Valtava määrä kirjoittajia haikailee mennyttä aikaa.
Jotain "kaivattua" etsitään,kuin neulaa heinäsuovasta täältä Suomi24 keskustelupalstalta.
Kaikkein naurettavinta on,ettei etsittävästä henkilöstä anneta mitään suoraa vihjettä,vaan tuhlataan aikaa ja vaivaa epämääräisiin "tuntomerkkeihin",joista voi imeä itsekukin "etsijä" mieleisensä vinkin.
Esim.Sinä ruskeisiin housuihin pukeutunut mies (sana mies on jo liian paljastava yksityiskohta),katseemme kohtasivat Helsingin rautatieasemalla muistaakseni vuonna 1998.Jäit ikuisesti mieleeni ja toivon löytäväni sinut täältä.
Nimim.punaisten silmiesi valtaan jäänyt sinikenkäinen.
Varmasti nämä kaksi henkilöä löytävät toisensa täältä!
Sehän on satavarma juttu.
Jotain "kaivattua" etsitään,kuin neulaa heinäsuovasta täältä Suomi24 keskustelupalstalta.
Kaikkein naurettavinta on,ettei etsittävästä henkilöstä anneta mitään suoraa vihjettä,vaan tuhlataan aikaa ja vaivaa epämääräisiin "tuntomerkkeihin",joista voi imeä itsekukin "etsijä" mieleisensä vinkin.
Esim.Sinä ruskeisiin housuihin pukeutunut mies (sana mies on jo liian paljastava yksityiskohta),katseemme kohtasivat Helsingin rautatieasemalla muistaakseni vuonna 1998.Jäit ikuisesti mieleeni ja toivon löytäväni sinut täältä.
Nimim.punaisten silmiesi valtaan jäänyt sinikenkäinen.
Varmasti nämä kaksi henkilöä löytävät toisensa täältä!
Sehän on satavarma juttu.
Vastaukset 49
Vanhimmat
mitä sä sit ikävöit, tulevaako?
Tulevaa kyllä.
Nimim."ihmepäsmäröintiä",minä en ikävöi mitään,en ainakaan tulevaa.Kukaan ei voi ikävöidä tulevaa minun ymmärrykseni mukaan,mutta menneisyyteen voi takertua.
Kuten otsikkoni kertoo,menneisyyteen takertuminen estää siirtymisemme tulevaisuuten.
Elämämme menee jokatapauksessa kohti tulevaisuutta.Paluu menneisyyteen on mahdotonta.
Tietysti meidän on käsiteltävä menneisyytemme ja kenties opittava siitä jotain tulevaisuutemme varalle.
Muistoihin vaipuminen ja niiden ruokkiminen ei auta meitä tippaakaan.
Meidän on pakko suunnata katseemme kohti tulevaisuutta,niin henkilötasolla kuin koko yhteiskunnantasollakin!
Sähköt katkesivat juuri sopivasti.
Olen ihan samaa mieltä.
Alkaa tosiaan väsyttää tämä epämääräisyys. Olen pahoillani.
Ja mietin, että miten asia nyt ratkaistaan. Viet järkeni valon mies.
Oletko sä se kylmäkiskoinen, ilkeä ja rakkaudeton henkilö joka tietää että käyn täällä? Juttusi sopisivat hänelle.
On monta syytä miksi täällä ei kirjoiteta tuntomerkkejä ja senhän provo tiedätkin ihan hyvin sen syyn. Mitä rakkaus sitten on jos se ei ravisuttele tunteita ja jätä mieleen jälkeä? Kerro. Otan mielelläni ohjeita vastaan.
Tuskinpa olen tarkoittamasi henkilö!
En ole provo,vaan haluan aidosti tietää,miksi palstakirjoittajat toimivat niinkuin toimivat.
Rakkaus on niin monisäikeinen,että on parempi,jos vastaan siihen myöhemmin.
Minäkin haluan aidosti tietää miksi sinä kirjoitat niin kuin kirjoitat? Kerrohan itsestäsi :)
Arvaan. Hän on hieno ja hyvä ihminen. Ihan vaan sattumalta eksyi tänne ilosanomaa kertomaan siitä ihanasta tulevaisuudesta joka kaikkia siihen uskovia odottaa :)
Ennätitkin vastaamaan puolestani nimim."annamäarvaan",joten säästyn siltä vaivalta.
Tuo toisen puolesta vastaaminen tuntuu jotenkin tutulta.Olen aiemmin törmännyt samanlaisen ominaisuuden hallitsevaan kirjoittajaan.
