kooste määräyksistä eri vuosikymmeniltä.
1)Ennen sotia ei syntyvyyden säännöstelyyn otettu kantaa.
2)Päivämies vuodelta 1957: asia nähdään pariskunnan ja lääkärin välisenä ratkaisuna:
"Kun me yksityiset kansalaiset, avioparit ja kodit olemme lainalaiseen yhteiskuntajärjestykseen sidottuja, olemme me siinä asemassa myöskin laillistettuun lääkärintoimeen nähden...me myös siirrämme vastuun syntyvyyden aiheelliseksi katsotusta rajoittamisesta kokonaan lääkärin vastuulle." (Päivämies 1957)
3) Sen jälkeen kun 2/3 lestadiolaisista papeista oli erotettu tai eronnut herätysliikkeestä, se jäi maallikoiden johdettavaksi. Raamatuntulkintaan ilmaantui voimakkaasti jyrkkenevä ja tiukkeneva linja. Kymmenessä vuodessa suhtautuminen ehkäisyyn muuttui täysin kielteiseksi. Päivämies-lehdessä julkaistiin jyrkkiä kannanottoja asiasta ja ehkäisyn kieltämistä perusteltiin sillä, että ehkäisy merkitsee syyllistymistä murhaan.
"Ehkäisy on saastaisuuden ja murhan synti. Saastaisuutta on sukupuoliyhteys avioliitossa, mutta yritys ehkäistä raskaus. Lisäksi ehkäisy on murha, koska se estää elämän syntymisen…" (Päivämies.14.6.1962)
Virallinen vanhoillislestadiolaisuuden päätös ehkäisyn kieltämisestä tehtiin vuonna 1967.
"Seurakuntavanhinten ja puhujain kokous totesi yksimielisesti ja kristillisyyden aikaisemman kannan mukaisesti, että syntyvyyden säännöstely kaikissa muodoissaan on vastoin Jumalan sanaa ja ei sovi kristitylle."
Kannaotossa ehkäisykiellosta tehtiin niin kireä, että vain naisen ehdoton, todettu kuolemanvaara salli ehkäisyn:
"Silloin kun nähdään odottava äiti kuolemanvaaran edessä, saa kristitty myös nähdä Jumalan tahdon ja alistua tarvittaessa äidin hengen pelastamiseksi välttämättömään." (Päivämies 1967)
4) 1970-luvulle tultaessa kieltoa edelleen kiristettiin. Päivämiehen vuonna 1974 julkaisema tulkinta osoittaa, että enää ei sallita edes "erillään olemista" eli selibaattia. Opin määrittelijät sallivat avioparille luvallisena lyhyen selibaattiajan ainoastaan silloin, jos kyseessä on "hetkellinen sairaus". Lisäksi korostettiin, että naisen hengenmenetyksen uhka ei ole mikään syy eikä lupa ehkäisyyn.
"...Perhesuunnittelu on synti kaikissa muodoissaan. Ei voi tulla kysymykseen kalenterin seuraaminen, ei edes yhteisestä sopimuksesta erillään oleminen, jos sen tarkoituksena on vain se, että ei saataisi lapsia. Se on Jumalan Sanan mukaan sallittu vain hetkeksi sairauden vuoksi. Mutta sairauttakaan ei saa tehdä pahemmaksi kuin se todellisuudessa on ja näillä tekosyillä käyttää väärään tarkoitukseen. usein joutuu myös sellaisiin kysymyksiin, että onko alistuttava näissä asioissa silloin kun terveys on heikko, ja jokainen synnytys näyttää äidille vaaralliselta. On luonnostaankin selvää, että kaikki synnytykset ovat vakava ja toisaalta vaarallinen asia. On kuitenkin muistettava se tosiasia, että Jumalan kädessä on päiviemme luku. Jos niin käy, että matkan pää koittaa synnytyksen yhteydessä, ei siinä tarvitse jäädä itseä syyttelemään." (Päivämies 23.10.1974.)
5) Puhujainkokouksen virallisessa päätöksessäkiristettiin tulkinta tämän mukaiseksi. Päivämies julkaisi vuonna 1979 puhujienkokouksen äärimmäisen tiukan kiellon, joka käytännössä vaati uhraamaan naisen hengen, sillä se ilmoitti suorin sanoin että naisen hengenmenetyksenkään uhalla ehkäisyä ei sallita:
"Ei milloinkaan eikä missään muodossa ihmiselämän ehkäisy tule Jumalan lapsilla kysymykseenkään. Jumalan lapsina me tiedämme, että se on Pyhä asia Jumalan elämä, ja elämän mahdollisuudet on kätketyt juuri siemeneen. Siksi ei missään muodossa ehkäisyä ole hyväksytty. Vaikka niinkin kävisi että uskovainen äiti taikka lapsi kuolisi synnytyksessä, taikka odotusaikana, niin he pääsisivät taivaaseen." (Päivämies 14.2.1979.)
