Hammashoito: onko kaikki toiminta kustannustehokas

Esimerkki hammashoidosta:

Minun tapauksessani hammaskivun sattuessa sain ajan noin viikon päähän, hammas tarkastettiin, paikalla lääkäri ja assistentti ja vastaanotossa toimistotyöntekijä.

Korkeintaan viiden minuutin tutkimuksen jälkeen, sanottiin ei reikiä vaan muu syy mikä ei vaatinut toimenpiteitä, ilmaisin haluni tarkempaan tarkastukseen.

Se ei kuulemma käy vaan minun on tilattava uusi aika tarkempaan tarkastukseen ( vastaanottoaikaa oli kulunut vain noin viisi minuuttia).

Tilasin uuden ajan, sanottiin sen kestävä n. 6 kuukautta, aika tuli 8 kk kuluttua.

Vastaanottoaika 15 minuuttia myöhässä, tarkastus ei reikiä vaan hammaskiveä, aika hammashoitajalle 3 kk päähän ja sen jälkeen aika 1,5 kk päähän hammaslääkärin vastaanotolle röntgenkuvaa varten, ”varmuuden vuoksi ”.

Hammashoitajan aikaa ei saa ilman hammaslääkärillä käyntiä joten on mentävä pitkän kaavan kautta.

Kesti yli vuoden , ei reikiä ja hammaskivi poistettu.

Tässä oiva esimerkki organisaation sisäisestä itsensä työllistämisestä, ilman kustannusvastuuta ja joustoa kytettynä järkevään toimintaan eli tehdään toiminnasta niin pitkäkestoista että toiminta turvattu aina vuoden eteenpäin, näin tällainen toiminta on törkeää varojen tuhoamista.

Onko määrärahat käytetty oikein?!