Mielestäni on epäoikeudenmukaista, että kirkkoon kuulumaton saa opiskella lukiossa uskontoa, mutta kirkkoon kuuluva ei saa opiskella elämänkatsomustietoa. Aivan kuin ei olisi tarpeeksi opiskellut jos uskontoa ala-asteella, yläasteella ja riparilla.
Onko Suomessa lukioita, joissa ei opeteta elämänkatsomustietoa esim. siksi, että kaikki oppilaat ovat valinneet uskonnon?
Pitää siis erota kirkosta, että saa et:n valita uskonnon sijaan. Voi myös olla, että ekt.ope on uskovainen ja on ekt-oppilaita kohtaan vähän asenteellinen - kuulemma.
Tiedättekö lukioita, joissa elämänkatsomustietoa ei opeteta ollenkaan?
Onko joku eronnut kirkosta saadakseen valita ekt:n?
Kumpi on helpompi aine opiskella tai mielekkäämpi?
Kiitos
Onko Suomessa lukioita, joissa ei opeteta elämänkatsomustietoa esim. siksi, että kaikki oppilaat ovat valinneet uskonnon?
Pitää siis erota kirkosta, että saa et:n valita uskonnon sijaan. Voi myös olla, että ekt.ope on uskovainen ja on ekt-oppilaita kohtaan vähän asenteellinen - kuulemma.
Tiedättekö lukioita, joissa elämänkatsomustietoa ei opeteta ollenkaan?
Onko joku eronnut kirkosta saadakseen valita ekt:n?
Kumpi on helpompi aine opiskella tai mielekkäämpi?
Kiitos
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ole nyt ihan varma, pitääkö tuo muka paikkansa, kun sinulla muutenki niin asenteellista tekstiä ja ihmeellisiä stereotypioita. Kannattaa ottaa asiasta selvää virallisia teitä pitkin. Muutenkin et/ue ovat mielestäni sellaisia aineita joidenka pakollisuuden voisi pienentään vaikka vain yhteen kurssiin. Jos maailmankaikkeus ja sen pohtiminen kiinnostaa, niin kannattaa ennemmin valita lisää filosofiaa!
Meidän lukiossa ei voi opiskella et, mutta tuskin kukaan sitä välttämättä haluiaisikaan ja onhan uskonto tärkeä aine ihan vaan yleissivistyksen kannalta. Lukiossa uskonnolla ei opiskella täysin samoja asioita kuin aiemmin on opiskeltu joten aine on siltäkin kannalta tärkeä. Voisit hieman muuttaa asennettasi suvaitsemaksi.
Lukioon soitin ja tarkistin asian, eli alle 18-vuotiaalla lukiolaisella, joka kuuluu kirkkoon, ei ole oikeutta opiskella elämänkatsomustietoa, ellei kirkosta ensin eroa. 18-vuotta täyttänyt voi itse valita kumpaa opiskelee, mutta jos koululla on vain esim. 2 oppilasta, jotka haluavat elämänkatsomustietoa opiskella, niin koululla ei ole lain mukaan velvollisuus sitä järjestää. Monet koulut järjestävätkin et-opinnot netin kautta itsenäisenä opiskeluna.
Alla lakitietoa asiasta. 9 § http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980629?searchtype=pika&searchpika=Lukiolaki 629/1998
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa uskonnonopetusta sen uskontokunnan tunnustuksen mukaan, johon opiskelijoiden enemmistö kuuluu.
Edellä 1 momentin mukaisesta uskonnonopetuksesta uskonnonvapauslain (267/ 1922) mukaisesti vapautetulle vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle opiskelijalle järjestetään heidän oman tunnustuksensa mukaista opetusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskontokuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle uskonnonopetuksesta vapautetulle opiskelijalle järjestetään heidän oman tunnustuksensa mukaista uskonnonopetusta, jos heidän huoltajansa sitä vaativat.
Uskonnonopetuksesta vapautetulle vähintään kolmelle uskontokuntiin kuulumattomalle opiskelijalle opetetaan elämänkatsomustietoa.
Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
JeesusOnKingi sanoi:"Voisit hieman muuttaa asennettasi suvaitsemaksi"
Mikä tekstissäni oli suvaitsematonta?
Olen uskovaisesta perheestä, uskon Jeesukseen itsekin, mutta halusin opiskella vaihteeksi elämänkatsomustietoa, koska siinä oli niin mielenkiintoisia aiheita ja olen uskontoa, raamattua ja kristillisyyttä jo aika paljon opiskellutkin.
