Olen erittäin hyvä, ellen täydellinen.

Tuuli ujelsi ulkona ja vanha peltikatto rämisi tuulessa. Oli myöhäinen syksy ja vanhassa rintamamiestalossa asui yksinhuoltajaäiti ja hänenkaksi lastaan. Lapset oli huostaanotettu ja äiti joi yksinään suomiviinaa. Äiti kaatoi suomiviinaa lasiin ja tuoremuhua perään. Välillä hän itki. Jumala ei kuitenkaan tuntenut armoa häntä kohtaan. Jumala oli siunannut rankaisijan rankaisemaan yksinhuoltajaäitiä, koska tämä oli huorannut. Puut olivat palaneet hellasta ja talo alkoi kylmetä. Yksinhuoltajaäidillä ei ollut enempää puita, eikä varaa hankkia lisää. Kylmyys alkoi valtaamaan taloa kun yksinhuoltajaäiti nyyhkytti viinalasin ääressä. Hän ei ollut pessut vaatteitaan koska suunnitteli itsemurhaa. Hän kirjoitti jäähyväisviestiä tärisevin käsin ja pöydällä oli tuhkakuppi jonka reunalla paloi sätkä. "Kun luette tätä, niin olette jo vanhoja, äiti ei enää jaksanut elää. Toivottavasti te pärjäsitte hienosti elämässä ja lastenkodissa oli kivaa" -oli kirjoitettu huonolla käsialalla. Samaan aikaan eteisen ovi aukesi hitaasti naristen. Raskas hengitys ja mustat vaatteet teki eteisestä aavemaisen. Yksinhuotajaäiti oli kuulevinaan jotain, mutta jatkoi viestin kirjoittamista. Ulkona salamoi ja vettä alkoi satamaan niin että rintamamiestalon peltikatto paukkui kuin papattimatto. Isokokoinen hahmo hävisi eteisestä talon uumeniin. Sätkästä tullut savu leijaili keittiössä samalla kun yksinhuotajaäiti kaatoi itselleen lisää viinaa. Hän oli juuri istumassa takaisin tuoliinsa kun se vetäistiinkin pois hänen perseensä alta. Yksinhuoltajaäidin läskit pakarat lävähtivät kylmälle puulattialle ja hänen häntäluunsa murtui. Kuului kammottava kiljaisu kun hän huusi kivusta ja pelosta koska näki tummiin pukeutuneen hahmon jolla oli hevosenpää. Hahmo alkoi potkimaan maassa kiljuvaa yksinhuoltajaäitiä. Hahmo liikkui kuin yliluonnollinen räyhähenki ja repi välillä naista tukasta. Nainen yritti nousta ylös mutta rankaisija potkaisi häntä tisseihin helvetissä valmistetulla maihinnoususaappaalla. Samassa ilmaan kajahti kaksi kovaa "läpsähdystä" hahmo oli vetännyt avokämmenellä yksinhuoltajaäitiä molemmille poskille. Nainen huusi kauhuissaan apua, hahmo kuitenkin jatkoi läpsimistä ja seuraavana vuorossa olivat pakarat. Hahmo repi naisen päältä likaiset vaatteet ja löi voimakkaita avokämmen iskuja naisen molemmille pakaroille. Hahmon keskisormessa oli natsi-saksan poliisin ss-sormus jossa komeili hakaristi. Koko keskisormi sormuksineen upposi yksinhuoltajaäidin perseeseen. Hänen pukamansa aukesi ja hakaristi oli aivan veressä. Jumala katsoi näytelmää ja runkkasi. "On se julma rankaisija" Hän totesi. Hän oli rekrytoinnut sen helvetistä, koska sieltä sai halvempaa ja osaavampaa työvoimaa. Yksinhuoltjaäidin hiukset pöllysivät kun häntä vuoroin perään sormetettiin perseeseen ja välillä lyötiin avokämmenellä poskille, loppusyksyisen kaatosateen tehdessä omaa sinfoniaa peltikatolla. Oli kuin aaveiden sinfoniaa. Elävä olento parkui, yliluonnollisen rankaisijan rangaistessa häntä, lihan himoista. Hahmon kasvot olivat kuin villihevosella ja hän levitti suunsa aivan ammolleen. Yksinhuoltajaäiti katsoi kauhuissaan ja huusi. Se ei auttanut, hevosen pää puri häntä kaulaan, iskien hampaansa syvälle hänen kurkkuunsa ja puri kuin villieläin lemmikkikoiraa. Yksinhuoltajaäidin suusta alkoi purskähtelemään veriryöppyjä kun hevosenpää lisäsi puruvoimaa, rikkoen henkitorven ja kaulavaltimon. Kaulavaltimosta roiskuava veri pulppusi osittain naisen suusta värjäen hänen hampaansa punaisiksi. Nyt tuo natsisormus löysi naisen silmän ja opposi silmämunan kanssa syvälle naisen päähän aina aivojen etulohkoon saakka. Saatanallinen olento tappoi naisen puremalla häntä kuin villikoira ja painaen hänen silmänsä pään sisään. Helvetin performanssi esitys oli päättynyt, yksinhuoltajaäitiä oli nyt rangaistu. Hänen ruumiissaan olleet sukupuolitaudit paloivat krematoriossa kahta viikkoa myöhemmin kun kunta, yhdessä sosiaalitoimen kanssa hautasi hänet, kirkkomaan ulkopuolelle.