Minkä vuoksi Kokoomus ja Keskustapuolue vaativat työntekijöiden koeajan pidentämistä nykyisestä neljästä kuukaudesta jopa vuoteen? Kyllä neljän kuukauden työrupeaman aikana selviää ihan varmasti, onko oikea työntekijä valittu tehtävään. Jos asia ei selviä neljän kuukauden aikana, niin ei se selviä vuoden aikanakaan. Jos tuli valituksi "valkokauluskäärme" tai "narsisti", niin siinähän lähtevät muut kuin se häiriintynyt työpaikkakiusaaja.
Koeaikana työnantaja voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisperusteita. Jos koeaika olisi esimerkiksi vuosi, ja työntekijä tulee tuona aikana raskaaksi, voidaanko työsuhde purkaa raskauden vuoksi? Halutaanko koeajan pidentämisellä heikentää vielä entisestäänkin suomalaisten heikkoa työsuhdeturvaa ja irtisanomissuojaa?
OECD:n selvityksen mukaan Suomen irtisanomismenettely on yhdeksänneksi heikoin 34 maan joukossa. Välimeren maissa irtisanominen on ollut vaikeaa. Esimerkiksi Espanjan tappiollisissa tapauksissa on tuotannon jatkaminen ollut helpompaa kuin työntekijöiden irtisanominen.
Välimeren maissa korvaus- tai eroraha on ollut lakisääteinen. Esimerkiksi Wärtsilä joutui maksamaan Hollannissa (muutama vuosi sitten) erorahoina noin kahden vuoden palkan.
Nokian makamat erorahat Saksan Bochumissa olivat keskimäärin 87.000 € per työntekijä, eli noin 200 miljoonaa
Vahva irtisanomissuoja ja suuret korvaukset Keski- ja Etelä-Euroopan maissa ovat aiheuttaneet Suomeen työttömyyttä. Kun yritys on joutunut vähentämään tuotantoa Suomesta tai muualta Euroopasta, irtisanominen on ollut helpompaa ja halvempaa Suomen tuotantolaitoksissa.
Jos Nokia fuusioituu ranskalaisen yhtiön kanssa, suomalaisten surkean irtisanomissuojan vuoksi on helpompaa ja halvempaa sanoa irti suomalaisia työntekijöitä kuin ranskalaisia.
Suomen irtisanomissuoja ja korvaukset tulee saattaa keskieurooppalaiselle tasolle Saksan ja Ranskan mallin mukaan. Nolla-sopimukset tulee lailla kieltää. Suomeen ei saa muodostaa kaksia työmarkkinoita: yksiä ulkomaalaisten alipalkattuja töitä (järjestäytymättömille) pitkine koeaikoineen, nollasopimuksineen ja toisia (ammattiliittoihin järjestytyneiden) nykyisiin työehtosopimuksiin perustuvia työehtoja.
Suomessa pätkätyöt ovat jo yleistyneet pitkine koeaikoineen, esim. 8 kuukauden pätkätyössä puolet koeaikaa. Pätkätyöntekijät eivät tule palkallaan toimeen, vaan joutuvat hakemaan toimeentuloturvaa verorahoista. Suomen työttömyys ei parane, jos suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita. Työttömyys ei vähene siten, että veroja kerätään enemmän keskituloisilta, jotta voidaan maksaa toimeentulotukea pienipalkkaisille.
Työväen puolueille Suomen irtisanomissuojan ja -korvausten saaminen muiden EU-maiden tasolle on itsestään selvää. Kokoomus ja Keskustapuolue eivät halua nähdä seurauksia, mitä syntyy, kun työntekijöiden irtisanominen Suomen tuotantolaitoksissa on halvempaa ja helpompaa kuin esim. Saksassa ja Ranskassa. Kokoomuksen vaalilause "työn kautta" vaikuttaa kaksinaamaiselta ja on hyvin erikoinen, jos suomalaisten heikkoa irtisanomissuojaa ja verorahoista maksettuja työttömyyskorvuksia pidetään kilpailukykyä heikentävinä. Irtisanovat yritykset joutuvat maksamaan suuria irtisanomiskorvauksia Keski ja Etelä-Euroopan maissa, eikä niitä kerätä verorahoina.
