Työntekijöiden järjestäytymisen suuri merkitys on todella helppo ymmärtää, jos vertaa nykypäivän suomalaista työelämää esim reilun sadan vuoden takaiseen. Kun palkkatyö 1800-luvulla yleistyi eikä ammattiyhdistysliikettä vielä ollut, työntekijän hyvinvointi oli lähes täysin työnantajan hyväntahtoisuuden varassa. Työntekijän oli toimeentulonsa eteen tehtävä se, mitä työnantaja keksi vaatia, muuten hänet vaihdettiin toiseen. Palkkaa maksettiin usein vain sen verran, että työntekijä pysyi hengissä ja riittävän terveenä tekemään töitä. Jos työvoimaa oli tarjolla erityisen paljon, kuten Kiinassa tänään, terveyskään ei kaikkia työnantajia kiinnostanut.
Suomalaisten työntekijöiden hyvinvoinnin radikaali parantuminen 1900-luvun kuluessa ei johdu pelkästään yhteiskunnan vaurastumisesta. Niin historiasta kuin tämän päivän maailmastakin löytyy paljon esimerkkejä siitä, että talouskasvu ei automaattisesti hyödytä kaikkia niitä, joiden työllä vauraus on luotu. Pula koulutetusta työvoimasta voi hetkellisesti parantaa yksittäisten ammattiryhmien asemaa, mutta saadakseen aikaan kestävän muutoksen työntekijöiden on välttämätöntä järjestäytyä ja vaatia työnteolle kaikkia koskevat vähimmäisehdot. Näin on suomalaistenkin palkansaajien edut ja oikeudet hankittu.
Suomen tavoin myös muissa Pohjoismaissa ja pitkälti koko läntisessä Euroopassa työntekijöiden turvana ovat ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset. Niiden ansioista palkansaajien toimeentulo on huomattavasti turvatumpi ja asema työpaikoilla parempi kuin maailmassa keskimäärin.
Suomalaisten työntekijöiden hyvinvoinnin radikaali parantuminen 1900-luvun kuluessa ei johdu pelkästään yhteiskunnan vaurastumisesta. Niin historiasta kuin tämän päivän maailmastakin löytyy paljon esimerkkejä siitä, että talouskasvu ei automaattisesti hyödytä kaikkia niitä, joiden työllä vauraus on luotu. Pula koulutetusta työvoimasta voi hetkellisesti parantaa yksittäisten ammattiryhmien asemaa, mutta saadakseen aikaan kestävän muutoksen työntekijöiden on välttämätöntä järjestäytyä ja vaatia työnteolle kaikkia koskevat vähimmäisehdot. Näin on suomalaistenkin palkansaajien edut ja oikeudet hankittu.
Suomen tavoin myös muissa Pohjoismaissa ja pitkälti koko läntisessä Euroopassa työntekijöiden turvana ovat ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset. Niiden ansioista palkansaajien toimeentulo on huomattavasti turvatumpi ja asema työpaikoilla parempi kuin maailmassa keskimäärin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aloitukseen ei voi muuta kuin yhtyä.
Järjestäytymisoikeus ei ole ollut itsestäänselvyys. Siitäkin työväenluokka on joutunut taistelemaan. Sen puolesta moni on kuollut tai virunut vankiloissa. Järjestäytyminen on suorassa yhteydessä joukkovoiman käyttöön sen tai tuon epäkohdan korjaamisvaatimuksissa. Palkka oli keskeisin alkuaikoina mutta myös muut työolosuhteet tulivat mukaan.
Lännessä kapitalismi leimasi työläisten järjestäytymisen rikokseksi ja sama ilmiö toimii maailmalla vieläkin monissa maissa.
Järjestäytyminen on tärkeää SDP:n pampuille että he saavat ääniä SAK-laisilta ja tietty rahallista tukea ammatillisesti epäsuorasti
Esim. Lauri Ihalainen koulujakäymätön juntti 25000 euroa kuussa brutto
ukkelille joka ei osaa englantia eikä derivoida
sitä voi pitää aika hyvänä pilana kun ukko mainostaa hallituksessa koulutuksen tärkeyttä eikä osaa luetella saksan ensimmäisen deklinaation feminiinisukuisia substantiiveja
Työntekijöiden järjestäytyminen on todella tärkeää ihan kaikille duunareille.
