Vaasassa ja matalapalkkaisia opettajia on ollut vaikea houkutella kalliille pääkaupunkiseudulle.
Ruotsinkielisen koulutuskiintiön peruste on että vuosittain Suomeen valmistuisi kolmekymmentä ruotsinkieltä TAITAVAA lääkäriä. Lääkärin äidinkieli saa luonnollisesti olla mikä tahansa.
Täysin typerää.
Kommenttisi kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin asiasta ja ihmisistä jota kritisoit.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
"Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti."
Nomutta tartu tilaisuuteen! Siinähän sinulla on sauma mihin iskeä! Älä nuku pakkoruotsin tunneilla vaan opettele ruotsia sen verran ettei sinun tarvitse kilpailla opiskelupaikasta fiksujen suomenkielisten kanssa vaan tyhmien ja laiskojen surujen. Siinä seurassahan sinun pitäisi päästä heittämällä sisään! Carpe diem! ......äläkä valita!
Toistan sen mitä Ankdam ei ole vieläkään ymmärtänyt. Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.
Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.
Ruotsinkielinenkin voi mennä opiskelemaan suomenkieliseen kouluun joten ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia. Ruotsinkielisen on hyvä syy osata maan pääkieltä suomea jota ilman ei tule toimeen.
Suomenkielisen ei kannata opiskella ruotsia, turhaa kieltä, opiskelemaan pääsemisen vuoksi.
Ruotsinkielisen kannatta opiskella suomeksi koska siitä on hyötyä työelämässä.
Jos kielen saisi valita ja suomenkieliset osaisivat ranskaa, saksaa tai venäjää pakkoruotsin sijaan. Niin mitään etua ruotsia osaavalle hur rille ei syntyisi. Siksi pakkoruotsista pidetään kynsin ja hampain kiinni.
Ruotsinkielisten edussa on kyse keinotekoisesta edusta joka aiheutetaan haittaamalla suomenkielisten toimintaa suomen kielellä täysin suomenkielisessä maassa.
Toista vain mutta et itse tajua mistä on kyse!
Mikä sitä suomenkielisen oikeutta opiskella suomeksi muka rajoittaa? Siis muu paitsi ettei ole suositulle alalle riittävän lahjakas, todistus on liian huono tai on liian laiska pärjäämään sisäänpääsykokeissa.
Ei peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkojen määrä suhteuteta opiskelijoiden omiin henkilökohtaisiin haluihin, tarpeisiin tai kiinnostuksen kohteiden mukaan vaan yhteiskunnan tarpeisiin. Ei vuotuista lääketieteen opiskelijakiintiöitä mitoiteta lääkäriksi haluavien opiskelijoiden perusteella vaan valtakunnallisen lääkäritarpeen ja opetusresurssien mukaan.
Koulutettavista, tulevista lääkäreistä kiintiöitetään vuosittain 30 opiskelupaikkaa, eli hieman alle 5 % koko lääketieteen opiskelijakiintiöstä, sellaisille tuleville lääkäreille jotka osaavat myös ruotsia. Lain mukaan ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä tulee vuosittain kouluttaa riittävä määrä ruotsinkielisen väestön tarpeisiin, ja se tehtävä on Helsingin yliopistolla.
"Ruotsinkielinenkin voi mennä opiskelemaan suomenkieliseen kouluun joten ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia. Ruotsinkielisen on hyvä syy osata maan pääkieltä suomea jota ilman ei tule toimeen."
Monet meneekin, ja esim Helsingin yliopiston farmasian laitoksella on vuosittainen kiintiö ruotsin kieltä taitaville farmasian opiskelijoille. Kiintiöllä j varmistetaan että alalle valmistuu farmaseutteja myös ruotsinkielisen väestön tarpeisiin. Koulutus on kuitenkin täysin suomenkielinen.
Vain peruskouluun sinulla on "oikeus" (oikeesti velvollisuus) sen jälken on sinusta itsestäsi kiinni kuinka pitkälle rahkeet kestävät opiskella ja erityisesti minne onnistut pääsemään opiskelemaan. Sama koskee niin suomen- kuin ruotsinkielisiäkin.
Älä puhu pas*** hoopo ankka.
PAKKORUOTSI on suomenkielisen opiskelijan RIESANA koko opintopolun aikana.
Ja mitä enemmän opiskelee, sitä enemmän hatuttaa, kun joutuu aikaansa käyttämään tähän RIESARUOTSIIN, jolla ei tee mitään.
Teille hurreille ei riitä mikään. On oma kielikiintiö alemmilla pistellä lääketieteelliseen tiedekuntaan, jotta pääsette taas alemmilla vaatimuksilla sisään ja SAMANAIAKAISESTI suomenkielinen lääketieteen opiskelija JOUTUU SUORITTAMAAN PAKKORUOTSIKURSSIN.
