Sopivatko nämä samaan altaaseen vai mikä pois?(Vesiarvoja en osaa kertoa, pitäisi viedä vesinäyte liikkeeseen, mutta vien vasta kun saan uuden ulkosuodattimen..)Papukaija-ahvenet,pusukala,isopurjepleco,heliäistonkija.(lisäksi joku tuntematon pleco)en ole hommannut liikkeestä kalojani vaan ne ovat tulleet milloin mistäkin syystä.Allas on ollut vuosia,sain sen,mutta vasta nyt luettuani aiheesta tajusin etten ole tiennyt mitään koko akvaarion hoidosta.Nyt purkki kuntoon ja asukit sen mukaisesti..(Luulin todella että kalojen pääruoka on hiutaleet mitä myydään tavallisissa marketeissa..ei tullut mieleenkään antaa matoja,pelleteitä ja kasviksia..Pleconi rakastavat imuttaa kurpitsaa ja kurkkua..:))
Mitkä etsimään uusia koteja?
...
2316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Papukaijjat tarttee 500 akvan ja n. 20 asteista vettä ja koska ne ei oo sisäsiistejä niin veden vaihdonkin pitää olla viikottain sen puolet akvaarion veden määrästä.
Luonnossahan ne elää 5-30 metrin syvyydessä.
Pusukalan vaatimuksia;
pH 6,0–8,0, lämpötila 23–28 °C, vesi mieluiten pehmeätä mutta kovuudella ei ole juuri merkitystä. Viihtyy parhaiten kun veden virtaus ei ole kovin kova. Akvaarion minimikoko yhdelle yksilölle 250 litraa ja useammalle yksilölle 400 litraa. Voi pitää yksin tai pienessä ryhmässä. Aikuiset koiraat saattavat tapella pahasti keskenään.
Reviirikala, etenkin koiras voi olla melko häijy lajitovereilleen mutta ei ole kiinnostunut toisentyyppisistä kaloista. Paras yhdistelmä on 1 koiras 2–3 naarasta, mutta kalaa voi hyvin pitää yksinkin. Sopii mainiosti kookkaaseen seura-akvaarioon ja tulee toimeen useimpien muiden kalalajien kanssa niiden koosta riippumatta.
Helmiäistonkija, nimensä veroinen;
Vesiarvojen ja ruuan suhteen kala ei turhia nirsoile. Luonnossa helmiäistonkijoiden vesiolot vaihtelevat melkoisesti, eikä akvaarioni neutraalin ja lievästi pehmeän/keskikovan veden pitäisi ongelmia näille kaloille aiheuttaa. Kaloja olen ruokkinut muiden ahventeni tapaan erilaisilla kuivaruuilla: hiutaleila, sticksellä, tableteilla ja rakeilla, pakasteilla: katkaravuilla, surviaisilla ja muilla ötiäisillä, sekä omatekoisilla ruuilla: jauhetulla possunsydämellä (naudansydämen puutteessa), ja omannäköisellä versiolla räkmix -katkarapuruuasta. Tuon sydämen olen kyllä suunnitellut jättäväni pois ruokavaliosta, sillä se ei ole kovin luonnollista ruokaa millekkään kalalle.
Kasvit saavat kutuajan ulkopuolella olla täysin rauhassa, mutta kutua seuraava runsas kaivaminen johtaa väistämättä juurien kaivamiseen ylös hiekasta ja kasvien nousemiseen pinnalle kellumaan. Kaivamisen aiheuttamia tuhoja on kuitenkin helppo vähentää suojaamalla kasvien juuret riittävän suurilla kivillä. Myös jaavansaniaiset ovat osoittautuneet erinomaisiksi, koska nämä eivät lainkaan nouse pintaan.
Kohtuullisen suuri ja näyttävä kirjoahven, luonteeltaan mukava ahveneksi: suhteellisen kilttti, mutta pitää puolensa. Luonne on tyypillinen muillekin tonkijoille, mutta monet muut lajit ovat helmiäistonkijaa arempia ja herkempiä. Minun suuri koirastonkijani osoittaakin luonnetta olemalla akvaarion ehdoton kunkku. Helmiäistonkijalla on monen akvaristin mielessä turhan ärhäkän tappelijan maine, mutta itsensä kokoisessa ja "samanhenkisessä" seurassa pidettynä tonkijat käyttäytyvät kyllä hyvin. Samaa kokoluokkaa olevat eteläamerikkalaiset kirjoahvenet ja ripsimonnit ovat toimineet omassa altaassani mukavasti helmiäistonkijoiden allaskavereina.
ISOPURJEPLEKO
(Glyptoperichtys gibbiceps);
L: 23-27 C
V: pehmeästä keskikovaan
ph 6,5-7,8
A: yli 400 L
P: 30-50 cm
KPL= 1
Että käykö yhteen?
Kyllä jos pitelet veden lämpötilaa siellä 22-24 paikkeilla.
Asialliset veden vaihdot ja sopiva virtaus kompromissi niin jo onnistuu!!!
Nostin juuri vedenlämmön 27...se taisi sitten olla liikaa..allas on reilu 500l, että sitten siihen ei paljoa enempää kaloja ainakaan kannata hommailla..(n. /-190x52x52)