Tänne kirjoitin kun en muualle keksinyt. Olen yksin asuva nainen jolla on todella huono itsetunto ja olen ollut pitkään sekava kun mieli on jotenkin hajalla. Uskottavuuteni on kärsinyt hyvin paljon ja jos ajattelin että nyt menen tulta päin ja kerron vähän suunnitelmiani perheelleni niin he heti kyseenalaistavat että "oletko varma?" "Miksi ihmeessä et tee näin ja näin" ja saavat minut epäröimään. Esim. Haluaisin kunnon töihin enkä olla kuntoutuksessa lopun ikää mutta varmuus murenee kun kukaan ei usko minuun ja minun on itsekkin vaikea.. ja pelkään epäonnistumista että sitten ainakin murenen.
itsevarmuuden kyseenalaistaa
nainenjoaikuinen
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mistäpäin olet?
Älä välittää muiten mielipideistä vaan tee silleen kun suunitelet ja haluat.Myöhemmin voi katsoa tai arvioida menikö oikein vai ei ,jos ei niin ei se maailmanloppu ole sinulle ja voi ehkä oppia jotain.Et elä muille vaan itselle.
Samankaltaisia ajatuksia itsekin pyörittelen ja olen huomannut huonon itsetunnon olevan pirullinen noidankehä. Siitä ulos murtautumiseen tarvittaisiin positiivisia kokemuksia, joiden hankkimista huono itsetunto, epäonnistumisen pelko ja näiden mukanaan tuomat enemmän tai vähemmän rationaaliset häpeätilat itsessään jarruttavat.
Täytyy kuitenkin muistaa, että kukaan muu ei tarkkaile olemustasi ja käyttäytymistäsi yhtä tarkasti kuin sinä itse ja vaikka jossain epäonnistuisitkin kukaan muu ei välttämättä edes asiaa huomaa tai ei ainakaan tietoisesti asiaa muistiin paina voidakseen myöhemmin käyttää sitä sinua vastaan. Maailma unohtaa epäonnistumisesi. Mikset siis itsekin voisi yrittää olla armollisempi itseäsi kohtaan?
Asiaa. Hyvin sanottu.
Kannustus olisi tuiki tarpeellinen asia elämässä. Itse olen ollut sairaseläkkeellä 8v. Nykyisin olen rakennellut muutamia prototyyppejä pariin yksinkertaiseen käyttöesineeseen. Kukaan ei koskaan sano kannustavaa sanaa tekemisistäni.
Tuntuu kuin ihmiset kadehtisivat sitä ,että jollakin on jotain omintakeisia ideoita ja niitä vähätellään ja sivuutetaan. Itsetunto siitä menee entistä enemmän lyttyyn ja into laskee tehdä mitään.
Jotenkin pitäisi kai oppia kannustamaan itse itseään ,eikä olla missään mielessä riippuvainen toisten mielipiteistä.