Jos olisit kanssani, häpeäisit minua. Siksi et halua olla kanssani. Mietit mitä muut ajattelisivat. Olen epäsopiva, vai mitä?
Tiedän miksi et halua mitään
enitensatuttaahiljaisuus
19<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Höpöhöpö ja huomenna lissäää....
Sinäkö lisää haluat ... Sanoa, vai Lukea? Varmaan suuret kuvitelmat kuka sinusta kirjoittaa?
Muut ajattelisivat hänestä, että onpa pupunen (ei tarkoita että pupua enää metsästän).
Samat sanat voisin sanoa eräälle miehelle. Ulkoisilta ominaisuuksiltani en vaan riitä hänelle.
ja saman voisin sanoa eräälle naiselle. ulkoisilta ominaisuuksiltani en vaan riitä hänelle.
Puhuuko nyt omat äänet vai vieraan?
omat ja vieraat , mut ne on synkattu tasapainoon , eli totuus.
Jos edes päästään niin pitkälle, että ollaan yhdessä, niin en enää silloin tollasta murehtis.
Mutta kun sulla on kynnys ylitettävänä....
Mä ainakin ihastun vain henkilöihin, joiden koen olevan itseni kanssa ns. samaa tasoa...
niin mustakin tuntuu , mut se ihastumisen aiheuttama epävarmuus kuitenkin.
Rakastan häntä, minua ei kiinnostä yhtään mitä muut ajattelevat, eikä ulkonäölläkään ole minulle mitään merkitystä. Syy miksi mitään ei ole tapahtunut on että hän ei ole osoittanut mitenkään haluavansa olla kanssani suhteessa.
Noin juuri täälläkin, sanasta sanaan. Miten voisit edes kuvitella että mistään niin mitättömästä välittäisin kuin ulkonäöstä, menestyksestä, omaisuudesta, tai muiden tuomioista niihin? Olisin ylpeä siitä että saisin kävellä vierelläsi, sinä Suuri Sielu.
en todellakaan tahtoisi noin ajattelen. Maailman viattomin luonnonlapsi ei kukaan voisi ajatella noin!
ajattelevan siis
Sinussa on taikaa :)
Yksi katse kertoi kaiken, yksi kosketus sinetöi. Yritin paeta, mutta kuin kissa, leikit hiirellä, kunnes peräydyit. Olin ansassasi ja olen vieläkin. Odotan ja rukoilen ajan vapauttavaa armahdusta..., sinusta. Taivas, kuule pyyntöni, vapauta minut.
Mua ois rehellisesti sanottuna hävettänyt esitellä hänet mun ekana virallisena "poikaystävänä". Siksi hänelle sanoinkin silloin 2013, etten mitään suhdetta halua. (Muistatko?) Tästä syystä siihen en ole ennen puhunut, koska en ole halunnut loukata ja nytkään en halua loukata, mutta haluan olla rehellinen. Hänellä taas ei oisi ollut mitään syytä hävetä mua, koska minussa ei ole mitään "vikaa" joka ei olisi korjattavissa, vaikka onkin koittanut uskotella kuinka paska ja epäkelpo olen. Takkuturkkinen piski ym. sairasta shittiä, jolla koittanut alentaa.
Mutta oikeasti en ole edes ruma nytkään, vaikka onkin jonkunverran ylipainoa. Hoikempana varsinkin olin tosi kaunis, vaikka itse sanonkin. Mulla on ihanat taipuisat ja paksut hiukset ja nätit ruskeat silmät. En ole tyhmä, vaan päinvastoin aika fiksu, tai sellanen keskiverto. Koulussa olen ollut varsinkin yläasteella tosi hyvä. Osaan laulaa hyvin, varsinkin nykyään kun olen kaksi vuotta tiiviisti harjoitellut. Ennen en edes tiennyt, että mulla on näin hyvä lauluääni. Osaan piirtää, osaan kirjoittaa, olen kaikenlaisissa kädentaidoissa hyvä, olen hyvä maantiedossa, osaan esim. melkein kaikki euroopan pääkaupungit ulkoa, olen tosi kiinnostunut historiasta, tiedän todella paljon erilaisista sairauksista ja muutenkin ihmisestä, olen hyvä kielissä tai ainakin englannissa.
Olen hyvä kuuntelemaan, rakastan kuunnella muiden tarinoita ja kokemuksia, kannustan aina muita, en puhu seläntakana vaan selvitän asiat naamatusten. Ja jos puhunkin joskus harvoin selän takana niin mua kaduttaa se pitkään jälkeenpäin ja saatan mennä siitä pitkänkin ajan jälkeen sanomaan, että olen puhunut sinusta pahaa. En naura muille, nauran vaan itelleni, ja jos joskus harvoin nauran muille niin se on hyväntahtoista ja pyydän siitä anteeksi, kaikki on mun silmiin mielenkiintoisia ihmisiä, en väheksy ketään. En ole todellakaan mitenkään huonompi kuin muut, ja nyt sen tajuan ja kukaan ei mua enää pysty alentamaan.
Tässä tämmönen pimahdus, enkös oo hirveen itserakas kun tälleen kehun itseäni. Teki muuten hyvää, kaikkien kannattais joskus tehdä lista omista hyvistä puolista.
Niin ja olen myös ollut aina urheilullinen, paitsi viime vuosina. Juoksin 12-vuotiaana joka päivä vähintään 5 km lenkin, joskus kahdesti päivässäkin. (anoreksia). Nyt olen taas innostunut liikunnasta ja aion treenata itelleni viiden vuoden sisällä samanlaisen kropan kuin Venla Savikujalla tai Sofia Ruusilalla.
Nämä oksennukset oli omistettu ihQulle (P) erä (s) miehelle.