Jo 20 vuotta on kehitys jatkunut ja maan eri alueiden erot äänestysvilkkaudessa lisääntyneet.
Samaan aikaan keskusta on vallannut uusia äänestäjiä. Nyt sitten ovat myöskin persut astuneet kuvaan mukaa niin, että koko maata ajatellen nämä kaksi puoluetta ovat valta-asemassa kautta Suomen, Helsinkiä ja osaa Uuuttamaata lukuun ottamatta.
Mielestäni äänestysvilkkauden lasku johtuu siitä, että niin demarit kokoomus vasemmistoliitto ym puolueet koetaan puolueiksi, jotka ovat hyljänneet kannattajansa maakuntien Suomessa. Vannoutunut demari, kokkari tai vasemmistolainen pysyy poissa äänestyskopista mieluummin, kuin äänestää keskustaa tai persuja.Äänestämättä jättäminen on heidän mielestään viisaampaa, kuin antaa äänensä kehäkolmosen kehittäjille.
Samaan aikaan keskusta on vallannut uusia äänestäjiä. Nyt sitten ovat myöskin persut astuneet kuvaan mukaa niin, että koko maata ajatellen nämä kaksi puoluetta ovat valta-asemassa kautta Suomen, Helsinkiä ja osaa Uuuttamaata lukuun ottamatta.
Mielestäni äänestysvilkkauden lasku johtuu siitä, että niin demarit kokoomus vasemmistoliitto ym puolueet koetaan puolueiksi, jotka ovat hyljänneet kannattajansa maakuntien Suomessa. Vannoutunut demari, kokkari tai vasemmistolainen pysyy poissa äänestyskopista mieluummin, kuin äänestää keskustaa tai persuja.Äänestämättä jättäminen on heidän mielestään viisaampaa, kuin antaa äänensä kehäkolmosen kehittäjille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joskus takavuosina pienissä keskustalaisissa maalaiskunnissa äänestettiin aktiivisesti, mutta ei enää. Vuoden 2011 vaaleissa äänestysprosentin laskua selitettiin pettymyksellä Kiviniemen hallitukseen, joten oli pieni yllätys, että äänestysvilkkaus pysyi alhaisena nyt Sipilä-ilmiönkin aikana. Ehkä perimmäinen syy onkin siinä, ettei maaseudulla ole enää vaalien aikana samanlaista pöhinää kuin ennen. Vielä 1990-luvulla järjestettiin ehdokkaiden yhteisiä vaalitilaisuuksia vähän joka kylällä. Nykyään ehdokkaat liikkuvat yksin ja seisahtuvat kyläkaupan pihalle korkeintaan tunniksi, minkä jälkeen jatkavat matkaansa. Pöhinä on keskittynyt kaupunkien kävelykaduille ja toreille, joissa on mahdollisuus tavata useita ehdokkaita yhtä aikaa ja vieläpä eri puolueista. Paremman vaalitunnelman ansiosta kaupungit ovat paremmin säilyttäneet äänestysvilkkautensa.
Nyt on kolme isoa kaupunkipuoluetta. Kokoomus, Demarit, Perusuomlasiet. Nämä keräävät äänet asutuskeskuksista ja se slittä myös äänestysaktiivisuuden kaupungeissa. perusuomalaiset on saaneet kaungeissa äänest'jänsä liikkeelle.
Keskusta on lähinnä kaupunkien ulkopuolelta ja Pohjois- ja Itäsuomen alueelta äänensä keräävä puolue. Perususomalaisten ääniä kertyy myös nöäiden alueiden asutuskeskuksista sen verran että kapunkipuolue Perususomalaiset on noussut kahden kaupunkipuolueen rinnalle kannatuksessaan. Kokoomus ja Demarit ei paljon Pohjois- ja Itäsuiomen keskuksistakan paljon 'ääniä kerää.
Persusomaliset vain kerää Pohjois- ja Itäsuomen ääniä pikkukaipunkien rasismiin taipuvaisilta maahanmuutoa vastustavilta ihmisiltä. Ihmisiltä jotka kokevat syrjäytyvänsä työmarkkinoilta maahan muuton seurauksena. Vaikka samalla väittävät että maahan muuttajat loisii Suomalaisen sosiaaliturvan varassa.
Maaseudulla tuollaista ilmiötä ei ole. Siellä äänestetään elinkeino perusteisesti ja ollaan sitä miletä että ainoa puolue joka pytyy ymmärtämään pientä palvelualan yrittäjää on Keskusta. Maaseutu elää tuhansista pienistä yrityksistä. Teollisuuden alihankkijoita, palevelualan yrityksiä, metsätalousyrittäjiä, maanviljelijöitä, koneurakoitisjoita, kuljetualan yrityksiä...Näitä ei kaupunkipuolueet ymmärrä, mutta ne on Suomen elinkeinorakenteen perusjalka.