En ole mikään expertti* Suomenkielessä, mutta minua huolestuttaa mihin olemme menossa.
Pikkuhiljaa Suomenkieli vääntyy englanniksi emmekä edes tiedä mitä alkuperäinen sana on suomeksi. Esim. tags on tagit? ja kaikkihan tietää että hashtag on tiivistetagi = tiivistemerkki =pakattumerkki. Puhekielessämme on paljon sanoja joita ei ymmärrä jos ei seuraa nettiä tai kuuntele nuorisoa. Twitter kuulostaa mukavammalta suomessa sanottuna twitter, koska kukaan ei kehtaa sanoa viestitin. Suomen kieli on niin rumaa, etteihän sitä voi käyttää.
Nykyään jo ala-asteikäisillä on iso osa sanoista englanninkielisiä kun he keskustelevat keskenään, jos kysyt esim: mitä hashtag tarkoittaa, kukaan heitä ei osaa vastata muutakuin, no se on hashtag? 20 vuoden päästä on uutena murteena "hash" murre tms. ja vanhemmat eivät ymmärrä lapsiaan. Itsekin olen 40v ja elänyt nörtti* aikakautta mutta en pysy enää perässä noiden uusien lontoonmurteisten sanojen vyöryssä..
Pikkuhiljaa Suomenkieli vääntyy englanniksi emmekä edes tiedä mitä alkuperäinen sana on suomeksi. Esim. tags on tagit? ja kaikkihan tietää että hashtag on tiivistetagi = tiivistemerkki =pakattumerkki. Puhekielessämme on paljon sanoja joita ei ymmärrä jos ei seuraa nettiä tai kuuntele nuorisoa. Twitter kuulostaa mukavammalta suomessa sanottuna twitter, koska kukaan ei kehtaa sanoa viestitin. Suomen kieli on niin rumaa, etteihän sitä voi käyttää.
Nykyään jo ala-asteikäisillä on iso osa sanoista englanninkielisiä kun he keskustelevat keskenään, jos kysyt esim: mitä hashtag tarkoittaa, kukaan heitä ei osaa vastata muutakuin, no se on hashtag? 20 vuoden päästä on uutena murteena "hash" murre tms. ja vanhemmat eivät ymmärrä lapsiaan. Itsekin olen 40v ja elänyt nörtti* aikakautta mutta en pysy enää perässä noiden uusien lontoonmurteisten sanojen vyöryssä..
Vastaukset 21
Vanhimmat
Twitter on palvelun nimi, joten sitä ei tarvitsekaan kääntää. Käviväthän suomalaiset luontevasti Shellilläkin tankkaamassa bensiiniä auton tankkiin ja kanistereihin mopedia varten, ja puhumme yhä edelleen suomeksi tunnistettavaa kieltä.
Hashtagista en tiedä mitään, mutta sanan olen ehkä joskus kuullut. Moottoroituun sänkyyni olen aikonut ostaa kauppiaalta uuden täkin, sillä vanha alkaa olla risainen. Sen täkin alla on näet hässitty kerta jos toinenkin. Ehkä lounaissuomalainen voisi kutsua sitä hästäkiksi?
Eikös "hashtag" ole suomeksi "aihetunniste", tosin useimmiten "hästäki".
Englannin kielen ylivalta ei ole pelkästään suomen "ongelma". Ei meillä sentään toimistotiloja ja konttoreita ole ruvettu sanomaan "ofiseiksi", kuten venäjässä. Meillä "tykätään" ihan selvällä ruotsin kielellä Facebookissa, ei "laikata", kuten Venäjällä. Etc. etc.
hash = hajautus, hakkelus, hashis
tag = hinta-, hintalappu, hippaleikki, kenttätunnus (ATK), kiinnittää johonkin, kulunut lauseparsi, lipsukka, lipuke, merkitsin, merkitä (ATK), nipukka, osoitelappu, tuntomerkki (ATK), varustaa lipulla
(Euroword Business Pro 2010)
hash = tiiviste • Tietoturvatekniikassa tiiviste lasketaan menetelmällä jolla turvataan tietoaineiston eheys ja mahdollisesti aitous ennen sähköistä allekirjoitusta. Tiivisteen laskemiseen käytettävä algoritmi on yksinkertainen funktio, ts. tiivisteestä ei ole mahdollista selvittää sen muodostamiseen käytettyjä tietoja.