Ajattelin, että tarvittaessa voisin väliaikaisesti erota kirkosta, jotta voisin opiskella elämänkatsomustietoa ja sen jälkeen voisin taas liittyä kirkkoon takaisin.
Miksi näin? Siksi, kun kaikenlainen pakottaminen ja epäoikeudenmukaisuus ei tunnu hyvältä ja jos on keinot saada sitä opetusta, mitä haluaa, niin miksipä ei - tuskin Jumala minulle siitä suuttuisi.
Nuo elämänkatsomustaidon kurssit kiinnostavat tässä elämänvaiheessa enemmän kuin uskonnon opetuksen kurssit, Molemmista 3 pakollisen kurssin aiheet alempana.
Ihan_turhaa sanoi: "En ole nyt ihan varma, pitääkö tuo muka paikkansa, kun sinulla muutenki niin asenteellista tekstiä ja ihmeellisiä stereotypioita. Kannattaa ottaa asiasta selvää virallisia teitä pitkin..."
Siis mitä ihmeellisiä stereotypioita minulla on? Ja olin ottanut selvää virallisia teitä pitkin, eli lukion opinto-ohjaajalta ja myös suomen lakipykälistä.
Olettaminen ei ole ihan järkevää - sen varmaan jo itsekin huomasitte.
Lukion uskonnon ja elämänkatsomustiedon kolmen pakollisen kurssin opiskeluaineisto alla:
Lukion evankelis-luterilainen uskonto
1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)
Uskontoa tarkastellaan yleismaailmallisena ilmiönä ja kulttuuriin vaikuttavana tekijänä. Kurssilla tutustutaan Raamattuun pyhän kirjallisuuden edustajana, Raamatun tutkimukseen sekä Raamatun vaikutukseen länsimaiseen kulttuuriin. Kurssin tavoitteena on antaa nuorelle aineksia oman maailmankatsomuksen jäsentämiseen.
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija kristinuskon syntytekijöihin, kristillisten kirkkojen kehitykseen ja kirkkojen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Tavoitteena on myös harjoituttaa opiskelijoita analysoimaan erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa..
3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten pohdintaan. Kurssilla selvitetään kristillisen etiikan sisältöä ja sen raamatullista perustaa. Kurssilla käsitellään sekä yksilö- että yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä.
Lukion elämänkatsomustieto
1. Hyvä elämä (ET1)
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
2. Maailmankuva (ET2)
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.
3. Yksilö ja yhteisö (ET3)
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
ET/pakolliset kurssit tarkemmin
1. Hyvä elämä
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti
kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan
oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.
Keskeiset sisällöt
peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti
hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja
ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa
yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa
hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin
2. Maailmankuva (ET2)
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä
oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja
kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä
jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.
Keskeiset sisällöt
maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde
maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta
maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti
koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina
länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat
kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus
maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi
3. Yksilö ja yhteisö (ET3)
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille
oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä
oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen
ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.
Keskeiset sisällöt
ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen
vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
ihmisoikeudet, ihmisoikeussopimukset, ja niiden historia, ihmisoikeusrikkomuksia kuten holokausti
poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot
oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä.
http://et-opetus.fi/et-opetussuunnitelma/lukio
ET/Syventävät kurssit
4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana
tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin
kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä
oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan
perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin
ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.
Keskeiset sisällöt
kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys
kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa
5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä
oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa
ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä
oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.
Keskeiset sisällöt
maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
ateismi ja agnostismi
sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia
humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina
Minä erosin kirkosta, ja yksi syy siihen oli se, että saisin opiskella lukiossa ET:tä uskonnon sijaan. Näin sain kurssit paremmin mahtumaan kurssitarjottimelle, ja jaksoista tuli väljempiä, sillä kurssit järjestettiin verkkokursseina.
Kaikilla kursseilla 5 viikon aikana tehtäviä, joihin meni aikaa 2-3 tuntia viikossa. Eli yhteensä kurssin suorittamiseen meni 10-15 h (vrt. virallinen kurssin pituus n. 38 h, jonka olisin joutunut istumaan uskonnon tunneilla).
Aiheet eivät olleet hirveän mielenkiintoisia, ja joskus olenkin miettinyt, minkälaista olisi ollut suorittaa uskonnon kurssit tavalliseen tapaan. Olen kuitenkin tyytyväinen: arvosanoiksi tuli 8, 9 ja 9 (päättötodistukseen 9). Suosittelen, jos kiinnostaa! En kyllä itse aio liittyä takaisin kirkkoon, vaan päätöksessään oli taustalla myös muita syitä.