Tähän taatusti tullaan puuttuman, kuten siihen että jokainen hurri pääsee suoraan lukioon, mikä ei ole mahdollista suomenkielisille.
Samoin on syytä alkaa karsimaan ruotsinkielisten korkeakoulupaikkojen määrää.
Ei ole oikein että jokainen hurri pääsee korkeakoulutusopintoihin!
Skäms ni inte ????
Hyvin kummallista, hyvin kummallista on hurrilogiikka. Väite "30 ruotsia taitavaa lääkäriä vuosittain" on kuin että hullun lehmän tautia ei olisi olemassakaan. Suomessa KAIKKI (ruotsin- ja suomenkieliset lääkärit) osaavat ruotsia, koska Suomessa ei valmistu lääkäriksi ilman mittavia ruotsin opintoja ja virkamiesruotsitutkintoa.
Ei kuitenkaan yhtä kummallinen logiikkaa kuin netti fennolla joka pokkana väittää että jokainen Suomessa tutkintonsa suorittanut lääkäri puhuu sujuvasti ruotsia.
Jotkut puhuu, useat ei. Ei kukaan opi minkään kielen sujuvaksi puhujaksi koulussa mutta sieltä saa hyvän pohjan lisäopiskelulle.
Jotkut oppivat sitten jopa niin hyviksi että voivat hakea opiskelemaan ruotsiksi ja tulla vielä paremmiksi.
Tiedoksi että ne 30, ruotsinkieltä taitaville kiintiöityä vuosittaista lääkärin koulutuspaikkaa muodostavat alle 5 % kaikista lääkiksen opiskelupaikoista.
Et siis ymmärrä pointtia kommentissani? Ei kukaan, joka on opiskellut pakolla ruotsinsa pysty hyödyntämään sitä esimerkiksi lääkärin ammatissa. Tai virastoissa. Pakko- ja virkamiesruotsi tulee poistaa, koska näillä ei suomenkielinen tee mitään. Ei Suomessa eikä muissa Pohjoismaissa. Pohjoismaiden lingua franca on englanti ja sen vuoksi myös sopiva toiseksi virastokieleksi Pohjoismaihin.
"Ei kukaan, joka on opiskellut pakolla ruotsinsa pysty hyödyntämään sitä esimerkiksi lääkärin ammatissa."
Niinkö? Minä tunnen useita. Olen jopa kohdannut sellaisia asiakkaana. Melkein jokainen kohtaamani suomenkielinen lääkäri tarjoutuu palvelemaan ruotsiksi. Jotkut jopa vaativat sitä, kun minä sanon ettei sillä niin väliä ole.
Nyt sinä siis puhut ihan silkkaa roskaa!
"Pakko- ja virkamiesruotsi tulee poistaa, koska näillä ei suomenkielinen tee mitään."
Tekevät itse aisassa aika paljon. Juuri nuo suojaavat heitä siltä ettei kielitaitoisempien ruotsinkielisten etulyöntiasema kasvaisi entisestään!
Virkamiesruotsi on suomenkielisille ohituskaista päästää AIDOSTI kielitaitoisten rinnalle tai ohi. SIKSI se on epäoikeudenmukainen!
Englanti on käytännössä myös pakollinen kieli virastoissamme, ja sekin hoituu niiden toimesta jotka siihen suostuvat. Ruotsinkieliset ovat siinäkin yhteydessä yliedustettuja kosks kielipäänsä on kehittyneempi ja toinen kielistä on sukua englannille.
"Siksi että tämä koulutus on vain osaksi ruotsinkielellä!"
Jep. Erittäin merkittäviltä osin koulutus on englanninkielistä, kuten enenemässä määrin kaaikissa yliopistoissamme ja korkeakouluissamme. Ruotslaiset eivät tule Suomeen opiskelemaan ruotsisksi ja/tai englanniksi, koska meidän pääsykokeemme on räätälöity meidän lukiojoidemme oppimäärien mukaan. Ja siksi että Ruotsissa on paljon enemmän aloituspoaikkoja ja helpompi päästä opiekslemaan.
Moni suomalainen opiekelee lääkäriksi Ruotsissa (ja Virossa ja muutamassa muussa maassa). Näistä tietysti suomenruotslaiset ovat paremman kielipäänsä ansiosta reippaasti yliedustettuja. Suomen lukiosta on aika helppo päästä Ruotsissa lääkikseen.
"Tämähän tarkoittaa sitä, että "suomea osaamattomat" surut osaavatkin suomea. "
Jep. Tottakai. Mutta pointti on se että suomenkieliset eivät osaa ruotsia, ja siksi on tärkeää taata että ruotsintaitoisa lääkäreitä on tarpeeksi.
" Miksi siis pakkoruotsi, kun surut osaavat suomea????"
Kysyn itse ihan samaa. Ilman pakkoruotsia ruostsinkielisten etumatka suomekielisiin kasvaisi entisestään! Ehkä juuri siksi suomenkielinen päättäjien enemmistö ei suostu.
