Yritysten saamat valtionavut leikkauslistalle

Verorahoista maksetaan miljoonatuet myös niille yrityksille, jotka jakavat isot osingot ja lisäosingot. Pitäisikö osinkokarnevaaleja viettävien yritysten valtionavustuksia leikata? Vai leikatakaanko lapsilisiä, eläkkeitä ja työttömyysturvaa... tai kenties toimeentuloturvaa kuten tehtiin -90 luvun laman jälkeen?

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan (ks. HS Talous 16.4., Tuomo Pietiläinen) yli puolet lisäosinkoa tai pääomapalautusta jakavista pörssiyrityksistä on saanut Tekesin tukea 2014.
"Valtio siis myöntä verorahoista euroja yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, mutta jo vajaa vuoden päästä niitä valutetaan omistajille", todetaan artikkelissa.
Tietojen mukaan yhteensä 17 pörsiyritystä jakaa normaaliosingon päälle ylimäräistä vuoden 2014 tuloksen perusteella. Näistä yrityksistä 10 on saanut Tekesin tukea 2014.
Eniten Tekes-rahoitus saavista yrityksistä lisäosinkoa ovat jakamasa F-Secure ja Metso.
F-Securen oinko nousee 167 % edellisvuodesta. Tarvitseeko F-Secure siis veronmaksajien rahoja?
Tekesin mukaan runsaat osingot kertovat liiketoiminnan olevan tervettä eivätkä isot osingot ole este verorahojen myöntämiselle.

Nokia on saanut edelleenkin, matkapuhelimensa myynnistä huolimatta, eniten verorahatukea eli Tekesin suoraan raha-apua ja rahoitusta.
Nokian avustukset v. 2013 olivat 11.304.615 € ja viime vuonna 10.265.977.
"Jos huomioon otetaan Tekesin Nokialle v. 2014 lupaamat, mutta eivät vielä maksamat rahat, nousee summa jo 12 miljoonaan euroon", todetaan HS:n "Nokialle yhä suuri tukipotti" jutussa.

Osinkoa ja lisäosinkoa jakanut F-Secure sai avustuksia v. 2013 toista miljoonaa, eli 1.243.935 ja viime vuonna 1.615.084. Metson saama avustus verorahoista Tekesin kautta oli v. 2013 2.826.336 ja viime vuonna 1.811.167.
Nokian jälkeen veronmaksajien rahaa on jaettu toiseksi eniten Sandvik Mining and Cunstruction -kaivosyhtiölle. (Talvivaaran tuki ei ole näköjään jaettu Tekesin kautta?). Sandvik Mining... on saanut Tekesiltä avustusta eli veronmaksajien rahaa, lähes viisi miljoonaa.

Metsäteollisuustuesta Stora Enso sai tukea viime vuonna yli kaksi miljoonaa ja edellisenä vuonna lähes kolme miljoonaa euroa. Stora Enso on puoliksi ruotsalaisomisteinen, joten paljonkohan Ruotsin veronmaksajat jakoivat tukia Storalle?

Valmet nosti Tekes-tukia viime vuonna 2,5 miljoonasta 3,3 miljoonaan euroon.

Lääketehtaista Orion Oyj nosti Tekesin tukipottiaan 662.234 eurosta peräti 1.737.659 euroon. Alennettiinko lääkkeiden hintoja vai maksettiinko suurempia osinkoja. Kun uusia lääkkeitä tuodaan markkinoille, niihin hinnoitellaan tuotekehitys ym., joten mihin lääketehtaan Tekes-tuki käytetään?

Neste Oil Oyj sai Tekesin avustusta viime vuonna 2.234.818 euroa ja edellisenä vuonna 3.285.985 euroa. Meneekö Nesteellä niin huonosti, että veronmaksajien pitää avittaa?

Helsingin sanomien Tekes-listalla on 20 avustuksia saanutta yritystä, joita Mobidiag Oy (Dna-pohjainen infektio-pohjainen diagnostikka), AW-Energy Oy (Aaltoenergian kehittäjä) ja borealis Polymers Oy (muovin tuotanto), saivat pelkkiä lainoja - eivät avustuksia.

Tekes siis antaa avustuksia, joita ei makseta takaisin, ja halpakorkoisia lainoja ilman vakuuksia, joita ei tarvitse maksaa kokonaan takaisin, jos yritys ei onnistu.

Nokian erikoisasemaa korostaa artikkelin mukaan se, että Nokia sai pelkästään puhdasta avustusta, jota ei edes ole tarkoitus maksaa takaisin.
Kun Nokian kännykkä-bisnes myytiin Microsoftille, niin heräsi kysymys siitä, onko Nokian matkapuhelinten kehittämiseen annetut veromiljoonat menneet hukkaan. Nokia on ollut sekä ennen kännykkäpuolen myymistä että sen jälkeen suurin avustustn saaja.

Tekes reagoi asiaan tiedotteella, jonka mukaan "Tekes ei peri Nokialle myönnettyä innovaatiorahoitusta takaisin. Tekesin mukaan Nokian ja Microsoftin kauppa ei näytä muuttavan merkittävästi Suomessa tehtävää liiketoimintaa", todetaan Hesarin artikkelissa.

Tekesin myöntämiä yritysten avustuksia ei siis ole sidottu mitenkään työllistämiseen tai tukea saaneen yrityksen tuotannon Suomessa olemiseen. Tukia ei peritä takaisin, jos tukea saanut yritys myydään ulkomaiseen omistukseen.

On todettu usealla taholla, että valtion verokertymästä jaetut yritystuet (useita miljardeja vuosittain, arviolta 3-5 miljardia) vääristävät kilpailua ja ovat epäoikeudenmukaisia. Suuret pörssiyritykset saavat verorahoista tukea, vuodesta toiseen tukilistalle päästyään, riippumatta siitä, miten paljon osinkoja tai pääomapalautusta jaetaan. Pienet ja keskisuuret yritykset jäävät osattomiksi tai saavat vain lainoja, eivät avustuksia.

Vaalitenteissä ei ole puolueiden puheenjohtajilta kysytty, mitä mieltä nämä ovat pörssiyritysten saamista miljoona-avustuksista, kun ennätyssuuria osinkoja maksetaan mutta samaan aikaan käydään veronmaksajien kukkarolla ja leikataan työsuhdeturvasta, lapsilisistä, eläkkeitä ja nostetaan arvonlisäveroa, kuluttajien energiaveroa ja heikennetään kuluttajien ostovoimaa.