varvikkoa, pientä mäntyä, ojia ja hetteikköjä. Kiinnitin huomiolni hirven vasaan, joka torkkui maassa matalana miltei liikkumatta. Se oli ehkä viikon parin ikäinen tasaisenruskea ja noin metrin mittainen. Emää ei näkynyt, mutta sontakasoja oli lähistöllä ihan tuoreitakin. Vasa ei mihinkään karannut, vaikka metrin päästä mulkoilin sen suuria tummia pyöreitä silmiä.
Kävin retkeilemässä isolla suolla , jossa oli
kasvaan
6155
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jatkoa. Tämä tapahtui siis Varsinais-Suomessa entisen Halikon (nykyisen Salon) alueella olevassa Isorahka-suossa. Olen kerran aikaisemmin kolmisen vuotta sitten tutustunut peuranvasaan vastaavasti. Sekään ei mihinkään paennut, vaan makasi maassa matalana ja liikkumattomana, vain sieraimiaan välillä nyrpistäen. Lähistöllä jopa näätä kyttäsi kohdetta yhden kannon takaa.
Tuollainen avuton luontokappale leimautuu helposti, jos sitä menee esim. silittämään ja niin se lähtee seuraamaan silittäjäänsä kotiin asti. Silloin se muuttuu ikäänkuin kotieläimeksi ja siitä saa elinikäisen riesan.
Poliisi on joutunut ampumaan yhden hirvenvasan Salon alueella, kun se oli tarttunut moottoritien hirviaitaan ja mahdollisesti loukkaantunut.
Muistui mieleen hirvistä puheen ollen. Toimittaja Bettina TV:n ruotsinkielisellä kanavalla kerran kertoi tapauksesta Koskenkylässä, missä kai oli hänen kotinsa tmv. Bettina näki, että hirvet olivat joutuneet uimasille tai vasa ja emo ui perään. Jotain tällaista kertoi, en muista tarkkaan. Samoihin aikoihin kuin oli tuo Bettinan kertoma, ajoimme Koskenkylän ohi autolla ja tien pielessä oli suuri kuollut hirvi. Vaikutti aivan lähihetkinä kuolleen. Kai auto tönäissyt? Yhtään ihmistä ei lähettyvillä näkynyt, vaikka aivan siinä sillan tuntumassa hirvipolo menehtyneenä oli. Heti sillan toisella puolen silloinen suursuosittu huoltoasema. Outoa, jos autoilija esim. ei ollut huomannut suureen hirveen törmäystään. Ehkä hirvi olikin kuollut uupumukseen, jos oli juuri se veden virrassa taistellut hirviemo?
Linnunpoikanen kotiutuu ja leimautuu todella herkästi, jos pudonneen tai muun ottaa suojaansa ja hoitaa. Piipittää kuin emolleen. Tervapääskyn poikasen jouduin pelastamaan kissoja vilisevästä ruohikosta, kun ei poloinen päässyt itse mihinkään. Oli kai jo satuttanut jotenkin, vaikka vammoja ei näkynyt. Alkoi heti "kiintyä". Ikävä vain, ettei selvinnyt elossa. Itsekin kiinnyin poikaseen niin, että itku tuli, kun se kaikesta huolimatta kuoli. Eivät ne oikein ihmisen hoidossa menesty linnunpojat. Kaikki eivät vain pääse omin nokin maasta lentoon, jos putoavat eikä emo voi heitä auttaa, varsinkaan, kun kissat ja muut ahdistavat poloisia poikasia.
Pitäkää, hyvät ihmiset kissanne taluttimissa tai sisällä. Yksi kissa tappaa kymmeniä lintuja yhdessä päivässä. Ei se nälkäänsä tapa, vaan tapansa vuoksi.
Ne maahan pudonneet pääskysenpojat eivät ole elinkelpoisia ja joutavat petojen suuhun. Niin luonto hoitaa. Ei väliä syökö ne orava, näätä, kissa vai haukka.