tag = lisäke, kuvauskoodi, tuntomerkki, tunniste, tietoryhmän tunniste, varustaa tuntomerkillä, merkitä. (1) Kopioitavien tiedostojen merkintä. (2) Merkitä tieto ohjauskoodeilla, joilla vaikutetaan tiedon käsittelyyn tai tiedon esittämiseen. Ohjauskoodeista käytetään myös nimitystä kuvauskoodi.
tagi: Katso tag
hash mark [#] = ruutumerkki, ristikkomerkki
(Hannu Jaakohuhta: IT Ensyklopedia)
hashtag = avainsana, aihetunniste
( http://fi.wikipedia.org/wiki/Hashtag )
Eri aloille pesiytynyt vieraisiin kieliin (useimmiten englantiin) pohjautuva ammattislangi tuntuu monesti paljon selvemmältä, nasevammalta ja yksiselitteisemmältä kuin väkisin tehdyt suomenkieliset käännösvastineet. Erityisen vahvasti tämä näkyy ja kuuluu tietotekniikassa. Tietyissä yhteyksissä on luonnollisesti asianmukaista käyttää suomea, niin kankeilta kuin termit saattavatkin kuulostaa.
Nuo tietokonejutut nyt jotenkin ymmartaa mutta kun mainoksessa ylistetaan sheivaustuotteita tai kehoitetaan hakemaan apua Terveyshelpista niin kylla siina mielestani on jo kieli rappeutunut. Ihan erikseen ovat sitten vaarinkaytetyt ilmaisut kuten playback kun pitaisi sanoa lip sync.
>mutta kun mainoksessa ylistetaan sheivaustuotteita
Vaimoni täti on ollut manan majoilla jo vuosia. Hänen vielä elellessään pistäydyimme autollamme silloin tällöin hänen luonaan, noin sadan kilometrin päässä. Ymmärtääkseni nämä käynnit ilahduttivat häntä.
Hän oli sitä sukupolvea, että lähetteli vielä postikortteja kerran, pari vuodessa. Korttiin hän kirjoitti monesti viimeiseksi toivotukseksi: "Ajelkaa!"
Minua ihmetytti kovin, miten tuollainen asia – lähinnä kai intiimialueen jutuksi käsitettävä ja varsin henkilökohtainen – jaksoi häntä niin kiinnostaa.
Kielen ydin on sen tarkenteessa, ei yksittäisissä sanoissa. Sanat vaihtuvat paljon nopeammin kuin rakenne. Nykyään tulee niin paljon uusia käsitteitä, ettei oikein voi kokojaan keksiä uusia suomenkielisiä sanoja.
Nyt kun vielä saisi tietää, mikä se sellainen kielen tarkenne oikein on, kokojaan keksimisestä puhumattakaan!
Siis rakenteessa. Oikeinkirjoituksen korjaus näköjään teki jotain omiaan.
Koska englanti.
Kieli ja varsinkin sanasto muuttuu koko ajan. Emme voi jumittaa kieltä johonkin tiettyyn sanastoon ja kääntää kaikkia ulkomaisia käsitteitä "suomeksi".
Jos twitterin tarkoitus ymmärretään ja sitä käytetään, tulee se vähitellen lainasanana osaksi suomea. Sen äänneasu poikkeaa taatusti kansan suussa siitä, mitä se on muualla maailmassa. Suomessa se äännettäneen "tvitter", kun muualla äänneasu voi olla "tvidder" tai "tvider". Suomessa paino ja intonaatio poikkeaa englannista. Jos suomalainen lausuu sanan tvitter, englantilainen ei luultavasti ymmärrä mitä tarkoitetaan.
Jos lakkaisimme jostain syystä olemasta tekemisissä muun maailman kanssa, mutta käyttäisimme edelleen twitteriä. Muuttuisi kenties sen kirjoitusasukin suomalaisemmaksi, twitter, tvitter, tvitteri, tuitteri, tuiteri.
Samalla tavalla suomeen on rantautunut monia muitakin sanoja, itse asiassa hyvin suuri osa.
Joka tapauksessa suomalainen kaipaa twitteriin vokaalia viimeiseksi äänteeksi, joten tältä osin twitter muokkaantui välittömästi.
Kielen omalaatuisuuden osalta tärkeintä on sen rakenne. Vaikka kaikki yksittäiset sanat korvattaisiin englantilaisilla taikka muun kielisillä vastineilla, mutta edelleen käytettäisiin suomalaista sanajärjestystä, sijamuotoja ja ääntämystä, olisi kieli edelleen (tavallaan) suomea. Sanasto vain olisi kovin erilainen.