Koeaikana työnantaja voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisperusteita. Jos koeaika olisi esimerkiksi vuosi, ja työntekijä tulee tuona aikana raskaaksi, voidaanko työsuhde purkaa raskauden vuoksi? Halutaanko koeajan pidentämisellä heikentää vielä entisestäänkin suomalaisten heikkoa työsuhdeturvaa ja irtisanomissuojaa?
OECD:n selvityksen mukaan Suomen irtisanomismenettely on yhdeksänneksi heikoin 34 maan joukossa. Välimeren maissa irtisanominen on ollut vaikeaa. Esimerkiksi Espanjan tappiollisissa tapauksissa on tuotannon jatkaminen ollut helpompaa kuin työntekijöiden irtisanominen.
Välimeren maissa korvaus- tai eroraha on ollut lakisääteinen. Esimerkiksi Wärtsilä joutui maksamaan Hollannissa (muutama vuosi sitten) erorahoina noin kahden vuoden palkan.
Nokian makamat erorahat Saksan Bochumissa olivat keskimäärin 87.000 € per työntekijä, eli noin 200 miljoonaa
Vahva irtisanomissuoja ja suuret korvaukset Keski- ja Etelä-Euroopan maissa ovat aiheuttaneet Suomeen työttömyyttä. Kun yritys on joutunut vähentämään tuotantoa Suomesta tai muualta Euroopasta, irtisanominen on ollut helpompaa ja halvempaa Suomen tuotantolaitoksissa.
Jos Nokia fuusioituu ranskalaisen yhtiön kanssa, suomalaisten surkean irtisanomissuojan vuoksi on helpompaa ja halvempaa sanoa irti suomalaisia työntekijöitä kuin ranskalaisia.
Suomen irtisanomissuoja ja korvaukset tulee saattaa keskieurooppalaiselle tasolle Saksan ja Ranskan mallin mukaan. Nolla-sopimukset tulee lailla kieltää. Suomeen ei saa muodostaa kaksia työmarkkinoita: yksiä ulkomaalaisten alipalkattuja töitä (järjestäytymättömille) pitkine koeaikoineen, nollasopimuksineen ja toisia (ammattiliittoihin järjestytyneiden) nykyisiin työehtosopimuksiin perustuvia työehtoja.
Suomessa pätkätyöt ovat jo yleistyneet pitkine koeaikoineen, esim. 8 kuukauden pätkätyössä puolet koeaikaa. Pätkätyöntekijät eivät tule palkallaan toimeen, vaan joutuvat hakemaan toimeentuloturvaa verorahoista. Suomen työttömyys ei parane, jos suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita. Työttömyys ei vähene siten, että veroja kerätään enemmän keskituloisilta, jotta voidaan maksaa toimeentulotukea pienipalkkaisille.
Työväen puolueille Suomen irtisanomissuojan ja -korvausten saaminen muiden EU-maiden tasolle on itsestään selvää. Kokoomus ja Keskustapuolue eivät halua nähdä seurauksia, mitä syntyy, kun työntekijöiden irtisanominen Suomen tuotantolaitoksissa on halvempaa ja helpompaa kuin esim. Saksassa ja Ranskassa. Kokoomuksen vaalilause "työn kautta" vaikuttaa kaksinaamaiselta ja on hyvin erikoinen, jos suomalaisten heikkoa irtisanomissuojaa ja verorahoista maksettuja työttömyyskorvuksia pidetään kilpailukykyä heikentävinä. Irtisanovat yritykset joutuvat maksamaan suuria irtisanomiskorvauksia Keski ja Etelä-Euroopan maissa, eikä niitä kerätä verorahoina.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tässäpä mietittävää äänestäjille. Varmaan tuossa Nokian tapauksessakin työntekijävähennykset tehdään kiltisti täällä Suomessa kun Ranskassa se tulisi kalliimmaksi.
Normaali käytäntöhän se.
Mistä ne työttömiksi irtisanottujen korvaus- ja erorahat maksetaan? Tuskin KELA nitä alkaa makselemaan. Vastahan ne työnantajat saivat miljardin helpotuksen omiin Kelamaksuihin?
Vai onko suunnitelmissa se, että nämä maksetaan maakunnan uusilla "kepu" veroilla?
Varmaa on se, että työnantajat eivät rupea makselemaan ylimääräisä korvauksia irtisanotuille.
Ilmeisesti tässä käy niin, että kaikkien työttömyspäivärahoja leikataan eli toiset työttömät joutuvat maksamaan toistensa työttömyyskorvauksia solidaarisuuden mukaan.