Amsterdamista Suomeen

Mene Friisien ulkokautta niin vuorovedet eivät rytmitä etenemistä. Jos ei kiire, niin sitten myös "sisäkautta" pääsee. Itse hain viime keväänä ja ulkokautta tultiin.

Riippuu sääolosuhteista kumpi on helpompi.
Jos tuuli on vaikkapa etelän-lännen välillä eikä ole liian kova, Hollannin poijutettu rannikkoliikenneväylä on helpompi ja nopeampi. Koeta ajoittaa Elben suulle saapumisen niin, ettet joudu ajamaan vastavirrassa Brunsbüttelin sulkuun asti.

Jos sää on huono (kova vastatuuli tms.), mene Waddenzeetä pitkin Harlingeniin ja siitä kanavia pitkin Lauwersoogiin (josta merelle) tai edelleen Reitdiepiä pitkin Groningenin kautta Delfzijliin ja vasta sieltä merelle. Voit ajaa masto pystyssä ja veneesi matala syväyskin sallii kanava-ajon ilman ongelmia.

Eli ehdotukseni on, että perehdyt kumpaankin vaihtoehtoon ja päätät kelin mukaan. Jos sää on suotuisa, purjehdi pysähtymättä (jos tykkäät, poikkea Helgolandiin tai Cuxhaveniin bunkraamaan).

Odottaisin sopivaa sääikkunaa ja menisin ulkokautta. Saiskohan Helgolandista edelleen vähän edullisempaa dieseliä? snoopi.fi

Kerran sisäkautta etelän suuntaan tulleena ehdottomasti suosittelen vaihtoehdoksi sisäreittiä. Ulkokautta on nyvällä säällä nopeampaa mennä. Me valittiin huonojen säiden takia sisäreitti, eikä harmita yhtään. SIellä oli todella mielenkiintoista ja erilaista, vaikka olikin koneajelua.

Aloittaja kysyy vattimerestä: "onko helpompi ". Ei varmasti ole vaan yksi vaikeimmista purjehdusalueista pimeässä, voimakkaassa vuorovesivirrassa ja matalassa rännissä. Kanavissa ajo, Ijselmeer ja Markemeer ovat helppoja.

Tässä on Wattimeren vuorovesikartat:
http://www.waypointamsterdam.com/Handy_stuf/Tidal_streams_Waddenzee_west/Tidal_streams_Waddenzee_west.html
Yleiskartasta voi todeta, että Amsterdamista Kielin kanavaan purjehtiessa ei ole tarvetta “seikkailla” Wattimeren matalikoilla. Reitti Amsterdamista Harlingeniin (josta kanaville mastoa laskematta) menee Ijsselmeerin kautta ja vain lyhyen pätkän Wattimerellä. Sekin pätkä on erittäin hyvin merkitty, helppo navigoida, ja yksi ainoa kohta, Bointjes, on laskuvedellä kohtalaisen matala (1.6-1.8m). Jos haluaa nähdä niin paljon vaivaa, että ottaa maston alas (ja syväys on riittävän matala) voi tietysti retkeillä Euroopan kanavaverkostossa kuten seppomartti kertoi tehneensä.

Yleistietoa reiteistä ja satamista sekä välimatkataulukoita löytyy vaikkapa täältä:
http://www.rccpf.org.uk/ppgs/baltic/route_6.pdf
Karttoja voi tutkiskella täältä: http://webapp.navionics.com/#@59.968235,24.614503,7z

Olen mennyt Harlingenin ja Lauwersoogin välisen kanavareitin 4 kertaa, Lauwersoogin ja Delfzijlin välin vain kahdesti (Reitdiep ei ollut seuraavalle veneelleni tarpeeksi syvä). Friisien saarten ulkopuolisen reitin olen purjehtinut yli kymmenen kertaa. Se on selkeä ja sopivassa säässä joutuisa/mukava. Kovan tuulen aikana Friisien saarten välisissä kapeikoissa voi olla erikoisen hankalia murtuvia aaltoja, jos haluaa hakeutua avomereltä saarten suojaan, esim. W-Terschellingin mainioon venesatamaan. Aina turvallinen suojasatama on Helgoland, jonne voi mennä kaikkina vuoroveden ja vrk:n aikoina.
Kanavaverkoston käyttäminen hidastaa kulkemista, mutta toisaalta sääikkunan odottelu ulkokautta purjehtimiseen voi toisinaan venyä useaksi vrk:ksi .

Katso ensin sää ja sitten ulkokautta. www.snoopy fi