Helsingin herrojen liikkeelle panema ja Hesarin levittämä emävalhe kertoo, että Hesa elättää muun maan.
Se on pötypuhetta.
!
Jos muusta Suomesta ei tulisi Helsinkiin:
- ruokaa,
- sähköä,
- verotuloja,
- koulutettua työvoimaa,
olisi Helsinki pelkkä käpykylä.
Nyt hesan alue saa 60 % tuloistaan kaupunkien ulkopuolelta.
!
SIIS MAAKUNNAT ELÄTTÄVÄT HELSINGIN, valitettavasti!
Se on pötypuhetta.
!
Jos muusta Suomesta ei tulisi Helsinkiin:
- ruokaa,
- sähköä,
- verotuloja,
- koulutettua työvoimaa,
olisi Helsinki pelkkä käpykylä.
Nyt hesan alue saa 60 % tuloistaan kaupunkien ulkopuolelta.
!
SIIS MAAKUNNAT ELÄTTÄVÄT HELSINGIN, valitettavasti!
Vastaukset 52
Vanhimmat
Helsinki joutuu maksamaan 285,7 miljoonaa euroa muille kunnille tulontasausta (HS 7.2.2012). Koko maan verovaroin tuetaan pääkaupunkiseutua puolestaan vuosittain 8,24 miljardilla eurolla ja siitä pelkästään Helsinkiä keskimäärin 4,69 miljardilla eurolla. Tämä ilman valtion pääkaupunkiseutuun kohdistuvia investointeja, kuten kehärataa, oikorataa, länsimetroa, eduskuntatalon peruskorjausta jne.
Muistaakseni muutama vuosi sitten oli jonkun puolueen vaaliteemana ”Vastakkainasettelun aika on ohi”. Pitäisikö tämä vaaliteema ottaa uusiokäyttöön?
vielä..
Pääkaupunkiseudulla ole ollut alun perin mitään luontaista vetovoimaa, mikä olisi tuonut asutusta tai muuta hyvinvointia seudulle, vaan kaikki on väkisin ja suurella rahalla saatu aikaan. Useimmat muut Suomen kaupungit ovat syntyneet luontaisesti joko vesivoiman tai muiden luonnonvarojen ympärille tai johonkin jokisuuhun, minne on ollut hyvät kuljetusyhteydet sisämaasta mm. puutavaran, tervan, voin ja muiden vientitavaroiden kuljetukseen.
Mitä luontaista on messiaamme kotiseuduilla Puolangassa ja Vetelissä, avioliitotkin on rutsalla luotoja. Sipilän opettaja Puolangan lukiossa oli eräs evakko Nestori joka sentään opetti ettei sen "kumisen esineen" laittaminen pikkukepupillin päälle ole mikään helvettiin vievä asia.
ei ole lääkitys kohdillaan..
<<Useimmat muut Suomen kaupungit ovat syntyneet luontaisesti joko vesivoiman tai muiden luonnonvarojen ympärille tai johonkin jokisuuhun...>>
Paikataan kuitenkin sellainen aukko maalaisen sivistyksessä, että Helsinki on syntynyt alunperin Vantaanjoen suulle ja vastapäätä huomattavan rikasta Hansa-kaupunkia Tallinnaa, tarkoituksena kilpailla sen kanssa. Ennen kaupungin perustamista paikalla oli Forsbyn eli Koskelan keskiaikainen kylä.
Edelleen Helsingissä on Vanhankaupunginkoski ja Vanhankaupunginlahti muistuttamassa siitä, missä vanhin Helsinki sijaitsi.
Ei ole pääkaupunkiseudun omaa ansiota, että suuryhtiöiden pääkonttorit ja sitä kautta yhteisöverotulot ovat keskittyneet sille alueelle, vaan se on vuosisatoja kestäneen verotulojen ja valtionhallinnon keskittämisen tulos. Näitä veroja me maksamme edelleenkin koko Suomessa.
Jos Kepupelle ei kuitenkaan valehtelisi taas täällä palstalla. Yhteisöverojen kuntaosuudet maksetaan niihin kuntiin jossa yrityksen työntekijät ovat, työntekijöiden määrän suhteessa.
rahaa jaetaan takaisin:-)
haluavat kaiken itse.
Melkein aina ”etelän lehdistön” jutuissa kerrotaan, miten pääkaupunkiseutu elättää muuta Suomea. Asia ei suinkaan ole näin, vaan asiasta jätetään tarkoituksellisesti kertomatta toinen puoli.
Kaupunkiin rakennettiin pelkästään C. L. Engelin suunnitelmien mukaan n. 30 julkista rakennusta 1800-luvun alkupuolella. Toinen rakennusaalto alkoi, kun keisari päätti siirtää yliopiston Turusta Helsinkiin v. 1828. Virkamieskunnan lisäksi, myös yliopistoväki siirtyi Helsinkiin. Myöhemmin on rakennettu rautatiet, lentokenttä ja maantiet, joiden solmukohdaksi pääkaupunkiseutu on tehty.
