Ja pyykkiä koneeseen laittaessa tajusin, tämä on ohi. Ei tarvitse enää yrittää. Vuosia olet ollut menossa; ensin vihasin, sitten epätoivossa yritin kunnes taloudellisen ja kasvatuksellisen välirauhan solmimme. Et minusta vuosiin mitään ole halunnut, enkä minäkään enää sinusta. Päästin vihdoin irti siitä, mikä joskus oli, ja alan miettimään itselliseen elämään siirtymistä. Elämä ilman pelkoa siitä, että aina kaikki tekemäni on väärin; että kaikki mitä teen aiheuttaa kummallisen kilpailuasetelman, en voi olla hyvä jossain ilman että sinun pitää olla parempi; elämä ilman kosketusta minkäänlaista, hyvin suljit minut elämästäsi ja minä sinut. Ikuiset mykkäkoulut puoleltasi, asiat lakaistiin maton alle kunnes matot kasvoivat vuoriksi joita ei voinut enää ylittää. Uusi elämä ennen kuin on aika lähteä täältä pois. Vielä ehdin. Ei kellekään täällä.
Sinun taskujasi tyhjentäessä
liitonloppu
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voimia ja tsemppiä, tämä Kaija kappale lohdutti mua joskus.
http://youtu.be/GgZ90_9mjkQ
Kiitos. Tämä oli tulossa, irtipäästö. Ei ole rakkautta ollut olemassa enää, ystävyyttä sentään sen välirauhan. Surutyötäkin olen tehnyt jo pari vuotta, ei ole enää vihaa, katkeruutta. Helpottunut olo.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Elämää ei kannata hukata, ei kenenkään muun takia, eikä vuoksi. Niitä on jokaisella vain yksi, joka on mahdollista elää onnellisena tai onnettomana.
Jotkut tekee onnelliseksi vain se, ettei ole yksin, mutta se ei kuitenkaan onnistu ihmisen kanssa, joka tekee sinut onnettomaksi.
Kiitos, tämäkin hyvin sanottu. En voi olla tässä sen takia, että toinen pelkää muutosta, vaikka olemme tehneet toisemme onnettomiksi. Oikeus hyvään elämään, oikeus olla onnellinen, se kuulostaa hyvältä.