Muistaako kukaan vaaleissa eläkeläisiä?

Näissä vaaleissa äänestäjien enemmistö on yli 60-vuotiaita.

Helsingin Sanomien blogissaan Perässähiihtäjä Unto Hämäläinen kyselee "Onko eläkeläiset unohdettu?"

Hänen bloginsa kommentoijista enemmistö oli sitä mieltä, että kyllä, eläkeläiset on näissä vaaleissa unohdettu. Korkeintaan puhutaan eläkekatosta.

Yksi poikkeus ainakin löytyy: Kari Ilkkala ei ole unontanut meitä eläkeläisiä. Vaalilehdessä hänen pisin juttunsa koskee juuri meitä.

Kari Ilkkalan kotisivulla kansalainen Johannes Häkli kysyy Ilkkalalta seuraavaa:

”Eräs teemasi on ”Pelastetaan ihmiset.” Erittäin mieluusti kuulisin, miten pelastaisit meidät, sairastelevat, tuonilmaisia hiljalleen odottavat vanhukset. Elää meidänkin pitäisi tässä yhteiskunnassa ja ihan mukava olisi saada ruokaa ja vähän hoitoakin myös niinä päivinä kun kotihoitaja ei jostain syystä voikaan piipahtaa luonamme.”

Hänelle Kari Ilkkala vastaa näin:

”Tervehdys Johannes,

Alla vastaukseni kysymykseesi vanhusten osalta:

SENIORITASOTE = Senioreiden talous-, sosiaali- ja terveysasiat kuntoon

TALOUS – välitön toimenpide:

Takuueläkejärjestelmää on muutettava siten, että kokonaiseläkkeestä jää aina käteen vähintään 1.000 €/kk (nyt 741,49 €). Muutos ei saa leikata asumistuen määrää, vaan käytettävissä olevan rahamäärän kasvun tulee olla todellinen. Jatkossa takuueläkkeestä käteen jäävän summan tulee kasvaa leikkaamattomalla indeksillä.

TALOUS – vaalikauden aikana:

Eläkeindeksin leikkaus peruttava siten, että jatkossa eläkkeitä nostetaan täysimääräisesti indeksillä, jossa palkkojen vaikutus on vähintään 80 %. Eläkkeensaajille vuodesta 1996 kertyneitä menetyksiä korvattava edes osittain siten, että eläkkeet nousevat asteittain vähintään 50 prosenttiin saman ammatin ja palkan nykyarvosta. Tämä uudistus vaatii rinnalleen eläkekaton.

Eläkekattojärjestelmän luominen on aloitettava. Luonnolliseen työeläkekattoon johtava eläkepalkan rajaaminen pienentää kerättäviä eläkemaksuja pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä eläkekatto voidaan toteuttaa ylimääräisellä verolla, eläkemaksulla tai näiden yhdistelmällä.

Eläkelaitosten ja eläkejärjestelmän uudistus on aloitettava. Suomessa on liikaa eläkevaroja hallinnoivia laitoksia. Eläkejärjestelmä on liian monimutkainen. Kallispalkkaista johto- ja erikoisasiantuntijaväkeä on siten liikaa. Säästövaraa on 150 – 200 miljoonaa euroa vuodessa.

SOTE: erityisesti seniorikansalaisia koskevat sosiaali- ja terveysasiat

Seniorikansalaisten sosiaali- ja terveysasiat liittyvät tietysti kiville menneeseen SOTE-uudistukseen. Uuden hallituksen on aloitettava SOTE-uudistus uudelleen ja aivan eri päästä kuin edellinen yritelmä. Hallintomallin sijaan tulee keskittyä:

1) palveluiden alueellisesti ja sosiaalisesti tasapuoliseen saatavuuteen,
2) tavoitteellisiin vaikutuksiin kansalaisten terveyteen ja toimintakykyyn, sekä
3) palveluiden tuottamisen tehokkuuteen ja tuottavuuteen

Keskitetyt erikoispalvelut: kalliita, korjaavia ja hoitavia erikoispalveluja, joita tarvitaan harvoin, joudutaan keskittämään. On se ja sama meneekö keinonivel- tai sydänleikkaukseen 5 km, 50 km tai 500 km päähän.

Todelliset lähipalvelut: matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä, ylläpitäviä ja kuntouttavia palveluita, joita tarvitaan usein, tulee hajauttaa lähelle palveluiden käyttäjiä.

Omaishoitajien asemaa on parannettava sekä korvauksen että työolojen osalta.

Uusia, kevyempiä ratkaisuja: kotihoidon ja raskaan pitkäaikaishoivan väliin on luotava kevyempiä, vähemmän sääntelyä ja yhteiskunnan resursseja vaativia ratkaisuja, kuten esimerkiksi ryhmäasumista:

– kodinomaiset olot riittävät, jolloin asumispalvelu sopisi esim. yksityistalouksien ja haja-asutusalueiden elinkeinoksi.
– sosiaalisesti kestävä, esim. yksinäisyyttä ja turvattomuutta torjuva ratkaisu.
– kustannustehokas, kun kotihoidon kohteessa on useampia hoidettavia, vaadittavat investoinnit ovat lähes olemattomia eikä tarvita raskasta sääntelyä / mitoitusta.

Toivottavasti tämä vastaa edes osittain kysymykseesi."