Nyt, jo pitkään kärsittyä masentuneesta mielialasta jne, aattelin hakee apuu. Täätilanne alkaa mennä sairaammaks, sain masennustestistä (http://www.terveysportti.fi/xmedia/pgr/100.012.html) 47 pistettä, aikasemmin kymmenen pistettä vähemmän. En vaa jaksa ja aattelen päivittäin itsemurhaa,haaveilen siitä. Tää jatkuva ilosen esittämine kyllästyttää. Mut toisaalt must tuntuu etten ansaitse päästä puhumaan kellekkään "et sä oo masentun, älä jauha paskaa" sanotaan jos oon yrittän kertoo jollekki.. Toisaalt tuntuu etten ansaitse olla surullinen ku mul on kuiteki kaikkee, ainaki perhe, emmä tiiä. Mut onks teil kokemuksii koulukuraattoril menost ja näi ku en haluis kuiteskaa porukoil kertoo :/ et eikai joudu hoitoo tai mitää jos on tarpeeks vakavast, en haluu...
Koulukuraattorille
14v
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koulussa ymmärtävät 100% varmasti, et ole ainoa siinä koulussa jolla on itsemurha-ajatuksia, niitä on JOKA koulussa. Jos ei kukaan kuuntele, soita suoraan 112 ja kysy apua. Jos ne ei anna, soita uudestaan, ne yhdistää uudelle auttajalle, kysyt sitten taas. Ei ole ikinä väärin hakea apua, ja joka soitosta ei menetä mitään.
Jos nuo ei kelpaa, googlaa numeroita, kuten "*kaupungin nimi* psykologi", tai "*kaupungin nimi* terapeutti yhteystiedot", sitten soittelet vaan menemään, siksi ne yhteystiedot on siellä, juuri sinunlaisia ihmisiä varten.
Ja vaikka sinulla on "koti ja perhe ja etc.", sillonkin saa olla masennus, se masennus tulee automaattisesti tiettyjen asioiden kautta, vaikka menisi kuinka hyvin. Selvität sitten aikuisten kanssa mistä se masennus tuli ja miten se hoidetaan.
Pois sinua ei viedä pelkän masennuksen takia, mutta valmistaudu vuosien väsyttävään taisteluun ajatuksien kanssa, jos et hae sitä apua. Yleensä ihmiset ei hanki apua, vaikka sitä saa niin helposti. Seuraavan kerran kun ahdistaa aivan hirveästi, vaikka olisi keskiyö, kun oot hukassa niiden ajatusten kanssa, ota se puhelin käteen ja soittele kunnes saat apua. Hakkaa vaikka seinää samalla.
Näytteleminen kuluttaa paljon energiaa ja masennus vain syvenee. On jo aika mennä puhumaan ja olet sen tarpeessa.
Kaikee tuntuu olevan mutta miten kaikesta voi nauttia jos kadottaa itsensä, elä vain omaa elämääsi äläkä ajattele mitä muut mietii haistata v:t kaikille jotka yrittää polkee maahan.
paranemis prosessi on pitkä mutta voimaannuttava. Elä vain omalla tavallasi itsesi kautta ei muut voi elämääsi elää.
No, nyt on torstaiks aika. Mut must tuntuu et siit ei oo mitää apuu ja pakenen taas tilanteesta. Emmä vaa pysty puhuu kellee kasvokkain näistä. Ja sitku yritän kertoo jollee "kaveril" niin ku yllensä mut on haukuttu itserakkaaks, huomihu*raks jne, nii ei oo enää motivaatioo ees selittää mitää.. Pelottaa iha sairaast :|
Kysy kuraattorilta voitko tekstiviesteillä/netin kautta jutella aluksi (huom. chatissa, ei hitailla sähköposteilla). Muista myös, että sinun pitäisi vaatia tätä, esim. puhelimen kautta, muuten hän ei ymmärrä ja käskee huonosti voivan ihmisen tulemaan kasvotusten juttelemaan, vaikka niin ei saisi tehdä.
Ei sille pysty jutella muutenku soittaen, mut en kehtaa :| et ainoo vaihtoehto on vaa mennä sinne kasvokkain puhuu :/
Ja huom. lue ensimmäinen mun kirjottama lause koko keskustelussa: "Koulussa ymmärtävät 100% varmasti, et ole ainoa siinä koulussa jolla on itsemurha-ajatuksia, niitä on JOKA koulussa."