Maajussit käpykaartissa sotiemme aikana

ollut siellä päinkään. Punikki isäsi palelutti munansa maakuopassa karussa ollessaan ja sinusta tuli sitä mitä täällä nähdään joka jumalan päivä.

Ja kaikki tämä yhteiskunnan piikkiin.

Ollet "tuhkamuna" et vie jälkeläisille sanomaasi enään,
kommunismin ihanuudesta.
Punikki isän siemen ei ole laadukasta.

Kiitos, että osit tämän asian esille. Lisäksi kannattaa muistaa nämä maaseudun "gulassiparonit". He olivat ahneita maajusseja, jotka keinottelivat elintarvikkeilla puutteesta ja sodasta kärsivässä maassa. Yhdessä vaiheessa valtiovalta jopa harkitsi, että maajusseilta pakkolunastetaan elintarvikkeita, koska maajussit olivat kieltäytyneet myymästä niitä normaaleilla hinnoilla.

Tällaista hädänalaisen tilan ja puutteen hyväksikäyttöä ei voi hyväksyä!

Kannattaa muistaa, että alustajan isä taisteli Neuvostoliiton joukoissa.

JR 7:n komentaja A. E. kuulemma kannusti joukkojaan henkilökohtaisesti.

Paavo Rintala Sodan ja rauhan äänet, Otava 1967

Sivut 197-198: "Meitä palasi toistakymmentä JR seitsikon miestä sotasairaalasta ja meidän mukana tuli täydennysmiehiä rykmenttiin. Komentaja otti meidät vastaan ja jakoi kahtia niin kuin vuohet ja lampaat. Komentaja oli muutenkin aika jyrkkäpuheinen mies. Nyt se piti puhuttelun täydennysmiehille ja halusi kai kasvattaa niiden moraalia, kun ne tulivat suoraan siviilielämästä sotaan."

Se puhe alkoi näin: "Te Pohjanmaan miehet, te kesselimahat, te viljanpiilottajat! Nyt te jouduitte sellaiseen paikkaan, että jos vihollisen luoti ei satu, niin oma luoti sattuu varmasti!"

Pikkuisen muuttuu kuva koko kansan "sotasetä-Aatusta", joka vanhoilla päivillää äityi hyvinkin isänmaalliseksi sankarihahmoksi ja veteraanien ikoniksi. Oikeasti Aatu oli sotilaan surma, kummalla puolen linjaa ne sitten olivatkin!

Rantahurrit pakeni sankoin joukoin Uumajan lohkolle 1944 keväästä alkaen ja sotilaskarkureiksi luokiteltavia siellä olikin noin 800 ja heistä 2/3 osaa eli 600 oli kotoisin RUOTSINKIELISELTÄ POHJANMAALTA.

Rantahurreihin EI ole luottamista!

Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan mukaan Ruotsin Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

Käpykaartiin? -kirjan luvussa Karkuruus Ruotsiin lisääntyy, sivut 337 - 348, kerrotaan lyhyesti mitä länsirannikolla tapahtui. Syytä runsaaseen sotilaskarkuruuteen on haettu milloin uskonnollisista- tai poliittisista syistä ja tietysti pasifismista ja vuoroin tutusta kielestä lahden takana ja lyhyestä matkasta turvaan. Kirjoissa puhutaan Munsalalaisuudesta.

Munsalasta ja sen naapurikunnista lähdettiin 1944 "lännen teille" todella runsain joukoin. Sotilaskarkureita oli kesällä 1944 melkoisesti tällä rannikon "isänmaallisuusvyöhykkeellä" eli Suomen ruotsalaisten asuttamalla rantakaistaleella, joka on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja siitä hieman ohi eli aina Siipyyhyn saakka.

Tarkennan tuon lukeman oikeaksi eli 3/4 osaa 800:sta tekee sen 600

Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan sivulla 342 kerrotaan kesällä 1944 Närpiöstä kutsutun 40 1907-1908 syntynyttä miestä aseisiin ja vain kymmenen noudatti kutsua!