Höpö höpö. Kun virkamiesruotsi poistuu niin silloin poistuu myös hurrien ylimitoitettu työllistyminen virastoihin, missä tänään vaaditaan virkamiesruotsia. Hurrit tulevat jatkossa palvelemaan itse itseään tulkkauksen välityksellä, koska suurin osa heistä osaa molemmat kielet. Ruotsi on pelkkä turhake Suomen yhteiskuntarakenteessa.
"Höpö höpö. Kun virkamiesruotsi poistuu niin silloin poistuu myös hurrien ylimitoitettu työllistyminen virastoihin, missä tänään vaaditaan virkamiesruotsia."
Olet täysin väärässä! Kun velvoite siirtyy virkamieheltä virastolle, niin virasto pyrkii täyttämään tarvittava määrä AIDOSTI kielitaitoisia molempien kotimaiseten suhteen. Ja niissä ruotsinkieliset ovat yliedustettuja.
Tällä olisi sekin positiivinen vaikutus että myöls ruotsinkieliset saisivat hyvää palvelua. Virkamiesruotsitasoinen palvelu on viime aikana heikentynyt dramaattisesti. Tämä saatta osittain johtuo nettitörkykampanjasta jolla tietoisesti on pyritty myrkyttämään nuorten mielet. Ja taas pojat kärsivät tyttöjä paljon enemmän.
Nyt siis ei ole kyse siitä että oikeus omakieliseen palveluun mihinkään poistuisi, vaan kyse siitä miten palvelu hoidetaan. Jos v irkamiesruoitsin sijaan vaadiataan parempaa taitoa, niin tiedät tasan tarkkaan kumpi ryhmä on vahvemmilla. Sinä et siihen kuulu!
"Ruotsi on pelkkä turhake Suomen yhteiskuntarakenteessa."
Ei sunkaan, mutta mistä sinä mitään tietäisit.
10% paikoista on ruotsinkielisille varattu.Heitä on noin 4% väestöstä niin tottakai tuo on suuri etu heille.Kaikki taulapäät pääsevät opiskelemaan lääkäreiksi tuon RKPn kannattajilleen hankkiman edun ansiosta.
Miksi valehtelet?
Kaikista yliopisto- ja korkekouluopiskelijoista n. 6% on äidinkieltään ruotsinkielisiä. Yli 15 % opiskelee suomeksi aloilla joille ei ole olemassa minkäänlaisia kielikiintiöitä.
Aloittaja kysyy: "Miksi siis pakkoruotsi, kun surut osaavat suomea????"
Siksi, että kielitaitolaki on todellisuudelle vieras ja vaatii kaikilta korkeakoulutetuilta suomenkielisiltä pakkoruotsia. Sen vaatiminen käy tarpeettomaksi, kun kielitaitolaki muutetaan koskemaan koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta viranomaista kollektiivina (ryhmänä), jokaisen henkilöstön jäsenen sijasta virastoa, laitosta.
kaksyks 9.4.2015 16:03 kirjoittaa näin: "Olet täysin väärässä! Kun [kielitaito]velvoite siirtyy virkamieheltä virastolle, niin virasto pyrkii täyttämään tarvittava[n] määrä[n] AIDOSTI kielitaitoisia molempien kotimaiseten suhteen. Ja niissä ruotsinkieliset ovat yliedustettuja."
Jos virasto tarvitsee sadasta henkilöstään esimerkiksi 3 aidosti, äidinkielenomaisesti ruotsintaitoista kokopäiväiseen ruotsiksi työskentelyyn, niin virasto palkkaa niitä kolme. Muiden 97 henkilön ei tarvitse osata ruotsia välttämättä mitenkään. Näin toimittaneen suomen kielen suhteen Ruotsissa, joten sama ruotsin kielen suhteen sopii Suomessa.
Suurimmassa osassa Suomea mikään laitos ei tarvitse yhtäkään ruotsintaitoista. Siitä huolimatta nykyinen kielitaitolaki vaatii heiltä pakkoruotsin taitoa.
Koulutuksen pakkoruotsi puolestaan perustuu kehäpäätelmään: ”Perusopetuksessa ruotsi on pakollinen, koska 2. asteen koulutuksessa ruotsi on pakollinen. 2. asteen koulutuksessa ruotsi on pakollinen, koska korkea-asteen opetuksessa ruotsi on pakollinen. Korkea-asteen opetuksessa ruotsi on pakollinen, koska laki määrää, että valtion viroissa koko maassa pitää osata ruotsia. Tässäkin kehäpäätelmässä ruotsin pakollisuutta perustellaan loppujen lopuksi ruotsin tarpeella.” http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php
Todellinen ruotsin kielen tarve suurimmassa osassa Suomea on sangen pieni, joten pakkoruotsi on tarpeeton. Ruotsinkielisten asiat hoituvat säädyllisesti vähemmälläkin.