Sipilä muutti pääkaupunkiseudulle ja ryhtyi siis metropolimieheksi,
sen eduskuntatalon siirtää aina Kempeleelle..
prysselissä päättävät me vaan maksetaan suomenkin haara toimiston kulut
Menee kansantalouteen.
Tällä hetkellä Suomen taloudessa menee hyvin lähinnä sellun myynnillä. Eipä ole Helsingissä yhtään sellutehtaalle haiskahtavaa paikkaa. Maakunnissa se raha tuotetaan ei Helsingissä.
Kovasti on Pekkarinen niitä selluja pyytänyt kotikonnuilleen ja silti on Jämsät ja muut jämät vinkumassa aina risupaketteja.
Menee niin hyvin että Äänekosken uudelle sellukattilalle piti antaa tukiaisia 32 miljoonaa jo ennen rakentamista.
sinun möllin eläkkeen maksaa?
Anteeksi että häiritsen tosiasioilla, mutta teollisuuden jalostusarvo vuonna 2015 oli Uudellamaalla yli 9 miljardia, kun seuraavaksi paras maakunta oli Pirkanmaa, jossa teollisuuden jalostusarvo oli alle kolmasosa Uudenmaan jalostusarvosta.
Ja tämä oli vain teollisuus. Jos mukaan otetaan myös palvelut tilanne muuttuu vielä Uusimaa painotteisemmaksi.
Se on silti vain 20 prosenttia muun maan tuotannosta, jalostetaan maakunnista kerättyjä raakaineita, Uudellamallahan ei ole mitään tuotantoon kelpavaa..
Lapista !!!!!!!!!!11
Asian pohdinnassa hiukan hämää se, että puhutaan vain Helsingistä. Joillekin Helsinki on sellainen punainen vaate, että se aiheuttaa mielenahdistusta. Historiallisesti tässä on hieman omituista ehkä se, että Tampere tunnettiin punaisena kaupunkina ja olisi luullut, että Tampereelle jos millä olisi ollut kepulaisten silmissä historiallista painolastia, mihin vihaa voi purkaa.
Kaupungistuminen ja siihen johtaneet syyt ovat yleismaailmallisia. Kaikkialla vaurastuminen on johtanut kaupungistumiseen ja kaupungistuminen luonut uutta vaurastumista. Kyse on yksinkertaisesti taloudellisesta murroksesta, joka suosii tiivistä asumista. Ensin tarvittiin työvoimaa tehtaisiin, nyt väkeä kulutusmarkkinoille. Lisäksi ihmisten päästä on tullut tärkein tuotannollinen voimavara käsien sijaan ja tämä näyttää edellyttävän myös tiivistä yhteistyötä ja lähiverkostoitumista. Kalifornian piilaakso on tästä oiva esimerkki. Puolityhjälle alueelle syntyi innovatiivisten päiden massayhteisö.
Kepulaiset elävät vanhakantaisessa tuotantotaloudessa ymmärtämättä, että sentyyppinen tuotanto on joko automatisoitua tai kansainvälisen työnjaon vuoksi kannattamatonta. Maajussit ja haalaridunarit alkavat olla menneiden talvien lumia.
Kaupunkikeskittymät eivät synny eivätkä varsinkaan kasva hallinnollisilla päätöksillä. Helsinkiä on voinut historiallisesti auttaa se, että paikka nähtiin Venäjän vallan aikana optimaaliseksi suhteessa Pietariin ja kohden länttä. Helsingistä on myös meriyhteys Viroon, Saksaan, Puolaan ja Ruotsiin sekä Tanskan salmien kautta maailman merille. Nämä olivat tärkeitä asioita Suomen teollistumisen alkuvaiheessa ja hektisessä vaiheessa. Sittemmin yritysten päätökset ovat alkaneet ratkaista sen, missä kehitys kehittyy ja missä ei. Markkinatalous siis toimii ja se suosii Helsingin tapaisia suuria kaupunkeja. Toki olisi hyvä, jos Suomessa olisi tukku vastaavia talouskeskittymiä. Ei Helsingistä käsin kukaan pane pahaksi sitä. Sen sijaan ymmärrystä ei riitä oikein sille, että pitäisi palata vanhakantaiseen kannattamattomaan talousmalliin, mitä pakonomainen hajasijoittaminen tarkoittaa. Suunnitelmatalous ei vaan nykyaikana toimi.
