SOTE 4.5.2015
Kokoomus ja SDP eivät suoraan vastaa hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) kysymykseen, ovatko ne sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa vastauksessaan, että “perustuslain reunaehdot on huomioitava”. SDP toteaa, että “uudistuksen tulee täyttää perustuslain ehdot kansanvallan toteutumisen ja läpinäkyvyyden suhteen”.
Muut eduskuntapuolueet eli keskustan lisäksi perussuomalaiset, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit sitoutuvat kuntayhtymä- tai maakuntapohjaiseen ratkaisuun.
Vihreät ja vasemmistoliitto ovat keskustan tavoin valmiita kokoamaan maakuntien vastuulle soten lisäksi myös muita tehtäviä kuten toisen asteen koulutuksen, maankäytön ja liikenteen suunnittelun. Tällöin maakunnan johtaminen järjestettäisiin vaaleilla valittavan valtuuston kautta.
Sipilän kysymys: Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena?
Keskusta: “Kyllä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää ensisijaisena valmistelun perustana maakuntapohjaista ratkaisua. Tavoitteena tulee olla, että sote-järjestämislaki annetaan eduskunnalle vuoden 2016 aikana riittävine rahoitusratkaisuineen. Sote-valmistelu tulee tarvittavilta osiltaan yhteensovittaa aluehallinnon uudistamistyön kanssa.”
Kokoomus: “Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen, joka parantaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta, lisää ihmisten valinnanvapautta, parantaa palveluiden tasa-arvoa sekä vähentää kansantalouden kestävyysvajetta. Perustuslain reunaehdot on huomioitava. Suomalaisten verorasite ei uudistuksessa saa nousta.”
Perussuomalaiset. “Olemme myös sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena ja perustuslakivaliokunnan määrittelemillä raameilla. Uudistuksen lähtökohtana on vahva julkinen sektori, joita kolmas ja yksityinen – erityisesti pk-sektori – voivat täydentää.”
SDP: “SDP pitää sote-uudistuksen toteuttamista ensiarvoisen tärkeänä. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen, riippumatta asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta, voi saada laadukkaat ja tasapuoliset julkiset sote-palvelut. Tätä kokonaisuutta täydentävät yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut. Organisaatiomallin on vahvistettava yhteisten julkisten sote-palveluiden tuottamismahdollisuuksia, parannettava palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, lisättävä tuottavuutta sekä kavennettava terveyseroja. Uudistuksen tulee täyttää perustuslain ehdot kansanvallan toteutumisen ja läpinäkyvyyden suhteen. Sote-uudistus tulee valmistella laajassa yhteisymmärryksessä yli hallitus-oppositiorajan.”
Vihreät: “Pidämme välttämättömänä sote-uudistuksen toteuttamista perustuslain mukaisella tavalla siten, että uusi rakenne tukee hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, sosiaali- ja terveydenhuollon eri palvelutasojen yhdistämistä (integraatiota), julkisen perusterveydenhuollon vahvistamista ja vaikuttavien, yhdenvertaisten palvelujen turvaamista kustannustehokkaasti. Tavoitteenamme on tasavertainen ja toimiva terveydenhuolto kaikille. Olemme valmiita toteuttamaan sote-uudistuksen maakuntamallin pohjalta. Tällöin tarvitaan suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto ja verotusoikeus, jolloin rahoitus ja vastuu ovat samoissa käsissä. Samalla voidaan toteuttaa rahoituksen yksikanavaisuus. Maakuntien määrää on tarpeen samalla vähentää ja lisätä maakuntien vastuulle muitakin tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, maankäytön ja liikenteen suunnittelu.”
Vasemmistoliitto: “Sote-ratkaisussa olennaista on turvata ja parantaa ihmisten tasa-arvoista palvelujen saantia, varmistaa julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus ja purkaa terveydenhuollon monikanavainen rahoitus. Parasta olisi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntia laajemmalla maakunnallisella tasolla. Vahva aluehallinto voisi järjestää sote-palvelut ja sille voitaisiin siirtää myös joukko muita tällä hetkellä kuntayhtymillä, maakuntaliitoilla, kunnilla ja valtion aluehallinnolla olevia tehtäviä ja antaa verotusoikeus, ja samalla lakkauttaa useat tämän hetken alueorganisaatiot sellaisenaan. Maakuntahallinnon johtaminen järjestettäisiin demokraattisesti valittavan valtuuston kautta. Myös metropolialueen kunta- ja hallintorakenne pitää ratkaista alkavalla hallituskaudella.”
