pupua jotka loikkivat pihassa ;).
Toisiaan vartoillen hyppelivät iloisina. Välillä kuunnellen, taas muutama loikka ja uudelleen toisen odottamista.
Kunpa noin olisi ihmistenkin maailmassa, sehän on periaatteella, kaveria ei jätetä.
Hyvää sunnuntaita, ja pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne.
Toisiaan vartoillen hyppelivät iloisina. Välillä kuunnellen, taas muutama loikka ja uudelleen toisen odottamista.
Kunpa noin olisi ihmistenkin maailmassa, sehän on periaatteella, kaveria ei jätetä.
Hyvää sunnuntaita, ja pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aurinkoinen huomen, puput on huolettomia, kaverit ihania ja rakkaita..
Etelässä sataa ...katselin hetken pihapiiriä ja suunnittelin mielessäni asioita. Puput on muuten mukavia katsella, mutta en halua niiden mua niiden järsivän pihakasvejani.
Tuossahan noita loikkii kesät talvet pihassa. Outoa kyllä etteivät ole kalunneet yhtään kukkaakaan poikki, eikä mitään muutakaan pihalla olevaa kasvia. Vihanneksetkin saaneet olla aivan rauhassa. Kai tuolla metsän siimeksessä on niille ihan mieluisaa kaluttavaa.
Noh pakkohan niiden olla sitten onnellisia. Ja mä luulin että pupu on aina etsimässä jotain puputettavaa, eikä jouda miettimään onnellisuutta. Kyllä onnelliset puput saisi pomppia myös mun pihalla..nälissään :)
Outo sattuma oli viime syksynä. Ostin pupuille porkkanoita ison pussillisen, vein pihalle semmoseen katvepaikkaan että saavat rauhassa nakertaa ne. Mutta kas kummaa, ei kelvanneet pupuille, eikä muillekkaan metsän eläimille. Hirviäkin joskus pihassa köpsistelee, mutta ei niillekkään ollu kelvannu.
Ilmeisesti ei hiiriä tai muitakaan pikkujyrsijöitä pihassa liiku kun jouduin keräämään ne nahistuneena pois.
Oli makeita porkkanoita, maistelin itse niistä muutaman, ennen nahistumista ja ulosvientiä tietty ;).
Viisaita eläimiä, tiedä mitä myrkkyjä ihmiset laittaa sekaan.
Oliko ne luomuporkkanoita?
Seurasin harvinaista tapahtumaa pihalla viikko sitten. Suuri pöllö istui puussa lähellä takapihaa ja vaihtoi välillä toisen puun oksalle. Käänteli päätään ja hiljaa kuunteli. Ykskaks se lähti tulemaan kohti talon ikkunaa, laskeutui hangelle ja levitti siipensä. Kahden metrin päästä ikkunasta se katsoi silmiini ja lensi pois, istuutui puun oksalle ja söi hiirtä :)
Hiiri/myyrä-parka menetti henkensä ja ihminen katseli pöllön silmiä ihaillen. Jos olisit pienempi, joutuisit itsekin pöllön suuhun.