Sivulla 343:

"Erään alun perin Pietarsaaressa kootun tykkipatterin postin erikoistarkkailu paljasti, että yksikössä oli keskusteltu jo toukokuussa (1944 lisäys tämän kirjoittajan) yleisesti Ruotsiin menosta ja myös suunniteltu tällaisia hankkeita, koska taistelua "Hitlerin puolella" pidettiin turhana. Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."

Maajussit kgb-kaartissa sodan jälkeen...

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/pentti asiakirja-25481

Sotilaskarkureita, käpykaartilaisia vai kaukopartiomiehiä? Päättele itse.

"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."

Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan (Karkuruus Ruotsiin lisääntyy -luku, sivut 337 - 348, katso erikoisesti kirjan sivut 337-341), mukaan Ruotsin Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

Tässä on Kulomaan Käpykaartiin? -kirjasta yhtäjaksoinen pätkä s. 340-341 sivuilta:

Sivulla 340:

"Tulevalle kehitykselle enteelliseksi osoittautui kuuden Munsalasta lähteneen sotilaan onnistunut pakomatka Merenkurkun yli vuodenvaihteessa 1943-1944. Miehet saapuivat uudenvuodenyönä veneellä Holmön lähellä olevalle Fjädereggenin majakalle, kertoivat palvelleensa Syvärin rintamalla ja olevansa väsyneitä sotaan. Lehtiuutisten välityksellä asia tuli sittemmin tunnetuksi myös Suomen puolella. Myöhemmin kevään kuluessa luvattomat rajanylitykset alkoivat nimenomaan Merenkurkun alueella huomattavasti lisääntyä sen jälkeen, kun yleiseen tietoisuuteen oli tullut, että ylipäässeitä ei palautettaisi takaisin. Uumajaan perustetulla vastaanottoleirillä kerrottiin toukokuun puolivälissä olleen noin 70 henkeä ja KUUKAUDEN loppuun mennessä valtiollisen poliisin Vaasan osasto arvioi toimipiirinsä kautta lähteneiden luvun nousseen jo toiselle sadalle. Sotilaskarkureiden ohella pakolaisten joukossa oli myös siviiliväestöä.

Vielä jyrkempään kasvuun luvaton liikenne lähti kesällä, kun taistelut rintamilla olivat alkaneet. Heinäkuussa Ruotsin viranomaiset ilmoittivat saapuneiden kokonaisluvuksi jo noin tuhat (1000), joista vajaa puolet oli Valpon arvion mukaan sotilaskarkureita. Pohjanlahden rannikon metsissä ja saarissa tiedettiin piileskelevän lisää väkeä odottamassa otollista ajankohtaa ylimenolle ja öiden elokuussa pimennyttyä alueelle kerrottiin levinneen "oikein Ruotsiin lähtemisen vimma". Liikehdintä heijastu veneiden hontojen voimakkaana nousuna, ja jotkut veneen omistajat näkivät kuljetuksissa myös mahdollisuuden sievoisiin ylimääräisiin ansioihin. karkureiden kertomusten mukaan matkasta saatettiin enimmillään veloittaa kymmenenkintuhatta markkaa.

Ylimenneiden tarkkaa määrää ei saatu selville, sillä kaikki eivät ilmoittautuneet naapurimaan viranomaisille, vaan jäivät piilottelemaan sukulaisten tai tuttavien luo. Osa loikkareiksi epäillyistä saattoi tosiasiassa oleskella edelleen kotimaassa.

