3.2.1 Rikoksen uusiminen rangaistuksen koventamisperusteena
Rikoksen uusiminen on perinteisesti ollut varsin merkittävässä asemassa
rangaistusta määrättäessä. Vuoteen 1976 saakka rikoslain 6 luku koski rikoksen
uusimista. Vuoden 1976 mittaamisuudistuksessa rikoksen uusiminen
otettiin rikoslain 6 luvun 2 §:n 4 kohdan koventamisperusteeksi. Vuoden 2004
uudistuksen yhteydessä koventamissäännös otettiin sisällöltään muuttumattomana
rikoslain (515/2003) 6 luvun 5 §:n 5 kohdaksi.
Tekijän aikaisempi rikollisuus on yksi viidestä rangaistuksen koventamisperusteesta.
Muut rangaistuksen koventamisperusteet ovat teon suunnitelmallisuus,
liigoittuminen eli rikoksen tekeminen osana järjestäytynyttä
rikollisryhmää, rikoksen tekeminen palkkiota vastaan ja rasistiset sekä niihin
rinnastettavat vaikuttimet rikoksen motiivina (RL 6:5:n 1–4 kohdat). Tekijän
aikaisempi rikollisuus on rangaistuksen koventamisperusteena näistä käytännössä
tärkein. Esimerkiksi vuonna 2009 uusimista käytettiin koventamisperusteena
2108 tapauksessa, kun syyksi luettuja rikoksia oli samana vuonna
kaikkiaan 65 266. Uusimisperusteisen koventamisperusteen soveltamisen
osuus oli 3,2 prosenttia. Muiden koventamisperusteiden käyttö on ollut hyvin
marginaalista; vuonna 2009 rikoslain 6 luvun 5 §:n mukaisia muita koventamisperusteita
käytettiin ainoastaan 51 tapauksessa. Vuosien 2006–2009
välisenä aikana syyksiluettujen rikosten lukumäärä ja uusimisperusteisen
koventamisperusteen käyttökerrat ovat pysyneet käytännössä ennallaan.18
Rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdan mukaan rangaistuksen koventamisperusteena
on tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde
rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä
piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
17 Tapani & Tolvanen 2011 s. 293.
18 Rikollisuustilanne 2010/Lappi-Seppälä & Niemi 2011 s. 330.
12
Lain esityöt selventävät säännöstä näin: mitä erilaisempi uusi rikos on ja mitä
enemmän aikaa on kulunut vanhan ja uuden rikoksen välillä, sitä epätodennäköisemmin
kyse on lainkohdan tarkoittamasta aiemman ja uuden rikoksen
välisestä suhteesta, mikä taas johtaisi koventamisperusteen soveltamiseen.
Tämän rikosten välisen suhteen lisäksi edellytetään, että kyseinen suhde
osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.19
Rikoksen uusimisen rangaistusta koventavaa vaikutusta on perusteltu muun
muassa sillä, että tekijä on jo saanut ensimmäisestä rikoksestaan varoituksen.
Siitä huolimatta rikoksentekijä on jatkanut rikosten tekemistä ja siten osoittanut
piittaamattomuutta oikeusjärjestyksen sääntöjä kohtaan. Teon uusiminen
osoittaa piittaamattomuutta tekijään itseensä kohdistetusta moitteesta ja varoituksesta
(tekijän kohonnut syyllisyys). Uusimisen koventavaa vaikutusta on
perusteltu myös sillä että tekijän toistuva syyllistyminen rikoksiin viittaa tekijän
vaarallisuuteen tai ainakin taipumukseen syyllistyä myös jatkossa rikoksiin.20
Rikoksen uusiminen on perinteisesti ollut varsin merkittävässä asemassa
rangaistusta määrättäessä. Vuoteen 1976 saakka rikoslain 6 luku koski rikoksen
uusimista. Vuoden 1976 mittaamisuudistuksessa rikoksen uusiminen
otettiin rikoslain 6 luvun 2 §:n 4 kohdan koventamisperusteeksi. Vuoden 2004
uudistuksen yhteydessä koventamissäännös otettiin sisällöltään muuttumattomana
rikoslain (515/2003) 6 luvun 5 §:n 5 kohdaksi.
Tekijän aikaisempi rikollisuus on yksi viidestä rangaistuksen koventamisperusteesta.
Muut rangaistuksen koventamisperusteet ovat teon suunnitelmallisuus,
liigoittuminen eli rikoksen tekeminen osana järjestäytynyttä
rikollisryhmää, rikoksen tekeminen palkkiota vastaan ja rasistiset sekä niihin
rinnastettavat vaikuttimet rikoksen motiivina (RL 6:5:n 1–4 kohdat). Tekijän
aikaisempi rikollisuus on rangaistuksen koventamisperusteena näistä käytännössä
tärkein. Esimerkiksi vuonna 2009 uusimista käytettiin koventamisperusteena
2108 tapauksessa, kun syyksi luettuja rikoksia oli samana vuonna
kaikkiaan 65 266. Uusimisperusteisen koventamisperusteen soveltamisen
osuus oli 3,2 prosenttia. Muiden koventamisperusteiden käyttö on ollut hyvin
marginaalista; vuonna 2009 rikoslain 6 luvun 5 §:n mukaisia muita koventamisperusteita
käytettiin ainoastaan 51 tapauksessa. Vuosien 2006–2009
välisenä aikana syyksiluettujen rikosten lukumäärä ja uusimisperusteisen
koventamisperusteen käyttökerrat ovat pysyneet käytännössä ennallaan.18
Rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdan mukaan rangaistuksen koventamisperusteena
on tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde
rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä
piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
17 Tapani & Tolvanen 2011 s. 293.
18 Rikollisuustilanne 2010/Lappi-Seppälä & Niemi 2011 s. 330.
12
Lain esityöt selventävät säännöstä näin: mitä erilaisempi uusi rikos on ja mitä
enemmän aikaa on kulunut vanhan ja uuden rikoksen välillä, sitä epätodennäköisemmin
kyse on lainkohdan tarkoittamasta aiemman ja uuden rikoksen
välisestä suhteesta, mikä taas johtaisi koventamisperusteen soveltamiseen.
Tämän rikosten välisen suhteen lisäksi edellytetään, että kyseinen suhde
osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.19
Rikoksen uusimisen rangaistusta koventavaa vaikutusta on perusteltu muun
muassa sillä, että tekijä on jo saanut ensimmäisestä rikoksestaan varoituksen.
Siitä huolimatta rikoksentekijä on jatkanut rikosten tekemistä ja siten osoittanut
piittaamattomuutta oikeusjärjestyksen sääntöjä kohtaan. Teon uusiminen
osoittaa piittaamattomuutta tekijään itseensä kohdistetusta moitteesta ja varoituksesta
(tekijän kohonnut syyllisyys). Uusimisen koventavaa vaikutusta on
perusteltu myös sillä että tekijän toistuva syyllistyminen rikoksiin viittaa tekijän
vaarallisuuteen tai ainakin taipumukseen syyllistyä myös jatkossa rikoksiin.20
Vastaukset 2
Vanhimmat
6 § (13.7.2001/654) Törkeä pahoinpitely. Jos pahoinpitelyssä
aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla tai
käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen VÄHINTÄÄN YHDEKSI JA ENINTÄÄN KYMMENEKSI VUODEKSI.
Yritys on rangaistava.
vajakki jakaa lakitietoutta.