Vielä siitä äänneasusta, taitaa englannissa olla enemmänkin "tvitö" tai "tvittöö" kuin tvitter.
Hashtagista en tiedä mikä on tai mihin sitä käytetään. En tosin tiedä twitteristäkään.
Olen joskus nähnyt eräiden blogien reunassa ymmärtääkseni jonkinlaisen Twitter-laatikon. Siellä voi ilmoittaa vanhanaikaista tekstiviestiä (160 merkkiä?) lyhyemmällä viestillä päivittäneensä jotain Facebookissa. (En muista mikä se oli mitä Facebookissa päivitetään, vaikka olen sen muutamaan otteeseen kuullut.)
On ironista, että aloitusviesti on täynnä virheitä. Tässä luettelo ongelmista ja korjausehdotuksia:
– ”expertti”: mieluummin ”ekspertti”, mieluiten ”asiantuntija”
– ”Suomenkielessä” → ”suomen kielessä” (pieni alkukirjain, sanat erilleen)
– ”minua huolestuttaa mihin olemme”: sanojen ”huolestuttaa” ja ”mihin” väliin pilkku
– ”pikkuhiljaa” → ”pikku hiljaa” (sanat erilleen)
– ”vääntyy englanniksi emmekä edes”: sanojen ”englanniksi” ja ”emmekä” väliin pilkku
– ”edes tiedä mitä alkuperäinen”: sanojen ”tiedä” ja ”mitä” väliin pilkku
– ”Esim. tags on tagit? ja kaikkihan”
– ”kaikkihan tietää että hashtag”: sanojen ”tietää” ja ”että” väliin pilkku
– ”pakattumerkki”: taatusti erilleen
– ”paljon sanoja joita ei”: sanojen ”sanoja” ja ”joita” väliin pilkku
– ”ei ymmärrä jos ei”: sanojen ”ymmärrä” ja ”jos” väliin pilkku
– ”Twitter kuulostaa mukavammalta suomessa sanottuna twitter”
– ”etteihän” → ”ettei”
– ”sanoista englanninkielisiä kun he”: sanojen ”englanninkielisiä” ja ”kun” väliin pilkku
– ”keskustelevat keskenään, jos kysyt” → ”keskustelevat keskenään. Jos kysyt” (virke vaihtuu)
– ”kysyt esim: mitä hashtag” → ”kysyt esim., mitä hashtag” (kaksoispisteen tilalle pilkku, lyhenteen perään piste)
– ”kukaan heitä” → ”kukaan heistä”
– ”muutakuin” → ”muuta kuin”
– ”muutakuin, no se on hashtag?”
– ”"hash" murre” → ”hash-murre”
– ”murre tms. ja vanhemmat eivät” → ”murre tms., ja vanhemmat eivät” (pilkku lyhenteen jälkeen), mieluummin ”murre tms., eivätkä vanhemmat”
– ”40v” → ”40 v” (välilyönti), mieluummin ”40 vuotta”
– ”nörtti* aikakautta” → ”nörttiaikakautta”
– ”aikakautta mutta en”: pilkku ennen mutta-sanaa
– ”..”: yksi piste riittää
Niin, onhan se aivan kauheaa. Kuten sekin, että täällä säännöllisen epäsäännöllisin väliajoin kauhistellaan suomen muuttumista. Suomi on toiminut germaanisten sanojen pakastearkkuna, mutta niin kuin tiedämme: väliaikaista kaikki on vain.
Kieli elää ja kehittyy. Me ei voida sille mitään. Meidän pitää vaan hyväksyä se, tai taistella sitten tuulimyylyjä vastaan.
Lainasanojen tulva on jokseenkin mielenkiinnotonta. Niitä on tulvinut suomeen kautta aikojen, etenkin (muinais)ruotsista.
Paljon olennaisempaa on, että suomen kieltä ei ylipäänsä käytetä tieteessä, tekniikassa jne. Väitöskirjan suomenkielisyys on jo jokseenkin varma tae sen sisällön ala-arvoisuudesta: ei uskalleta antaa työtä kansainvälisen yhteisön arvioitavaksi. Laitteiden käyttöohjeiden ”suomenkieliset” versiot ovat jo huono vitsi.