Sivu 341:

Sotilaspiirien syksyllä 1945 laatimien luetteloiden mukaan - ne ovat tässä paras ja kattavin lähde - Ruotsiin paenneiden sotilaskarkurien luku kohosi vuoden 1944 alusta lukien noin 800:aan, joista vajaat 80 ajoittui tammi-toukokuulle, noin 660 kesäkuun alun ja välirauhan (19.9.) väliselle jaksolle ja noin 50 myöhempään Lapin sotaan. Pakoajankohta jää tuntemattomaksi noin 130 miehen osalta, mutta on todennäköistä, että pääosa heistäkin on karannut juuri kesän ja alkusyksyn 1944 aikana. Noin kolme neljäsosaa (3/4) luetteloihin merkityistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta. Kun mukaan otetaan kaikki sellaiset tapaukset, joita ei ole nimeomaisesti merkitty ennen vuotta 1944 tapahtuneiksi, todetaan Närpiöstä lähteneen lahden toiselle puolelle ainakin 120 miestä, Munsalasta 85, Korsnäsistä 67, Koivulahdelta 57, Vaasasta 43, Oravaisista 32, Raippaluodosta 20, Mustasaaresta 28, Vöyristä 28, Pietarsaaresta 25, Siinpyystä 22, Maalahdelta 20 ja vähintään kymmenen lisäksi ainakin Luodosta, Petolahdelta, Sulvasta, Pietarsaaren pitäjästä, Uudenkaarlepyyn pitäjästä ja Kristiinankaupungista.

Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."

Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä

Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341

1. Närpiö 120

2. Munsala 85

3. Korsnäs 67

4. Koivulahti 57

5. Vaasa 43

6. Oravainen 32

7. Raippaluoto 28

8. Mustasaari 28

9. Vöyri 28

10. Pietarsaari 25

11. Siinpyy 22

12. Maalahti 20

Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.

Tietty rintamakarkuruus on ominaista myös nykypäivän kepuleille. Kepulaisille syy on aina muissa. Syy on kepulaisen mielestä yleensä edellisessä hallituksessa tai jopa intergalaktisessa Kepun vastaisessa salaliitossa...

Täyttä asiaa.

Kummallakohan seudulla on siemennetty aloittajan kaltaiset: Tampereen eteläpuolella vai täällä maalla? Ei kannattaisi huudella kun ei ole olkapäitä!

Tuon takia kepu siis kannattaa pakkoruotsina... helpompaa vaihtaa Uumajan prikaatiin!

Mistähän nuo aloittajan "tiedot" mahtavat olla peräisin?
Totuushan on se, että osa kommunisteista (ja heistäkin vain osa) kuului tuohon käpykaartiin.

Paljonko luulette että asunnon hinta laskee kaupungissa, jos paljastuu

että naapurina on Kepu? Voiko asuntokauppa kokonaan tyssätä kepulaiseen?

Minkälaista häiriötä kepu voisi pahimmillaan aiheuttaa talossa?

tilallisten, mökkiläisten ja metsureiden pojat pelastivat käytännössä tämän maan. He olivat ainoita, jotka olivat tottuneet olemaan ulkona kelillä kuin kelillä ja vielä taistelemaankin.

Tiedättekö rahamääriä paljonko KAUPUNGEISSA asunnon hinta voisi laskea kun
ostaja saa tietää että talossa tai portaassa asuu Kepu tai punavihreä
ja saako ne sanottua jotenkin irti jos tulee vuokralaiseksi?

Missä sinä olit kun kansa taisteli? Jos et ollut rintamalla, sinulla ei ole mitään oikeutta kirjoittaa tuolla lailla osasta kansaa.

Tämä on hyvä muistaa myös tänään Puolustusvoiman lippujuhlapäivänä, joka on samalla myös Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä.

Käpykaartissa kepulaiset ovat tänäkin päivänä, jos vastuunkantajia haetaan.

Kepulaisella syy on aina edellisessä hallituksessa tai intergalaktisessa Kepun vastaisessa salaliitossa.

Itsenäisyyspäivän tullessa tämä on hyvä tuoda nuorempienkin polvien tietoon.

Maajussien toiminta oli häpeällistä, mutta sellaistahan on nykyisinkin agraaripuolue Keskustan toiminta.

Mustaa pörssiä maalaiset kyllä harrastivat, niin kyllä itsekin olisin tehnyt.