RKP: “Kyllä. Sote-uudistuksesta tulee päättää niin, että uudistus voidaan saattaa maaliin vaalikauden aikana. Sote-uudistuksen tärkein tavoite on taataa kansalaisille yhdenvertaiset palvelut ja tuottavuuden parantaminen. Valmistelua jatketaan perustuslakivaliokunnan kannanottojen pohjalta.”
Kristillisdemokraatit: “Kyllä. Sote-uudistuksen läpivieminen on tulevan hallituksen tärkeimpiä hankkeita. Olemme avoimia pohtimaan erilaisia malleja seuraavilla edellytyksillä: 1) Mallin tulee vähentää hallinnollisia kuluja ja yksinkertaistaa hallinnollisia rakenteita. 2) Palvelut tulee järj
Kokoomus ja SDP eivät suoraan vastaa hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) kysymykseen, ovatko ne sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa vastauksessaan, että “perustuslain reunaehdot on huomioitava”. SDP toteaa, että “uudistuksen tulee täyttää perustuslain ehdot kansanvallan toteutumisen ja läpinäkyvyyden suhteen”.
Muut eduskuntapuolueet eli keskustan lisäksi perussuomalaiset, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit sitoutuvat kuntayhtymä- tai maakuntapohjaiseen ratkaisuun.
Vihreät ja vasemmistoliitto ovat keskustan tavoin valmiita kokoamaan maakuntien vastuulle soten lisäksi myös muita tehtäviä kuten toisen asteen koulutuksen, maankäytön ja liikenteen suunnittelun. Tällöin maakunnan johtaminen järjestettäisiin vaaleilla valittavan valtuuston kautta.
Sipilän kysymys: Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena?
Keskusta: “Kyllä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää ensisijaisena valmistelun perustana maakuntapohjaista ratkaisua. Tavoitteena tulee olla, että sote-järjestämislaki annetaan eduskunnalle vuoden 2016 aikana riittävine rahoitusratkaisuineen. Sote-valmistelu tulee tarvittavilta osiltaan yhteensovittaa aluehallinnon uudistamistyön kanssa.”
Kokoomus: “Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen, joka parantaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta, lisää ihmisten valinnanvapautta, parantaa palveluiden tasa-arvoa sekä vähentää kansantalouden kestävyysvajetta. Perustuslain reunaehdot on huomioitava. Suomalaisten verorasite ei uudistuksessa saa nousta.”
Perussuomalaiset. “Olemme myös sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena ja perustuslakivaliokunnan määrittelemillä raameilla. Uudistuksen lähtökohtana on vahva julkinen sektori, joita kolmas ja yksityinen – erityisesti pk-sektori – voivat täydentää.”
SDP: “SDP pitää sote-uudistuksen toteuttamista ensiarvoisen tärkeänä. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen, riippumatta asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta, voi saada laadukkaat ja tasapuoliset julkiset sote-palvelut. Tätä kokonaisuutta täydentävät yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut. Organisaatiomallin on vahvistettava yhteisten julkisten sote-palveluiden tuottamismahdollisuuksia, parannettava palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, lisättävä tuottavuutta sekä kavennettava terveyseroja. Uudistuksen tulee täyttää perustuslain ehdot kansanvallan toteutumisen ja läpinäkyvyyden suhteen. Sote-uudistus tulee valmistella laajassa yhteisymmärryksessä yli hallitus-oppositiorajan.”
Vihreät: “Pidämme välttämättömänä sote-uudistuksen toteuttamista perustuslain mukaisella tavalla siten, että uusi rakenne tukee hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, sosiaali- ja terveydenhuollon eri palvelutasojen yhdistämistä (integraatiota), julkisen perusterveydenhuollon vahvistamista ja vaikuttavien, yhdenvertaisten palvelujen turvaamista kustannustehokkaasti. Tavoitteenamme on tasavertainen ja toimiva terveydenhuolto kaikille. Olemme valmiita toteuttamaan sote-uudistuksen maakuntamallin pohjalta. Tällöin tarvitaan suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto ja verotusoikeus, jolloin rahoitus ja vastuu ovat samoissa käsissä. Samalla voidaan toteuttaa rahoituksen yksikanavaisuus. Maakuntien määrää on tarpeen samalla vähentää ja lisätä maakuntien vastuulle muitakin tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, maankäytön ja liikenteen suunnittelu.”
