Agricolan päivä (9.4) sitten meni ilman kummempia juhlallisuuksia tai noteerauksia Suomen mediassa.
Ne harvat mediassa olevat kommentit ovat yleensä valjastettu tukemaan väitettä että Agricola olisi ollut äidinkieleltään ruotsinkielinen!
Omituinen on viha Suomessa omaa kieltämme ja kultuuria kohtaan.
Oliko Agricola ( 1510-57) ruotsinkielinen? Tästä on todisteena muutama seikka. Ensinnäkin hänen syntymäkuntansa Pernaja oli ruotsinkielinen, mutta missä määrin 1500 l. Alussa, on eri asia. Alue sijaitsee Itähämäläisen, ruotsinkielisen ja karjalaisen heimon risteyskohdassa, Kymijoki oli rajana karjalaisiin ja ruotsinkielinen asutus pysähtyi siihen kuin seinään. Ruotsalaisasutus on rannikolla olla ollut aina kapea nauha ja kontaktit suomenkielisiin eivät olleet vielä tulehtuneet kuten 1800 l. Alkaen. Suomenkieliset olivat myös tuohon aikaan sosiaalisesti tasavertaisia ruotsinkielisten kanssa. Suomenkieliset eivät siis olleet palvelijoita ja herrasväki ruotsinkielistä, kuten myöhemmin. Oppineet puhuivat kansankielen lisäksi latinaa. ranskaa ja saksaa.
Toinen todiste on, että Agricola kirjoitti omistamaansa Martin Lutherin postillan marginaaleihin 45 ruotsinkielistä siteerausta ja vain yhden suomenkielisen.
Ehkä Agricola halusi petrata ruotsin kirjoituksen taitojaan? Olisiko hän voinut suomea edes kirjoittaa jos hän itse kehitti Suomen kirjakielen myöhemmin kuin nuo muistiinpanot? Ihminenhän ei osaa kirjoitta omaa äidinkieltään synnynnäisesti. Murteellista skandinaviaahan kirjoitettiin jo ennen ensimmäistä ruotsinkielistä kirjaa ja tätä oli Agricolakin varmasti viimeistään oppinut Viipurissa koulussa.
"Ruotsi ja tanska eriytyivät toisistaan 1500-luvulla, kun Raamattua alettiin kääntää kansankielille. Ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu julkaistiin 1541, ja sen kääntäjät halusivat tarkoituksella kirjoittaa mahdollisimman puhtaalla ruotsin kielellä, jossa ei olisi tanskalaisia vaikutteita. Tanskan kirjakielen perusta oli Kristian III:n käännös, joka valmistui vuonna 1550."
-Wikipedia-
Agricolan ABC-kirja julkaistiin 1543 ja Uusi Testamentti suomeksi1548. Koko raamatun käännös saatiin painoon vasta 1642 rahoituksen puutteen vuoksi. Suomenkielinen raamauttu oli kuitenkin käännetty lähes kokonaan vuoteen 1552. Agricola opiskeli Saksassa 1536 - 1539 Wittenbergin yliopistossa, jo tätä ennen hän oli valmistunut papiksi ja toiminut kanslerina. Agricola siis osasi hyvin ruotsia ja suomea, emmekä koskaan saa todistetta hänen äidinkielestään, ehkä hän oli kaksikielinen joka piti arvossa suomenkieltä. Tämä olisi hyvä esimerkkin myös nykyajan päättäjille, virkamiehille, tutkijoille ja ennen kaikkea kansalle,
Ne harvat mediassa olevat kommentit ovat yleensä valjastettu tukemaan väitettä että Agricola olisi ollut äidinkieleltään ruotsinkielinen!
Omituinen on viha Suomessa omaa kieltämme ja kultuuria kohtaan.
Oliko Agricola ( 1510-57) ruotsinkielinen? Tästä on todisteena muutama seikka. Ensinnäkin hänen syntymäkuntansa Pernaja oli ruotsinkielinen, mutta missä määrin 1500 l. Alussa, on eri asia. Alue sijaitsee Itähämäläisen, ruotsinkielisen ja karjalaisen heimon risteyskohdassa, Kymijoki oli rajana karjalaisiin ja ruotsinkielinen asutus pysähtyi siihen kuin seinään. Ruotsalaisasutus on rannikolla olla ollut aina kapea nauha ja kontaktit suomenkielisiin eivät olleet vielä tulehtuneet kuten 1800 l. Alkaen. Suomenkieliset olivat myös tuohon aikaan sosiaalisesti tasavertaisia ruotsinkielisten kanssa. Suomenkieliset eivät siis olleet palvelijoita ja herrasväki ruotsinkielistä, kuten myöhemmin. Oppineet puhuivat kansankielen lisäksi latinaa. ranskaa ja saksaa.
Toinen todiste on, että Agricola kirjoitti omistamaansa Martin Lutherin postillan marginaaleihin 45 ruotsinkielistä siteerausta ja vain yhden suomenkielisen.
Ehkä Agricola halusi petrata ruotsin kirjoituksen taitojaan? Olisiko hän voinut suomea edes kirjoittaa jos hän itse kehitti Suomen kirjakielen myöhemmin kuin nuo muistiinpanot? Ihminenhän ei osaa kirjoitta omaa äidinkieltään synnynnäisesti. Murteellista skandinaviaahan kirjoitettiin jo ennen ensimmäistä ruotsinkielistä kirjaa ja tätä oli Agricolakin varmasti viimeistään oppinut Viipurissa koulussa.
"Ruotsi ja tanska eriytyivät toisistaan 1500-luvulla, kun Raamattua alettiin kääntää kansankielille. Ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu julkaistiin 1541, ja sen kääntäjät halusivat tarkoituksella kirjoittaa mahdollisimman puhtaalla ruotsin kielellä, jossa ei olisi tanskalaisia vaikutteita. Tanskan kirjakielen perusta oli Kristian III:n käännös, joka valmistui vuonna 1550."
-Wikipedia-
Agricolan ABC-kirja julkaistiin 1543 ja Uusi Testamentti suomeksi1548. Koko raamatun käännös saatiin painoon vasta 1642 rahoituksen puutteen vuoksi. Suomenkielinen raamauttu oli kuitenkin käännetty lähes kokonaan vuoteen 1552. Agricola opiskeli Saksassa 1536 - 1539 Wittenbergin yliopistossa, jo tätä ennen hän oli valmistunut papiksi ja toiminut kanslerina. Agricola siis osasi hyvin ruotsia ja suomea, emmekä koskaan saa todistetta hänen äidinkielestään, ehkä hän oli kaksikielinen joka piti arvossa suomenkieltä. Tämä olisi hyvä esimerkkin myös nykyajan päättäjille, virkamiehille, tutkijoille ja ennen kaikkea kansalle,
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eikös yksi mielisairas vironjuutalainen, nykyään ruotsia jokeltava Koroljev väittänyt tällä palstalla Agricolan olleen virolainen.
Samoin meni Aleksis Kiven päiväkin! Eipä paljoa juttua mediassa löytynyt. Ainoassa jutussaankin Hesarin toimittaja käytti Kivestä pelkkää Aleksis Stenvall-muotoa? Kuin piruillakseen suomalaisille...