Tässä yksi musajuttu aiheesta.
https://www.youtube.com/watch?v=KWD_Ek8CWHA
Hahhaa :D ihan pakko nauraa
Tässä toinen samaiselta duolta.
https://www.youtube.com/watch?v=Nb51ml48T1g
Kostiko jouko...
Kaipaan sinua hirmuisesti!
Tottakai tiedän keneltä viesti on.Minäkin riudun kaipauksesta.
Tässä musaa meille.https://www.youtube.com/watch?v=LfbJX1T-6R0
Nii tossiaan. Miltähän hänestä tuntuu kun hän ei kaipaa minunlaistani? Vaikea tietenkin kaivata sellaista jonka kanssa ei ole kahdenkesken naamatusten jutellut tai edes yrittänyt tutustua. Miltä tuntuisi nähdä mut hänen silmin?
Kateus on kummallista, se laittaa kirjoittamaan tavallasi. Ei kukaan kaipaava kirjoittaisi noin.
Juuri tällaiset "viestit" ovat tyhjää täynnä ja pimeetä puolillaan.
Kaiketi joillakin on todellakin tarvetta kirjoitella vaan sitä,mitä sylki kulloinkin suuhun tuo?
Valitettava tosiasia.
Tämä keskustelupalsta ansaitsee sisällöltään korkeintaan kolmosen.
Toki jotkut kirjoittavat aitoa asiaakin yrittävät kirjoittaa,mutta he ovat kuin pisara meressä.
Hei ootko muuten lukenut ne kaikki muut 30 kirjotusta jotka oon tänne palstalle kirjottanu?
Saatoit jossain kehua mua muuten. Mutta kirjoittelemisiin! :)
En nyt mene vannomaan,että olisin kaikki kirjoituksesi lukenut.Käytät todennäköisesti useaa nimimerkkiä,joten tunnistaminen on hankalaa.Kehujakin annan,jos niihin aihetta löytyy.
Kirjoittelu jatkukoon!
Paras on ku pysyy hetkessä... tulevaisuutta ei ole... vieläkään...
hetkessä tietysti, kun muutakaan ei voi. Tulevaisuus on tulevaisuutta ja mennyttä ei kannata raahata mukanaan
Ei menneeseen juututa,hyvä niitä on välillä käydä muistelemassa. Tulevaisuudesta ei voi tietää mitä se tuo tullessaan, elämässähän voi tapahtua mitä tahansa käänteitä,odottamattomiakin asioita. Tosihan on se kuten tuola joku mainitsi että eletään tässä hetkessä ja se mikä on väistämätöntä niin se on tapahtuakseen. Hyvin yksinkertainen asia.
Mutta siinähän se onkin se elämän suola, jos tulevaisuuskin olisi kiveen kirjoitettu. Asenne ratkaisee
tarkoitin tietysti, olisi tylsää, jos elämä kiveen kirjoitettu
Heh ylläri pylläri tosiaan. Kyllähän siihen kiveen voi kirjoittaa asioita mitä oikeasti elämältä haluaa. Toiset asiat vain on vaikeampia ja pitkän harkinnan alaisia kirjoittaa...
Tämä hetki. Menneisyys. Tulevaisuus.
Kaikkia tarvitaan. Tähän hetkeen voimme ainoastaan vaikuttaa nyt.
juuri näin. hyvin sanottu
No miten?
Se onkin jo toinen asia.
Ja onko sitä toista asiaa?
että se on molemminpuolista. Kukaan tuskin sua kahlitsee mihinkään, oot vapaa tekemään omat valintasi ja elämään niiden mukaan. Päästä niistä tunteista irti, järjellä jos ajattelee niin eikai siitä mitään olis tullut. Sen sä ilmeisesti tiedätkin.
Mulle samat sanat, vaikka kommentoin tähän ihan randomina omiin tilanteisiini liittyen.
Miksi järjellä ajatellen olisi tullut mitään? Olisiko joutunut tekemään jotakin ihastuksen eteen, hieman vaivautumaan tekemään asioiden eteen? Ei siitä mitään tulekaan, jos kummatkin eivät ole valmiita asioidn puolesta tekemään tai eivät osaa tehdä ja sama pätee suhteeseenkin.
Ja, että on ärsyttäviä nämä ottakaa yhteyttä aloitukset. Niitä on ihan liikaa täällä. Kai ihminen nyt muutenkin tajuaa ottaa yhteyttä, jos kokee haluavansa niin tehdä.