Vanha jankkaushan tämä on. Siitä huolimatta suosittelen lukemaan sellaista kirjaharvinaisuutta kuin "Vapautemme hinta", ko. eepoksesta on luettavissa jokaisen talvisodassa kaatuneen perustiedot... ja kuinka ollakaan on kaatuneiden määrä itärajan ihmsillä muutaman kerran korkeampi kuin länsilusmuilla. Vaikkapa minun esi-isien Ristijärveltä (asukasmäärä noin 2000) vs. Turku (as. 170 000), tsekatkaa ja hämmästykää siitä, että mitkä heimot siellä tositoimissa olivat.

Aloitus kannattaa nostaa itsenäisyyspäivän jälkeen uudelleen tänne. Opiksi ja varoitukseksi.

Kepulainen ovat tunnettuja vastuunpakoilijoita.

Vastauksena sotaveteraanikirjoitus haasteeseen.

Kepulaisethan on aina ollut riistäjiä ja lintsaajia. Ensin lintsataan sotahommista ja sitten yritetään alkaa herrakansaksi ja riistetään rehellistä työmiestä ja eletään ilmaiseksi työmiehen veroeuroilla ja syljeskellään kattoon odotellessa uusia tukiaisia ja selataan uuden traktorin esitteitä. Välillä ryypätään ja mässätään ajan kuluksi ja käydään mersulla baarissa! Vähän niinkuin mannet!

Sitten näitä saatanan käpykaartilaisten jälkeläisiä on elätetty toisten maksamilla tuilla kohta 70 vuotta. Uskomattomia paskahousuja aina olleet maajullit, sitten vielä ilkeävät puhua isänmaallisuudesta, jos isämaa olisi jäänyt näiden paskahousujen puollustettaviksi olisimme nyt Venäläisiä...siitä lienee Kepulaisten kiima venäjään saanutkin alkunsa onhan siellä Putinin trolli Esko Aho nytkin suomea venäjään kampeamassa.

Niin mitä sitten.
En ole kepulainen enkä sellaiseksi ikinä itseäni tunne vaikka maalta olenkin.
Se ja sama sitten me hävittiin, torjunta voitoista huolimatta, eikö?.

Se vaan että mitä siitä olisi tullut ellei siellä olisi ollut Etelä-pohjanmaan vakeä tykin ruokana ja tapettavana , kovia vihaamaan kommunismiä tunnetusti, eikö?.

Nytkin täällä ymmärtämättömien persuuskovaisten jokin satavuotinen punikkiviha pukkaa vaikka taata ja sen veljet olisivat halunneet jonkinmoisia elinoloja ja pakkotyön kohtuutta eli ihmis-oikeutta silti ehkä rikkaiden kustannuksella siis ahneuden ansiostahan rakennettu parempiosaisuus on aina, ihan aina, joltain pois, eikö?.

Eihän ne minua teurasta sillä olenhan SNSnseurasta.
Terveisin P Lehtomäeki

Kiuruvedellä sotaisat suojeluskuntalaiset maatilojen isännät jäivät porukalla vahtimaan paikallisia siltoja, ettei niitä kukaan varastaisi. Ja kun tappamaan piti päästä, ammuttiin VR: virallinen ratavartija Pehkonen työmaalleen. Ampuja ei saanut muuta rangaistusta kuin valkoisen ruusun ritarikunnan suurristin kylkiluiden kera.

Joo ja suojeluskuntalaiset kiihkoissaan kyydittelivät ihan rehellisiä isänmaallisia ihmisiä rajalle kun porukalla raukat uskalsivat! Kun paikkakunnista puhutaan niin näin kävi Äänekoskellakin ja muuallakin Keski-Suomessa!

Joo ei siellä kolhooseissa ja sovhooseissa ole saanut muita tukiaisia kuin kaalisoppaa ja vesimelooneja, ahkerimmille työkommuuneille ja niiden johtajille annettiin tinatähti jota nimitettiin työnsankarin mitaliksi! Repikää siitä käpykaartikepulaiset!

Samanlaista vastuun pakoilua se on kepulaisten touhu myös nykyisin.