Helsinkiläiset ovat koppavia, sisäänpäinkääntyneitä, nenä pystyssä kulkevia jurottajia jotka eivät tervehdi edes naapuriaan, saati ketään muuta vastaan tulevaa. Siinä missä maaseudun ihminen pysähtyy keskustelemaan eurooppalaisittain sivistyneesti ja sosiaalisesti vastaantulijan kanssa, helsinkiläinen painaa sivulleen vilkuilematta kyynärpäät koholla toisten samanlaisten kanssa kilpaa.
Huono itsetunto korostuu isoissa kaupungeissa asuvissa suomalaisissa. Kun he eivät kykene sosiaaliseen vuorovaikutukseen, nuo tollot istuvat tietokoneensa ääreen ja alkavat suoltaa netin keskustelupalstoille vihaviestejä muuta kansaa kohtaan. Pääkaupungissa asuu yksi kymmenestä suomalaisesta, ja pääkaupunkiseudullakin vain yksi viidestä. Näillä ymmärrys riittää tajuamaan asiat vain tuon 10% n'äkökulmasta, jos edes siitä. Kepulaisuus on heille kauhistus, eivät he voi suvaita mitään omasta pienestä piiristään poikkeavaa elämänmenoa. Rasisimi ja kaikenlainen suvaitsemattomuus elää etenkin itä-helsingin lähiöissä, perussuomalaisten Halme ja Halla-aho porskuttavat muukalaisvihallaan noilla alueilla
Edustat loistavasti Keskustalaista sivistystä, suositteleen ottamaan edellisen tekstin myös Keskustan puolueohjelmaan, jossa se olisi loistavasti kuvaamassa Keskustalaista arvomaailmaa muiden ihmisten arvostamisessa.
Syrjäytyminen on kapunkien suuri vitsaus. Vanhukset jäävät yksin, saattavat kuolla yksinään omaan asuntoonsa ja heidät löydetään vasta vuosien kuluttua. Kaupunkien ihmiset eivät huolehdi edes sen vertaa naapureistaan, että tajuaisivat naapuriasunnon mummon olevan kykenemätön hakemaan apua, antavat tämän vain kuolla. Helsingissähän pidettiin vanhuksia ruuatta yli viikonlopun kun kaupunki säästää kustannuksia ja kilpailuttaa kotipalveluja. Sosialidemokraattinen holhous näytti parasta osaamistaan. Eikä kaupungeissa syrjäydy yksin vanhukset, koulut jakautuvat hyvän väen eliittikouluihin, parhaisiin lukioihin pitää olla lähes 9,5 keskiarvo, joten porukka jakautuu eikä synny luonnollista kanssakäymistä eri taustaisten ja erilaisilla kyvyillä varustettujen kesken. Vain homogeenisiä huippukouluja ja lopuille mitä sattuu jäämään. Nämä joille jätetään se mitä muilta tähteeksi jää, turhautuvat ja syrjäytvät, nuoruuden uhoaan purkavat kaduilla niin, että iso osa helsinkiläsistä pelkää kulkea iltaisin kaduilla. Maaseudulla ei löydy paikkaa jossa ihminen ei uskaltaisi kulkea.
Olet siis oikeassa. Kaupunkilaisuus aiheuttaa suomalaisissa monenlaisia vitsauksia
Helsinki otti kosmopoliittisena paikkana siirtoväen vastaan avosylin, maalaiset vierasti uutta verta ja keräsi tukia. Suomen maalaisella oli vielä 70-luvulla vaikeuksia totutella sisävessaan.
Sitä se teettää kun jokaisessa kepukolhoosissa on Katinkulta, Kiannankuohut, Bompa tai Pompa, Kivitippu ja muu relaksoitusmisalue, ei siinä riitä rahaa etelän vanhuksille.
juuri elätetään etelän joutoväki !
Kapungistumista on historian saatossa jouduttu aina avittamaan hallinnollisin toimin, joten mitään luonnonlakia kaupungistumisen ja vaurauden kehittymisen välillä ei ole. Täysin vapaassa yhteiskunnassa kaupungistuminen ei olisi ollut välttämättömyys.
Kapunkeja syntyi, kun hallitsijat sekä kirkko tarvitsivat tuloja, veroja. Maaseutu joutui luovuttamaan hallitsijalle (kuten myös kirkolle), hoville sekä armeijalle veroina erilaisia hyödykkeitä. Armeija tarvitsi majoitustilaa, syntyi linnoituksia joista kehittyi kaupunkeja., Verojen keräämiseen tarvittiin myös hallintoväkeä, syntyi kaupunkien virkamieskunta.