Kirjoitinkin aloittajalle, en siis sinulle. Tuo kaikki tapahtuu normaalisti ja kuin itsekseen elämässä. Kaksi ihmistä kohtaa, tuntevat vetoa toisiinsa, juttelevat, aloittavat seurustelun, menevät naimisiin..Ap:lle juttu on selvästikin ollut vain yksi päiväuni palstalla -ja niin monelle meistä-, vailla todellista tietoa ja todellista tutustumista rakkautensa kohteeseen sellaisena kuin hän on. Pelkkiä lauseita, sananen siellä toinen täällä ja koko kuva on piirtynyt todellisuuteen. Harhaa...mutta sehän tämän tarkoituskin on. Tunteet kaikessa kirjossaan. Olisiko aito tutustuminen paikallaan?
Pitänee hieman selventää,miksi aloitin tämän ketjun.
Täältä jotkut etsivät "kaivattuaan" antamatta mitään selvää vinkkiä etsimästään henkilöstä.Tuollainen toiminta on tuhoon tuomittu yritys.
Minä yksinkertaisesti suivaannuin moiseen kirjoitteluun,koska olen realisti ja jalat tiukasti maassa oleva ihminen.
Jos ihmiset haluavat elää "harhakuvissa" ja päiväunissa,niin eläkööt,se heille suotakoon.
Itse en päikkäreitä ole nukkunut,joten en myöskään ole päiväunia katsellut.
Siinäpä tärkeimmät tällä erää.
Nimim. "Pidähuolta" kirjoitit 1.5.2015 kl.23.03 viestin,joka oli osoitettu minulle aloittajalle.
Viestisi sisältö antoi ymmärtää,että tuntisit minut.
Silloin en kiinnittänyt huomiota koko kirjoitukseesi,vaan vastasin. seuraavaan kirjoitukseesi,joka selvästi osoitti,että eka viestisi oli tarkoitettu minulle.
Järkikultani toimii joskus hitaanpuoleisesti,joten vasta tänään palattuani tähän ketjuun,havaitsin asian.
Esitänpä sinulle pari kysymystä vinkkipyyntöineen.Vastaat,jos kanttisi kestää.
Mitkä seikat saivat sinut olettamaan,että tuntisit minut?
Jos olet vakuuttunut,että minä kuulun "tuttavapiiriisi",niin laitapa silloisen nimimerkkini ensimmäinen ja viimeinen kirjain esiin!
Jos kaipailija on tehnyt vuosikymmenien ajan kokeita muilla ihmisillä ja on tullut siihen tulokseen että sen yhden kaivatun kanssa se TULEVAISUUS olisi kaikkein parasta niin heidän kuin ihmiskunnankin kannalta,
niin silloin sun höpötyksillä ja "kritiikillä" ei ole mitään painoarvoa!
Kuinka monen "haikailijan" oletat löytäneen kaipuunsakohteen tältä palstalta?
Itse arvelen,ettei näitä tapauksia montaakaan ole.
Saahan sitä kirjoitella,mutta epätoivoiselta yritykseltä se tuntuu.Jos näiden etsijöiden viimeisestä kohtaamisesta on kulunut jo vuosikymmeniä,saattaa olla jopa niin ikävästi,että kaivattu henkilö on siirtynyt autuaammille metsästysmaille.
Vielä eräs musajuttu tähän aiheeseen.
https://www.youtube.com/watch?v=1VgVp0VX-zs
Voihan sitä elämänsä noinkin elää,jos ei parempaa tapaa keksi.
Mä en muista että oikein koskaan olisin haikaillut mennyttä. Tosin ehkä siksi että mennyt ei koskaan tullut, eikä ollut joten mut sitä haikailemaan.
Hausmylly: mennyttä aikaa...
Laitanpa tähän yhden Goethen tekstin.
Katso tätä päivää
sillä se on elämä.
Sen lyhyessä hetkessä
on koko totuus.
Siinä on koko
olemassaolosi todellisuus,
kasvun riemu,toiminnan loisto,
kauneuden kirkkaus.
Eilinen on vain unta,
huominen on vain näky,
mutta jos elät tämän hetken hyvin,
on eilinen uni onnesta.
Jokainen huominen toivenäky.
Katso siis tarkkaan tätä päivää,
aloita jokainen aamu uusi elämä.
Tarkoittaa siis että elä hetkessä. Tosin jokaisella varmaan jonkunlainen menneisyys perässä laahaa, mutta komppaan ajatustasi. Kaipaan täällä tulevaisuuttani. Mutten kuitenkaan enää loputtomiin.
koska sellaista on elämä.
En mä ainakaan eksää kaipaa. Joskus ne muistot ahdistaa. Vihaan sitä paskiaista, kun muistan jotain mitä se teki. Sitten muistan millainen itse olin ja siinä se sitten onki... Ei. Mennyttä en kaipaa.
Entä jos menneisyys on tarkoitettu tulevaisuudeksi :)
hausmylly on rauetaaa näissä asoississa se on nääs juttu se