Sipilän kaaviot ja kakkarat

Juha Sipilä on insinöörismiehenä laatinut oikein prosessikaavion hallitusneuvotteluja varten. Hyvä niin, mutta mitäs hän sitten tekee, kun kaavion joku kohta alkaa klikata. Hän katsoo tietysti kakkarastaan korjausreseptin. Toivottavasti Sipilä kehittää myös tuloksellisuuskaavion seuraavaksi neljäksi vuodeksi, mistä voidaan sitten nähdä, ovatko tulokset poliitikkona parempia kuin yritysjohtajana, jollaisena Sipilä on kunnostautunut lähinnä tappioiden tekijänä.

Sipilä on untuvikko poliitikkona. Hän luulee, että asiat etenevät tuosta vaan hänen kaavionsa mukaisesti. Kun ay-liike ilmoittaa, että se ei voi antaa lupauksia sellaisen kaavion pohjalta, missä hallitus ei ensin anna omia lupauksiaan, ei taida oikein toimia. Sitä kutsutaan pattitilanteeksi. Se on umpisolmu, jonka avaamisessa sitten tarvitaankin melkoista insinööritaitoa. Prosessikaavion yhteiskuntasopimus voi jäädä torsoksi eli pelkäksi toiveajatteluksi. Jo nyt ay-liike on etukäteen ilmoittanut, että EMU-puskurien omavaltainen ronkkiminen, mihin Sipilällä on suuri himo, johtaa solmitun eläkesopimuksen purkautumiseen, koska eläkkeiden rahoitus on olennainen osa tuota sopimusta. Jos näin kävisi tulevalla hallituksella olisi koko hallituskauden kestävä eläkevääntö edessään soten ja muun sekon lisäksi.

Toivoa sopii, että Sipilä onnistuisi. Epäonnistumisriskiä lisää se, että puolueolomme ovat menneet entistä sekavimmaksi persujen suuren suosion vuoksi. On yhä vaikeampaa löytää yhteistä säveltä, kun moni puolue tappelee samoista äänestäjistä, joita eivät halua suututtaa. Jos esim. demarit jäävät oppositioon, kaudesta tulee varsin hankala persuille. Jos taas Kokoomus jättäytyy oppositioon, se voi koitua katkeraksi kalkiksi Kepulle, joka nyt hankki lisäkannatustaan Kokoomuksen kustannuksella.

Vaalijärjestelmämme huonous tulee jälleen kerran esiin. Riippumatta vaalituloksesta voimme yhtä hyvin saada porvarihallituksen tai keskustavasemmistolaisen hallituksen. Politiikan sisältö on näillä monessa kohdin toisistaan poikkeava. Siksi olisi parempi, että voitaisiin äänestää siitä, millaisen hallituksen kansa haluaa eikä jättää asiaa puolueiden keskenään ratkaistavaksi. Kumma kun persutkaan eivät ole kiinnittäneet tähän asiaan huomiota, vaikka puolueen edeltäjän SMP:n perustajajäsen Veikko Vennamo nimenomaan muisti aina kristisoida puoluevaltaa. Ja oikeassa hän siinä olikin.