Suomen kieli kuolee siksi, että sen käyttöala supistuu arkisimpaan elämään ja siinäkin sellaiseen, missä moderni tekniikka ei vielä ole läsnä. Lainasanat eivät uhkaa suomen kieltä, pikemminkin antavat vähän tekohengitystä.
Suomen kieli ei kuole vaan muuttuu pikkuhiljaa englannin ja suomen sekoitukseksi eli finglishiksi. Tulevaisuudessa tätä finglishiä käytettään lähes yksinomaan puhuttuna ja epävirallisissa yhteyksissä, kun taas suurin osa kirjallisesta ja virallisesta viestinnästä hoidettaneen ns. kunnon englannilla eli sillä, joka vastaa suurin piirtein sitä englantia, jota opetetaan nyt kouluissa. Tällainen kehityskulku on käynnissä mm. Gibraltarilla ja Maltalla.
Englannistuminen tulee mahdollistamaan suomalaisen kulttuurin ennennäkemättämän kukoistuksen, sillä emme ole enää kahlittyja kehittymättömään ja ilmaisuvoimattomaan metsäläiskieleen. Lisäksi suomalaiset saavat kansaivälisessä kanssakäymisessä saman etylyöntiaseman kuin muutkin englannin puhujat. Tässä on ratkaisu Suomen talousongelmiin!
Anglismeja ei pitäisi yrittääkään torjua, vaan päinvastoin suosia. Vain siten voidaan turvata kukoistava tulevaisuus tuleville sukupolville. Konkreettinen toimenpide olisi esimerkiksi anglismikiintiö, jonka mukaan julkisessa viestinnässä sanoista vähintään tietyn prosenttiosan on oltava anglismeja. Tämä prosenttiosaa voidaan sitten kasvattaa pikkuhiljaa.
Hienoa!
Sakasmi on parhaita huumorin muotoja!
Jep! Ja härmäläiset tulevat päihittämään natiivit puhujat kaikilla englannin kielen osa-alueilla, etenkin ääntämisessä ja kieliopissa. Tosin pieni epäilys hiipii puseroon: katselin juuri televisiosta englanniksi selostettua tennisottelua enkä ymmärtänyt selostuksesta kovinkaan paljon. Selostajan äidinkieli ei nimittäin ollut englanti, vaan ilmeisesti kroatia.
'Ymmärtävätkö kaikki varmasti, kun Mika Häkkinen ja hänen kieliheimolaisensa alkavat puhua englantia globaalissa mediassa?
Niin kamalaa kuin se onkin, kaikki eivät elä yo-kirjoituksiaan uudelleen, kun avaavat sanaisen arkkunsa vapaamielisissä medioissa.
Minusta ihmisyyteen kuuluu kommunikointi, tavalla taikka toisella. Meillä on tässä väline, jolla vaihtaa sekä ajatuksia että tunteita, tarinoita siinä missä kokemuksiakin, ilman kasvokkain olemista.
Kieli on ajatusten ilmaisemista jonkun kaavan mukaisesti. Minusta on tärkeämpää ajatella, kuin ilmaista ajatuksia kaavanmukaisina.
Täällä kukaan ei pisteytä ajatuksen kirjallista muotoa, tai voi sen tehdäkin, mutta pisteytykselle annetaan se arvo, mikä sille kuuluukin.
Ihmiset käyttävät kieltä, koska kommunikointi on eräs ihmisyyden edellytys. Jos suomi ei vastaa käyttäjiensä tarpeisiin, tulee kieli kuolemaan. Mitkään tekohengitystoimet eivät kuolevaa kieltä pidä elossa.
Voidaan ajatella, että kieli elää sanastonsa myötä. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa vanhat kaavat menettävät merkityksensä ja uudet tulevat nopeasti tilalle. Latina katosi rakenteellisena kielenä, mutta sen sanastoa käytetään edelleen.
Älkäämme jääkö nurkkaan omine vanhoine ilmaisuinemme vaan kehittykäämme. Tosin kaikesta paistaa läpi, että miksi edes opetella maailman kuolevaa minikieltä?
Kuljemme kohti samaa hampurilaisateriaa ja samaa universaalia ajatusta siihen liittyen. Olemme kaikki ihmisiä ja haluamme kuluttaa samalla tavalla riippumatta kansallisuudesta, kielestä, etnisyydestä, uskonnosta taikka ympäristöstä.
Elämä ei ole teollista tuotantoa.
Kenties teollisen tuotannon pitää väistyä elämän edeltä?
hoihaa kylläpä nukuttaa