Kopioitu Facebookista muistokirjoituksesta, jonka kai eräs isi on itse kirjoittanut kätkytkuolemaan menehtyneen pienen tyttärensä muistoksi, mutta sopii yhtä hyvin muistokirjoitukseksi omasta tyttärestäni josta en ole edes kuullut mitään kahteen vuoteen. Pari kuvaa olen nähnyt kera äitinsä ja joista kuvista näkee tytön olevan surumielisen näköinen. Kirottu olkoon äitinsä ja äiti saakoon vielä palkkansa kuten sai eräs toinenkin äiti, jonka elämä ei ilmeisestikään ole nykyisin mukavaa ilman lapsiaan.
"Isi, pyyhi jo kyyneleet,
Tiedän, sun on ikävä,
mutta minä olen tässä,
vierelläsi, vaikka et minua näkisikään.
Isi, katso ulos.
Olen poutapilven hattarassa,
tuulessa kosketan hiuksiasi.
Sadepisarassa annan suukon poskellesi.
Auringon säteessä tunnet lämpöni.
Linnun laulussa helkkää nauruni.
Tähtien tuike on minun silmäniskuni.
Olen joka hetkessä,
jokaisessa askeleessasi.
Isi, en ole mennyt minnekään.
Olen tässä, ikuisesti, sydämessä."
Eräs muistokirjoitus
0
96
Luetuimmat keskustelut
Herkkyydestä
Toisessa ketjussa toivottiin keskustelua herkkyydestä. Aloitan omalla näkemykselläni. Mielestäni herkät ihmiset ovat l267858- 67665
Arvaako kukaan?
"Humalojalla metalliromun keräyspaikalla on kulkenut pitkin kevättä ja kesää joku henkilö, joka on vienyt sieltä kymmeni44635Tuntuu pahalta meidän molempien puolesta
Anteeksi, että olen tällainen pelkuri. En vaan usko rakkauteen enää miehen ja naisen välillä omalla kohdalla. Tiedän, et34548- 51487
Olen kiinnostunut sinusta, en seksistä
Vihjailuja toiseen suuntaan on tullut niin paljon, että asia on korjattava. En näe sinua esineenä, vaan hienona persoona30450- 30444
En pyytele enää koskaan anteeksi mitään sinulta
Olet ollut kohtuuttoman kylmä ja tyly tilanteeseen nähden.45437- 45427
- 38426