Osan tuotteistaan talonpojat saattoivat myydä, mutta vain kaupunkien kauppiaiden kautta, tai kapunkien markkinoilla. Vero kerättiin tullimaksuina tuotteitaan kauppaamaan tulleilta talonpojilta. Tuolloiset kapunkäynnin kohteet - siis ruoka, turkikset, rakennustarpeet jne - tuotettiin maaseudulla, mutta kun niiden kauppaoikeudet oli rajattu, näiden välittäjien, siis kaupunkien kauppiaiden, vauraus kasvoi, ja he puolestaan saattoivat ostaa palveluksia muilta. Syntyi erilaisia ammattikuntia. Näin maaseudulla tuotettujen hyödykkeiden luoma vauraus hyödytti aina vaan isompaa joukkoa.
Maaseutua verotettiin alkuun siis elintarvikkeiden muodossa, mutta sittemmin myös itse maata (peltoa) alettiin verottamaan. Kaikenlaisten verojen keräämiseen tarvittiin hallintoväkeä, syntyi kaupunkien virkamieskunta, jonka ylläpidosta niinikään vastasi maaseutu kestitys- ja kyyditysvelvotteen muodossa.
Nykyäänkin vaurauden lähde on maaseudulla. Metsäteollisuutemme tuotanto tehdään kokonaan pienissä taajamissa maaseudun raaka-aineista, ja muukin vientiteollisuus on pitkälti maakuntien taajamien varassa. Helsinki on hallinnon (verotuksen) ja elinkeinoelämän palvelusten keskittymä, jonne tuo maakunnissa viennin kautta tuotettu vauraus erilaisina puroina kulkeutuu, Helsinki ei edelleenkään ole itse vaurauden lähde.
Ilman vientiteollisuutta, siis tuota vaurautamme lähdettä, Helsinki, ja muut hallintokeskittymät, kuihtuisivat hyvin nopeasti. Talous kun ei pyöri loputtomiin vain toistemme paitoja pesemällä ja cafe-lattea keittelemällä. Jostain pitää tulla sitä käyttövoimaa joka mahdollistaa kulutukseen perustuvan talouden kasvun. Se tulee viennistä - ja sitä Helsingillä ei ole.
<<Helsinkiläiset ovat koppavia, sisäänpäinkääntyneitä, nenä pystyssä kulkevia jurottajia>>
Tämä palsta antaa sen sijaan erinomaisen kuvan maalaisten kepulaisten ystävällisyydestä, verbaalisesta taitavuudesta ja positiivisesta elämänasenteesta.
Huono itsetunto korostuu isoissa kaupungeissa asuvissa suomalaisissa. Kun he eivät kykene sosiaaliseen vuorovaikutukseen, nuo tollot istuvat tietokoneensa ääreen ja alkavat suoltaa netin keskustelupalstoille vihaviestejä muuta kansaa kohtaan. ..
Nämä joille jätetään se mitä muilta tähteeksi jää, turhautuvat ja syrjäytvät, nuoruuden uhoaan purkavat kaduilla niin, että iso osa helsinkiläsistä pelkää kulkea iltaisin kaduilla. Maaseudulla ei löydy paikkaa jossa ihminen ei uskaltaisi kulkea...
Kyllä kaupungissakin voi kulkea, pitää vain olla siantappoase puseron alla.
Sivarit puolustaisi hesaa. Miten?
Ruoka kasvatettaisiin kukkapurkeissa.
Vihreitten ja vasureitten mukaan.
Sähkövoimalan hiili loppuisi talveen...jne
mitä vielä, paskaa nakataan niskaan !
tuottaa kaikkea sitä mitä keskuksista puuttuu..
Ei yksin ruokaa, vaan kaikki esim teollisuuden tarvitsemat raakaaineet..
Puhumattakaan energiasta !
Stadin ja pääkaupunkiseudun isoin puolue kok-oomuskin höyrähtänyt smp:n ja kepun sekoiluihin. Mitä ihmeen maakuntamallia kokoomuslaiset vänkää pääkaupunkiseudun kuntiin. Hölmöläisten touhua. Espoolaiset, Vantaa, Helsinki ym. kattelee huulipyöreenä kokoomuksen muuttumista maalaisliitoksi.
kyse on siitä kuka päättää asioista maakunnissa..
Sosialistita vai kapitalistit, onneksi nyt ei kumpikaan,,
Maaseutua verotettiin alkuun siis elintarvikkeiden muodossa, mutta sittemmin myös itse maata (peltoa) alettiin verottamaan. Kaikenlaisten verojen keräämiseen tarvittiin hallintoväkeä, syntyi kaupunkien virkamieskunta, jonka ylläpidosta niinikään vastasi maaseutu kestitys- ja kyyditysvelvotteen muodossa.
VEROJA OLLUT MAKSAA TALONPOJAT PIESTIIN !
Tehokasta perintää !!!
kiitollinen että henki säilyi..
aina ryöstetty, viimeinen ryöstö oli EUhun liittyminen..
Nyt on pä vetävän kädessä..
ruottaalaanen ?
hieno veto..