Se osoittaa jo suurta fiksuutta ja ammattitaitoa kun jokin duunari haluaa järjestäytyä työelämässä.
Myös työnantajat ovat järjestäytyneet. Järjestäytyminen on heidän lähtökohdistaan käyttökelpoinen keino vaikuttaa työnantajien yhteisten etujen kehittymiseen. Työnantajien organisaatio toimii eduskunnassa säädettyjen lakien puitteissa, joka takaa sen, että toiminta sinänsä on laillista.
Yksittäisellä yrityksellä ei ole resursseja hoitaa yksinään omaa edunvalvontaa kokonaisuudessaan. Yritykset ovat ratkaisseet tämän ongelman perustamalla yhdistyksen, jonka tarkoituksiin sisältyy työnantajien etujen hoitaminen. Resursseja säästyy, eikä kenellekään jää epäselväksi mitä työnantajat tavoittelevat ja mikä on heidän kantansa asioihin.
järjestäytymisellä ei ole enää merkitystä. PALKAT EIVÄT OLE PARANTUNEET JÄRJESTÄYTYMÄLLÄ vaan katastrofilla, toisen maailmansodan jälkeen ei ollut mitään ei ruokaa ei taloja ei ... joten järjestäytyneet työläiset saivat etuja hoitamalla ne SAK:sta
nyt saa huutaa mitä haluaa eikä rahaa tule eli työ on loppu, siis palkkatyö, työtä olisi vaikka kuinka paljon vanhushoitoa ympäristön putsausta ... jne. mutta kukaan ei siitä maksa
EDELLISEN KERRAN kun työläisten palkat paranivat valtavasti oli musta surma noin 1348 jonka jälkeen Englannissa jouduttiin määräämään palkkaukselle yläraja kun työntekijöitä oli niin vähän että kaikille piti maksaa kunnolla
sitten nämä työntekijät rikastuivat ja syntyi ... niin muistatteko mitä syntyi tuhosta
RENESANSSI 1400-luvulla kun kaikki voivat mustansurman jälkeen hyvin aivan kuin talous kohisi sodan jälkeen 1950 luvulla ei mistään Marxin aatteista vaan katastrofista
KOMMENTOIN NOKIAN OSTOA RANSKASTA (ALCATEL)
ENSIN MUISTAKAA, SUOMEN VALTIOLLA EI OLE MITÄÄN SANANVALTAA NOKIASSA EIKÄ SUOMALAISILLA SE ANSAITSEE ULKOMAILLA RAHANSA JA MAKSAA OSINKONSA PÄÄOSIN ULKOMALAISILLE, näinkö on, jos kysytte,
niin oma vikanne, miksi ette ole sijoittaneet vaan verottaneet suomalaisia sijoittajia, jolloin ostajat tulevat USA:sta jne. JA VIEVÄT MÄÄRÄYSVALLAN JA TUOTOT
Valtion eläkerahasto VER omistaa Nokian osakkeista jotain 0,7 prosenttia. Kuntien eläkekassa KEVA hallitsee 0,3 prosenttia NÄILLÄ OLE MITÄÄN SANOMISTA
Aikanaan Siilasmaa - Suomen kovin teollisuusjohtaja aika nuori vielä - osti sikahalvalla Siemensin verkkoyhtiön Nokialle ja myi sikakalliilla Lumiat Microsoftille TOIVON ETTÄ HÄN ON TÄMÄN ALCATEL-KAUPAN PERUSKUVION PÄÄSUUNNITTELIJA
TÄSTÄ TULEE NYT firma on jolla on 100 000 työläistä ja osaikkeita miljardikaupalla
mutta voittoa pitäisi tahkota
KOSKA ALCATEL OSAA MAAVERKOT JA LUCENT TEKEE TYÖTÄ USASSA
Sitten on valtaisa patenttisalkku josta myydään tavaraa halukkaille
tämä tuo merkittävän rahavirran
ETUKÄTEEN oletetaan ETTÄ USALAISET ALCATELIN ASIAKKAAT HURRAAVAT KOSKA HE PITÄVÄT NOKIAA USA-LAISENA YHTIÖNÄ niin paljon sillä on USA-omistajia
Uudellakaan Nokialla ei ole tehtaita vaarallisissa maissa kuten Venäjällä
joka voi varastaa patenttisalkun ja yritykset
En osaa neuvoa olen itse tankannut ajoissa Nokiaa ylimäärin
Ammattiyhdistysliikkeen saavuttamat saavutukset pitää nyt aina muistaa
Näin pari viikkoa Vapun alla on hyvä palauttaa ihmisille mieliin, mitä kaikkea ammattiyhdistysliike on Suomessa saanut aikaan kovalla työllä: muun muassa työehtosopimukset, lapsilisä-, työturvallisuus-, työaika-, työterveyshuolto- ja työeläkelait. Minä työläisenä ja perheenäitinä maksan ay-maksuja ihan mukisematta, koska tiedän sen henkiklökohtaisesti että eri palkansaajajärjestöt ajavat meidän jäsenien etujamme.
