Ehkä huomenna aloitan uudelleen. En ehkä jaksa enää. Itku on ikävää nestemäisessä muodossa. Nyt se saisi tyhjentyä, turha kaipaus, tuulen tavoittelu. Elämän onnea ei ole minulle suotu. Olen vain kuvitellut kaiken ja tyhjiä toivonut.
Luovutin tänään
kaikkioliturhuutta
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Täysin sama tunnelma täällä. Jatkuva kaipaus toisen luo. Kerta kerran jälkeen saa pettyä, kun toista ei näekään ja kun asia ei etene. Tuskin hän minun kanssa haluaa mihinkään edetäkään.
Toivottavasti et kuitenkaan olisi itseesi pettynyt. Minkä sitä tunteilleen tekee? Kuolettaako ikuisiksi ajoiksi?
Kyllä olen. Tulee mietittyä, olisiko voinut tehdä jotain tai sanoa jotain, joka olisi edistänyt tätä asiaa paremmin. En minä tunteisiini pysty vaikuttamaan. Epätietoisuus on rankkaa, mutta pitää vain yrittää elää päivä kerrallaan. Kai toivokin pysyy niin kauan kuin on tunteita.
Mitä nyt? Ajattelin juuri ehdottaa tapaamista eräälle M-miehelle, haluan varmasti katsoa nyt tämän. Itsellä on vaikea seurata täällä kun on.
Minä odottelen oman satuni toteutumista.
Ihan totista satua vai satu satua ;)
Mulla oli tässä yksi päivä ihan samat fiilarit:/ Se on ihan hirveätä, välillä ihan maassa ja välillä olin niiiiiiin niiin kiukkunen, että
Miten voikaan tunteet vaikuttaa niin paljon ihmiseen, tuntuu, että koko maailma pyörii ikävän ympärillä, ihan totta