työntekijöiden lakko-oikeuteen, suomalaisten työntekilöiden huonoon irtisanomissuojaan sekä mataliin irtisanomiskorvauksiin verrattuna kilpailijamaihimme.
Nämä ovat eräs syy, miksi Suomesta katoaa työpaikkoja. Monikansalliset yhtiöt irtisanovat ja lopettavat tehtaita niistä maista, missä se on edullisinta, kuten esimerkiksi Suomesta:
Ranskassa työlainsäädäntö takaa irtisanotuille runsaat korvaukset ja rajoittaa omistajan päätösvaltaa. Ranskassa yritys kantaa pääasiallisen vastuun työntekijöiden tukemisesta, meillä valtio kantaa ison osan vastuusta. Mikäli näin meneteltäisiin meilläkin voitasiin palkansaajien veroja pudottaa, koska työttömyyskulut eivät nielaisisi leijonanosaa valtion verotuloista. Saataisiin kotimarkkinoille dynamiikkaa. Suomessa irtisanomisen kustannukset ovat pienet verrattuna esim. Saksaan tai Ranskaan. Se on nähty kilpailtaessa mm. Saksan kanssa kummassa maassa yrityksen toiminta loppuu - Suomessa vai Saksassa.
Nokian lopettaminen Bochumissa on hyvä esimerkki siitä, miten työntekijöiden oikeuksia puolustetaan muualla. Työntekijät saivat kunnon korvaukset.
Suomessa ay-liike on jotenkin hampaaton. Sen pitäisi nostaa profiiliaan. Me jäämme jälkeen monista kilpailijamaista, kuten Saksasta ja Ranskasta.
Meillä EK äläköi muutamasta parin päivän mielenilmauslakosta. Lakkoja Suomessa ei juurikaan ole verrattuna esim. 1970-lukuun. Nytkään ei työnantajalle saisi antaa monopolioikeutta määritellä työntekijöiden lakko-oikeutta.
Nämä ovat eräs syy, miksi Suomesta katoaa työpaikkoja. Monikansalliset yhtiöt irtisanovat ja lopettavat tehtaita niistä maista, missä se on edullisinta, kuten esimerkiksi Suomesta:
Ranskassa työlainsäädäntö takaa irtisanotuille runsaat korvaukset ja rajoittaa omistajan päätösvaltaa. Ranskassa yritys kantaa pääasiallisen vastuun työntekijöiden tukemisesta, meillä valtio kantaa ison osan vastuusta. Mikäli näin meneteltäisiin meilläkin voitasiin palkansaajien veroja pudottaa, koska työttömyyskulut eivät nielaisisi leijonanosaa valtion verotuloista. Saataisiin kotimarkkinoille dynamiikkaa. Suomessa irtisanomisen kustannukset ovat pienet verrattuna esim. Saksaan tai Ranskaan. Se on nähty kilpailtaessa mm. Saksan kanssa kummassa maassa yrityksen toiminta loppuu - Suomessa vai Saksassa.
Nokian lopettaminen Bochumissa on hyvä esimerkki siitä, miten työntekijöiden oikeuksia puolustetaan muualla. Työntekijät saivat kunnon korvaukset.
Suomessa ay-liike on jotenkin hampaaton. Sen pitäisi nostaa profiiliaan. Me jäämme jälkeen monista kilpailijamaista, kuten Saksasta ja Ranskasta.
Meillä EK äläköi muutamasta parin päivän mielenilmauslakosta. Lakkoja Suomessa ei juurikaan ole verrattuna esim. 1970-lukuun. Nytkään ei työnantajalle saisi antaa monopolioikeutta määritellä työntekijöiden lakko-oikeutta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kokoomus on verenimiä puolue. köyhät aikoo laittaa tosi kyykyyn. Kokoomuslaiset herraseurassa sikailee. Venäjälle päin uhkailevat kynnet syyhyten. ovat ylipukeutuneita ja puhuvat "herrahtavia", joka harhaannuttaa monta.
Lakko-oikeus on OK. Mutta rajoittamattomat myötätunto- ja tukilakot eivät ole OK. Suomessa työmarkkinoilla on suuria jäykkyyksiä, ja ne vain lisääntyisivät, jos työntekijöiden irtisanomissuojaa vahvistettaisiin. Mielestäni on hyvinkin tarkoituksenmukaista, että yritys voi kohtuullisin kustannuksin päästä eroon työntekijöistä, jotka on irtisanottava markkinoiden mun heikentyessä ja yrityksen joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin. Jos yrityksellä menee taloudellisesti hyvin, niin sen on erittäin vaikea irtisanoa ketään työntekijöistään.
Tukilakot on ehdottomasti lakko oikeuden suola jopa velvollisuus mielivaltaa vastaan
Irtisanomisissa pitäisi ottaa huomioon yrityksen koko ja monikansallisuus. Pienille yrityksille ei tietenkään voi vaatia mitään vahvaa irtisanomissuojaa. Monikansalliset suuret yritykset käyttävät hyväkseen sellaisia maita, joissa on heikko irtisanomissuoja. Se on nähty useasti Suomen ja Saksan välillä.
Tämähän on tyypillistä sosialistin kirjoitusta. Perustakaa vaikka osuuskuntia, jos ette itse henkilökohtaisesti rohkene kilpailuun ja yrittämiseen ryhtyä. Omituisen itsekäs asenne: vihataan yrittämistä ja lypsetään kaikin tavoin jopa pääomia myöten niin, että toiminta ja kehittäminen käy mahdottomaksi.
Ei tässä ole kysymys vihasta yrityksiä kohtaan. Asenteesi näyttää olevan jostain 1970-luvulta tai kansalaisodan ajoilta. Kyse on yksinkertaisesti nimenomaan siitä kilpailutilanteesta.
Suomi ei pysty kilpailemaan monikansallisten yhtiöiden kilpailuttamien maiden listalla siinä, että saanerausksissa me jäämme aina jalkoihin vahvempien maiden, kuten Saksan, Ruotsin ja Ranskan kanssa. Meiltä on viety kymmeniä tuhansia työpaikkoja näiden maiden voimakkaamman ay-liikkeen sekä tämän ay-liikkeen vaikuttamisen myötä maidensa hallituksiin. Suomalainen ay-liike on nössö.
Jos taas haet pikavoittoja pörssistä, ja haukut suomalaisia työntekijöitä ja yrityksiä, niin mene muualle itkemään!
Yritykset kilpailevat tuotteiden hinnoilla maailmanmarkkinoilla. Jos Suomessa tuotetaan huokeimpaan hintaan, ei ole tarvetta saneerata täällä. Mitä tulee suomalaisen ay-liikkeen nössöyteen ja sen poliittiseen siipeen, vasemmistopuolueeseen, muistamme historiasta tappoaseisiin tarttumisen linjan vuonna 1918. Vielä tänäkin päivänä vasemmistopuolueissa vähätellään laittomia lakkoja. Niitä pidetään vain mielenilmauksina, vaikka muutama päivä sitten uhattiin lyödä maan ulkomaanvienti stoppiin. Härskisti vielä kehaistaan kuinka työmarkkinat toimivat. Suomalaista yhteiskuntaa tässä voi nössönä pitää.
Kokoomus ja RKP ovat suomalaisen palkan ansaitsijan suurimmat viholliset.
Puolueet haluavat vielä heikentää palkan saajien asemaa.
Ranskan presidetti toimii ranskan kansan puolesta. Suomen pää-, ja ulkoministeri toimivat Ruotsin hyväksi.