Vasemmistoliitto: “Sote-ratkaisussa olennaista on turvata ja parantaa ihmisten tasa-arvoista palvelujen saantia, varmistaa julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus ja purkaa terveydenhuollon monikanavainen rahoitus. Parasta olisi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntia laajemmalla maakunnallisella tasolla. Vahva aluehallinto voisi järjestää sote-palvelut ja sille voitaisiin siirtää myös joukko muita tällä hetkellä kuntayhtymillä, maakuntaliitoilla, kunnilla ja valtion aluehallinnolla olevia tehtäviä ja antaa verotusoikeus, ja samalla lakkauttaa useat tämän hetken alueorganisaatiot sellaisenaan. Maakuntahallinnon johtaminen järjestettäisiin demokraattisesti valittavan valtuuston kautta. Myös metropolialueen kunta- ja hallintorakenne pitää ratkaista alkavalla hallituskaudella.”
RKP: “Kyllä. Sote-uudistuksesta tulee päättää niin, että uudistus voidaan saattaa maaliin vaalikauden aikana. Sote-uudistuksen tärkein tavoite on taataa kansalaisille yhdenvertaiset palvelut ja tuottavuuden parantaminen. Valmistelua jatketaan perustuslakivaliokunnan kannanottojen pohjalta.”
Kristillisdemokraatit: “Kyllä. Sote-uudistuksen läpivieminen on tulevan hallituksen tärkeimpiä hankkeita. Olemme avoimia pohtimaan erilaisia malleja seuraavilla edellytyksillä: 1) Mallin tulee vähentää hallinnollisia kuluja ja yksinkertaistaa hallinnollisia rakenteita. 2) Palvelut tulee järj
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kotikunta vai kuntayhtymä?
Keskusta: Kotikuntamalli (kepujen eduskuntaryhmä)
Kokoomus: Ei vastausta
Persut: Kumpi tahansa käy
sdp: Ei vastausta
Vihreät: Maakunta
Vasemmisto: Maakunta
rkp: kyllä
kd: kyllä
"Persut: Kumpi tahansa käy" ja persujen alta oltiin vetämässä mattoa vaikka kokoomus ja sdp ei edes vastannut kysymykseen.
Taisi soini tehdä kärsäpersut hyppäämällä kepujen riveihin ja loikkaripomolle paikka hallituksessa kiitokseksi palveluista hyväveljille? Paskalakikin taputeltiin neuvotteluissa ettei persut nosta älämölöä hallituksessa paskalaista jolla hyökkäsivät vaalipuheissa keskustaa vastaan. Sipilä petasi neuvotteluissa persuista apupuolueen jonka avulla saa kaikki suunnitelmansa läpi persujen avulla (enemmistö). Mihinkään muuhun sipilä ei persuja tarvitse koska kolmas iso hallituspuolue ei nahkaansa myy. Näkyy vastauksista joissa muut ei edes vastaa esitettyihin kysymyksiin. Soini tekemässä saman minkä sipilä teki kataisen kanssa. Kättä päälle ja sitten juntataan seuraavat 4 vuotta.
Kokoomus kolmanneksi niin saa kaadettua kotikuntamaakuntamallin toistamiseen. Itselleen se persuista taitaa apupuoluetta haalia ei keskustalle vaan keskustaa vastaan jos tarve vaatii. Kokoomus kolmanneksi niin kappas, kepu on vähemmistö ja Sipilä johtaa enemmistöä joka onkin yllättäen kokoomus ja persut.
Kepu, persut, kokoomus ja rkp (hall.kokoonpano).
Kepu, persu, kok, rkp ja kd. Oppositioon sdp, vihreät ja vasurit.
onneksi on SAK alaliitot ja järjestöt, muuten kävisi kuin 30luvulla Sianpäänaikaan, sota katkaisi sianpään poliitiikan ja tuli vielä kurjemmat olot
ja sitten on ammattijärjestöt hallituksen takana ja sitä keput yrittää. Siinä on vain yksi este. Sipilä
EK leikkaisi lomia 2½:lla viikolla. Sipilä jatkaisi työaikaa vaikka piti saada lisää työpaikkoja
SAK torjuu työajan pidennyksen sadalla tunnilla
Maanantai 4.5.2015 klo 18.33 (päivitetty klo 18.44)
Palkansaajajärjestö SAK:lle ei käy vuosityöajan pidentäminen sadalla tunnilla.
Lauri Lyly tyrmää ehdotuksen vuosityönajan pidentämisestä. (JOHN PALMEN)
LUE MYÖS
STTK jatkaa keskusteluja yhteiskuntasopimuksesta
Puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi mennessään yhteiskuntasopimusta koskeviin neuvotteluihin, että SAK haluaa työaikaa niille, joilla sitä ei ole, eli työttömille ja osa-aikaisille.
- Niille, joilla on työaikaa, siihen ei tarvita lisää, Lyly sanoi.