6) Kieltoa toisteltiin samanlaisena 2000-luvulle saakka. Esimerkiksi toukokuussa 2005 Päivämiehen pääkirjoitus totesi yksiselitteisesti:
"Mitkä tahansa keinot syntyvyyden säännöstelemiseksi on nähty aina synniksi Jumalan valtakunnassa."(Päivämies, 12.5.2005, pääkirjoitus.)
Yllättäen Päivämies kuitenkin julkaisi saman vuoden syksyllä jo eläkkeellä olleen ainakin Pohjoise-Suomessa hyvin tunnetun vanhoillislestadiolaisen kirurgin Pentti Kärkölän haastattelun lokakuussa 2005. Tässä haastatelussa Pentti Kärkölä lausui moniselitteisen ajatuksen, jota alettiin innokkkaasti välittömästi pitää "virallisena uutena ehkäisytulkintana":
OLISI AIKA PALATA 2015 LUVULLA ennen sotia olleeseen alkuperäiseen uskon kautta RAAMATUN mukaiseen opetukseen..
http://scratchpad.wikia.com/wiki/Ehkäisykielto
1)Ennen sotia ei syntyvyyden säännöstelyyn otettu kantaa.
2)Päivämies vuodelta 1957: asia nähdään pariskunnan ja lääkärin välisenä ratkaisuna:
"Kun me yksityiset kansalaiset, avioparit ja kodit olemme lainalaiseen yhteiskuntajärjestykseen sidottuja, olemme me siinä asemassa myöskin laillistettuun lääkärintoimeen nähden...me myös siirrämme vastuun syntyvyyden aiheelliseksi katsotusta rajoittamisesta kokonaan lääkärin vastuulle." (Päivämies 1957)
3) Sen jälkeen kun 2/3 lestadiolaisista papeista oli erotettu tai eronnut herätysliikkeestä, se jäi maallikoiden johdettavaksi. Raamatuntulkintaan ilmaantui voimakkaasti jyrkkenevä ja tiukkeneva linja. Kymmenessä vuodessa suhtautuminen ehkäisyyn muuttui täysin kielteiseksi. Päivämies-lehdessä julkaistiin jyrkkiä kannanottoja asiasta ja ehkäisyn kieltämistä perusteltiin sillä, että ehkäisy merkitsee syyllistymistä murhaan.
"Ehkäisy on saastaisuuden ja murhan synti. Saastaisuutta on sukupuoliyhteys avioliitossa, mutta yritys ehkäistä raskaus. Lisäksi ehkäisy on murha, koska se estää elämän syntymisen…" (Päivämies.14.6.1962)
Virallinen vanhoillislestadiolaisuuden päätös ehkäisyn kieltämisestä tehtiin vuonna 1967.
"Seurakuntavanhinten ja puhujain kokous totesi yksimielisesti ja kristillisyyden aikaisemman kannan mukaisesti, että syntyvyyden säännöstely kaikissa muodoissaan on vastoin Jumalan sanaa ja ei sovi kristitylle."
Kannaotossa ehkäisykiellosta tehtiin niin kireä, että vain naisen ehdoton, todettu kuolemanvaara salli ehkäisyn:
"Silloin kun nähdään odottava äiti kuolemanvaaran edessä, saa kristitty myös nähdä Jumalan tahdon ja alistua tarvittaessa äidin hengen pelastamiseksi välttämättömään." (Päivämies 1967)
4) 1970-luvulle tultaessa kieltoa edelleen kiristettiin. Päivämiehen vuonna 1974 julkaisema tulkinta osoittaa, että enää ei sallita edes "erillään olemista" eli selibaattia. Opin määrittelijät sallivat avioparille luvallisena lyhyen selibaattiajan ainoastaan silloin, jos kyseessä on "hetkellinen sairaus". Lisäksi korostettiin, että naisen hengenmenetyksen uhka ei ole mikään syy eikä lupa ehkäisyyn.
"...Perhesuunnittelu on synti kaikissa muodoissaan. Ei voi tulla kysymykseen kalenterin seuraaminen, ei edes yhteisestä sopimuksesta erillään oleminen, jos sen tarkoituksena on vain se, että ei saataisi lapsia. Se on Jumalan Sanan mukaan sallittu vain hetkeksi sairauden vuoksi. Mutta sairauttakaan ei saa tehdä pahemmaksi kuin se todellisuudessa on ja näillä tekosyillä käyttää väärään tarkoitukseen. usein joutuu myös sellaisiin kysymyksiin, että onko alistuttava näissä asioissa silloin kun terveys on heikko, ja jokainen synnytys näyttää äidille vaaralliselta. On luonnostaankin selvää, että kaikki synnytykset ovat vakava ja toisaalta vaarallinen asia. On kuitenkin muistettava se tosiasia, että Jumalan kädessä on päiviemme luku. Jos niin käy, että matkan pää koittaa synnytyksen yhteydessä, ei siinä tarvitse jäädä itseä syyttelemään." (Päivämies 23.10.1974.)
