En koe oloani varsinaisesti yksinäiseksi mutta usein käy niin että yksinolo vain ahdistaa ja alkaa helposti masentamaan vaikka muuten on ollut hyvä työpäivä ym. Ja se korostuu varsinkin viikonloppuisin. Nytkin mulla on pidennetty viikonloppu ja odotan jo että pääsisin töihin mukavien työkavereiden joukkoon. Töistä päästyäni kävin kaupassa, lenkillä ja saunassa ja nyt vain mietin että mitähän helvettiä mä taas tekisin seuraavan pitkän 3 päivän aikana.
Onko muilla joskus tällaisia fiiliksiä?
Vapaa-ajalla mulla ei siis oikein ole ketään jonka kanssa viettää aikaa kun yksi ja ainut ystäväkin lähes joka viikonloppu kiinni töissä. Hohhoijaa kyllä pitäisi kehittää jotain tekemistä eikä haaskata kallista elämäänsä ja varsinkaan vapaa-aikaa vain murjottamiseen ja paikallaan olemiseen. Ja tarkoitin nyt itseäni.
Onko muilla joskus tällaisia fiiliksiä?
Vapaa-ajalla mulla ei siis oikein ole ketään jonka kanssa viettää aikaa kun yksi ja ainut ystäväkin lähes joka viikonloppu kiinni töissä. Hohhoijaa kyllä pitäisi kehittää jotain tekemistä eikä haaskata kallista elämäänsä ja varsinkaan vapaa-aikaa vain murjottamiseen ja paikallaan olemiseen. Ja tarkoitin nyt itseäni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvin samanlaisissa fiiliksissä tässä pyöriskelen. En tosin voi laillasi väittää, että arjessani töissä saatika opiskelujen parissa minulla olisi kavereita, mutta onpahan jotain tekemistä, jonka myötä mieli pysyy liikkeessä. Näin viikonloppuja viettäessä yleensä ensimmäiseen iltaan mennessä se ahdistuksen ja masennuksen muodossa ilmenevä yksinäisyys iskee naamaan luotijunan voimalla. Asiat hoidettu, kaikki pedattu kuntoon viikonloppua varten ja sitten istun tässä miettien. Neljä päivää tyhjää edessä, roskat voisi heittää jossain vaiheessa pihalle, mutta mitäs sillä loppuajalla tekisi.
Harrastuksia kyllä on, joita voisin omin toimin toteuttaa, mutta eivät ne sisäiset motivaattorit ole jaksaneet enää vähään aikaan tehdä tehtäväänsä. Suuri osa niistä asioista, joihin ennen sai kaiken aikansa upotettua, ei enää tunnu miltään ja tilalla on vain ammottava tyhjiö aikatauluissani.
"Vapaa-ajalla mulla ei siis oikein ole ketään jonka kanssa viettää aikaa kun yksi ja ainut ystäväkin lähes joka viikonloppu kiinni töissä."
"Hae kavereita" -yhteisö Facebookissa:
https://www.facebook.com/groups/528675077245235/
Yhteisön profiili näyttää tältä:
"tämä on pelkästää kavereiden haku paikka.. ÄLÄ NIMITTELE TÄÄLLÄ KETÄÄ HAUKKUMINEN UHKAILU KIELLE...TTY.... SEURAA LISÄ SÄÄNTÖIN KUN HAET KAVERIA NII ILMOITAT HAETTAVAL IKÄSI OMAL KUVALLAA OLEVAT SAA OLLA RYHMÄS HENKILÖT JOILLA EI OLE OMAA KUVAA POISTETAA ja ikä K16 astuu nyt voimaaI T. SAMPSA JA TONY JA HEIDI ja IRENE"
Kotiin pitää kehitellä tekemistä. Luen, kudon, teen sanristikoita. Joskus jopa kertailen ja opiskelen kieliä. Netillä kuluu aikaa ja sitten on toimintaa seurakunnassa.
Tulin lenkiltä. Olisin poikennut tädin luona, mutta oli varmaan seurakuntatalolla tilaisuudessa. Tapasin siinä tädin kodin lähellä erään tuttavan ja juttelimme aika pitkään.
On kiva asua pienellä paikkakunnalla, mutta ei ihan liian pienellä. Aina tapaa niitä juttukavereita, jopa lenkillä tai kauppareissulla.
Kyllä pitää itse kehitellä elämälleen järkevää tekemistä ja sisältöä. Kyllä ihan yksinkin voi elää ja nauttia olemassaolostaan.
Näin saat uusia ystäviä:
http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/oletko-yksinainen-nain-saat-uusia-ystavia/3208084