Arvostan todella paljon ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia, joita työnantajapuoli pyrkii kumminkin jatkuvasti heikentämään ja vähentämään..
Huomioitavaahan on myös se asia, että ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ovat täysin vähennyskelpoisia verotuksessa. Yksityiset työttömyyskassat eivät aja edellä mainittuja asioita ja etuja, eivätkä käy puolestasi yt-, palkka- ja työehtoneuvotteluja. Ne ainoastaan tarjoavat jäsenilleen ansioturvaa työttömyyden osuessa kohdalle..
Kapitalistit järjestäytyivät alusta alkaen luonnollista tietä. Ne järjestäytyivät valtiovallan puitteissa. Kapitalismin voittaessa feodalismin kapitalistit olivat yhtä kuin valtio. He käyttivät valtaa omien edustajiensa kautta aivan niin kuin nytkin. "Rikkaat pummit" pauhaavat valtiollista sääntelyä vastaan vapauden puolesta mutta ovat parhaimmankin vapaakaupan aikana käsi ojossa valtion niitä tai näitä tukiaisia. Valtio kouluttaa niille työvoimaa, rakentaa infraa, takaa lainoja ym.
Kapitalistien järjestöt ovat etujärjestöjä ja vaativat valtion kautta heidän etujensa turvaamista.
Näiden mahtia vastaan yksittäinen työläinen on lirissä. Hän ei mahda mitään. Työläiselle ei riitä pelkästään ammatillinen järjestäytyminen. Hänen täytyy järjestyä poliittisesti. Kapitalisti vaatii valtion budjetin kautta tulonjaon uusimista heidän hyväkseen. Työläinen vaatii työehtolakeja ja sosiaaliturvaa ja työn järjestämistä.
Työläisen järjestäytyminen alkoi vastoin kapitalismin laatimia lakeja 1800 luvulla ja eri muodoissa samasta asiasta taistellaan ympäri maailmaa. Pelkkä järjestäytyminen ei riitä. Täytyy olla uskallusta esittää reaalisia vaatimuksia ja toimia niiden puolesta.
Ammattiyhdistysliikkeen heikkous on ollut alistua leikkaus- ja kuripolitiikkaan. Euroopan ay-liike muualla kuin Suomessa toimii transatlanttista TTIP vapaakauppasuunnitelmaa vastaan. Suomen ammattiliitot ovat hyvin vaitonaisia toimintapäiviä kohtaan.
Millaista 1920 ja 30 luvuilla työväen äänen kuuluminen päätöksenteossa? Heikkoa. Työväenpuolueita lakkautettiin. SAK:n edeltäjä SAJ lakkautettiin 1929. SAK nousi samalle tasolle vasta sotien jälkeen natsipoliikasta vapaassa maassa.
Sotien jälkeen työväen demokraattinen voima kasvoi. Porvari jopa nukkui huonosti. Porvarilliset puolueet tekivät pesäeroa natsiliitosta. SKP, SKDL, SAK nousivat mahtitekijöiksi. Sosiaalisten rakenteiden kasvaminen alkoi todella. Järjestäytyminen ja sen avulla joukkovoiman käyttö edistivät työväen elinolosuhteita. Yksittäiset työläiset olisivat olleet avuttomia.
Joukkojen voima on moninkertainen yksinäisen huutoon nähden.
järjestäytymällä ei voi saada työpaikkaa jos työt menevät Vietnamiin