5) Puhujainkokouksen virallisessa päätöksessäkiristettiin tulkinta tämän mukaiseksi. Päivämies julkaisi vuonna 1979 puhujienkokouksen äärimmäisen tiukan kiellon, joka käytännössä vaati uhraamaan naisen hengen, sillä se ilmoitti suorin sanoin että naisen hengenmenetyksenkään uhalla ehkäisyä ei sallita:
"Ei milloinkaan eikä missään muodossa ihmiselämän ehkäisy tule Jumalan lapsilla kysymykseenkään. Jumalan lapsina me tiedämme, että se on Pyhä asia Jumalan elämä, ja elämän mahdollisuudet on kätketyt juuri siemeneen. Siksi ei missään muodossa ehkäisyä ole hyväksytty. Vaikka niinkin kävisi että uskovainen äiti taikka lapsi kuolisi synnytyksessä, taikka odotusaikana, niin he pääsisivät taivaaseen." (Päivämies 14.2.1979.)
6) Kieltoa toisteltiin samanlaisena 2000-luvulle saakka. Esimerkiksi toukokuussa 2005 Päivämiehen pääkirjoitus totesi yksiselitteisesti:
"Mitkä tahansa keinot syntyvyyden säännöstelemiseksi on nähty aina synniksi Jumalan valtakunnassa."(Päivämies, 12.5.2005, pääkirjoitus.)
Yllättäen Päivämies kuitenkin julkaisi saman vuoden syksyllä jo eläkkeellä olleen ainakin Pohjoise-Suomessa hyvin tunnetun vanhoillislestadiolaisen kirurgin Pentti Kärkölän haastattelun lokakuussa 2005. Tässä haastatelussa Pentti Kärkölä lausui moniselitteisen ajatuksen, jota alettiin innokkkaasti välittömästi pitää "virallisena uutena ehkäisytulkintana":
OLISI AIKA PALATA 2015 LUVULLA ennen sotia olleeseen alkuperäiseen uskon kautta RAAMATUN mukaiseen opetukseen..
http://scratchpad.wikia.com/wiki/Ehkäisykielto
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuore esimerkki on vuodelta 2014. Maallikkopuhuja Aatos Mehtälä korostaa, että ehkäisy on syntiä, koska Jumala on tahtonut antaa elämän niille lapsille, jotka eivät ole vielä hedelmöittyneet. Siksi ihminen, mikäli aikoo elää uskovaisena ja päästä taivaaseen, ei saa puuttua lisääntymiseensä.
" Olen iloinnut siitä että uskovaisilla tässä ajassa on vielä rakkautta ottaa vastaan se elämä, ne lapset joille Jumala on tahtonut elämän antaa. Kun muistan 54 vuotta avioliitossa olleena, me muistamme ajat että tuolloin 60-luvulla oli tällainen opetus yhteiskunnassamme, että kiersivät terveydenhoitajat avioparien luona esittelemässä, kuinka on mahdollista säädellä lasten syntymää. Se on ihmisteko. Se on lähellä murhan syntiä, kun tartutaan tuohon Jumalan säätämään elämään. Jonka Jumala on säätänyt." – Aatos Mehtälä, saarna Reisjärven opistoseuroissa 12.7.2014.
Ajattelu näyttää pohjautuvan ns. pre-eksistenssioppiin, eli taikauskoiseen käsitykseen siitä, että ihmiset ovat ennalta, ennen siittämistä olemassa, "odottamassa" jossain tuntemattomassa paikassa hedelmöittymimstä, siitetyksi tulemista ja syntymäänsä.
TAIKAUSKOA PUHUTAAN JUMALAN HENGEN VAIKUTTAMANA...Aatos...mietis vähän :)))
Aatos ei ole asiaa seuraavassa puheessa oikaissut
Vanhoillislestadiolaisuudessa ajatellaan, että ei-vielä-olemassaolevien ihmisten oikeus syntyä tapahtuu siten, että hedelmöitys on pakko sallia tapahtuvan jatkuvasti, niin kauan kuin avioparin on mahdollista biologisesti lapsia hedelmöittää ja niin kauan kuin ihmisen on mahdollista synnyttää, ennen naisen terveyden romahtamista, esim. kohdun repeytymistä ja mahdollista naisen hengen menetystä.
Hedelmöitystä ei ole luvallista estää eikä rajoittaa millään menetelmällä tai tekemättä jättämisellä.
Sitävastoin hedelmöittymisen edistäminen lääketieteen keinoin on saarnaajien mielestä täysin hyväksyttävää. Sitä ei ole pidetty "puuttumisena Jumalan luomistyöhän". Hedelmöitysprosessiin on siis sallittua vaikuttaa niin päin että hedelmöitys tapahtuu, vaikka luonto (naisen tai miehen elimistö) olisi sitä estämässä.
RISTIRIITAISTA OPETUSTA :)
Näin raamattu sanoo
https://www.youtube.com/watch?v=OS5cORb-1kI
Selvää-> maalaisjärjeä
UpUp
UpUp
UpUp