No pakko tunnustaa, että ihastuminen ei ole päättynyt. Yritin kyllä. Halu ja järki on kaksi eri asiaa. Mikä sussa muhun vetoaa? Miksi tämä ei mene pois? Mikään päätös ei tehoa. Jylläät mun mielessä, että en sitä aina edes huomaa. Mikä pahinta, tunteet ovat olleet pakkojäähyllä, silti palaat mun ajatuksiin. Ehkä tämä loppuu, kun ei enää nähdä päivittäin. En voi puhua tästä kenenkään kanssa ja se varmaan pahentaa asiaa. Mikä sussa on. En osaa sitä järjellä selittää. Ja kun koitin välillä vältellä, sen mikä oli mahdollista, niin ei auttanut. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, mutta kun ei tätä voi näyttää. Mutta vastaisitpa kuitenkin positiivinen sävy äänessäsi, että tunnet samalla tavalla kuin minä itse.
nainen naiselle
Nimetönnainen-_-
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä ei ole minulle, mutta minulla sama tilanne. Koitan taistella ihastumista vastaan, enkä ole ollenkaam varma onko toinen mitä mieltä minusta. Hän tietää ihastumiseni, mutta olemme ystävyyspohjalla ja olen sanonut etten ole enää ihastunut ja ystäviä vain. Haluan kyllä enemmän, mutta sen pidän omana tietonani...