Up

Up.

Up..

Suomen täyttäessä 100 vuotta, kannattaa palauttaa mieliin historian faktoja.

Sipilä on esimerkki nykypäivän käpykaartilaisesta. Heti liikutaan pakoon, jos vastuunkantaja tarvittaisiin.

Kepu on yhteiskunnan syöpä.

Sotien aika demarit taistelivat SDP:n puheenjohtaja Otto Ville Kuusisen johdolla Stalinin joukoissa.

Tanner jäi kiinni mustanpörssin kaupoista. Häntä varmaan tarkoitetaan aloittajan viljelijällä?

Mitä se ryssä siinä oikein vinkuu ?

Mikäs punikki täällä oikein tällaisia pölisee? En ole kuullutkaan moisesta valheesta. Onpa punaisella ihmisellä hyvä mielikuvitus.

Simo Häyhäkin oli maajussi tietääkseni eikä hän pakoillut missään.

Kepuloiset. Sukupolvesta toiseen vastuunpakoilua.

Maalaisliitolais-kepulaisuus-suokusta-puolelta tulee tänne yleensä muisteluita yli sadan vuoden takaisista. Sinä lähempänä tätä päivää.

Te Pohjanmaan miehet, te kesselimahat, te viljanpiilottajat!

JR 7:n komentaja A. E. kannusti joukkojaan, kuten kaikki tietää. Kuinka hän sen teki? Siitä kertoo erään tyylinäytteen tämä kirja.

Paavo Rintala Sodan ja rauhan äänet, Otava 1967

Sivut 197-198: "Meitä palasi toistakymmentä JR seitsikon miestä sotasairaalasta ja meidän mukana tuli täydennysmiehiä rykmenttiin. Komentaja otti meidät vastaan ja jakoi kahtia niin kuin vuohet ja lampaat. Komentaja oli muutenkin aika jyrkkäpuheinen mies. Nyt se piti puhuttelun täydennysmiehille ja halusi kai kasvattaa niiden moraalia, kun ne tulivat suoraan siviilielämästä sotaan. Se puhe alkoi näin: Te Pohjanmaan miehet, te kesselimahat, te viljanpiilottajat! Nyt te jouduitte sellaiseen paikkaan, että jos vihollisen luoti ei satu, niin oma luoti sattuu varmasti!

Jermo Teräsmyrskyssä loppuun asti kertoo samaa.

Aake Jermo: Teräsmyrskyssä loppuun asti. Äyräpään-Vuosalmen suurtaistelu kesällä 1944, Otava 1980

Tämä kirja kertoo samanlaisen tarinan sivuilla 307-310 Jyvänpiilottajien paluu. Myös sivulla 297-298 Ehrnroothin erehdys -luvussa sivutaan samaa aihetta. Siinä Aatu haukkui sotasairaaloista palanneet uhaten ampumisella karkureita ja kätteli hiippari ja karkurit.

Sivuilla 307-310 Jyvänpiilottajien paluu

(Kyse oli maanviljelyslomalla olleiden parinkymmenen miehen ryhmän paluusta sekavissa olosuhteissa Vuosalmelle)

S. 309: "Siirryttyään lomalta palanneiden eteen hän puhui tykkänään toisessa äänilajissa:

- Sitten minä haluan sanoa muutaman sanan teille, te jyvänpiilottajat. Te olette maleksineen siellä kotiniityillänne sillä aikaa

(s.310) kun aseveljenne ovat täällä vuodattaneet vertaan teidänkin puolestanne.Mutta nyt olette tekin joutuneet sellaiseen paikkaan, josta moni tuskin pystyy enää omin jaloin palaamaan."

Se oli karskein ja karmein puhe, minkä Jaakko Paasonen koskaan oli kuullut.

Korsimo oli länsirannikkolla etsimässä kyytiä ruotsiin, pakeni rintamalla ja teki maailman ennätyksen pakonopeudessa!

Missä kepu, siellä rikos.