maajussien tuet

Ihan vitun totta.Sipulin kuuluu maksaa 100€/kilo vähintään.

Muistatteko viljelijöiden omat osuuskaupat jotka perustettiin? Piti olla halvempaa koska viljelijöille itselleen jää parempi kate kuin jos myisivät tuotteensa k ja s markettien tiskeillä?
No eipä ollut, vaan vitusti kalliimpaa koska jussit ovat vitun ahneita.Siksi homma kusikin nopeasti reisille eikä se kannattanut.

Kyllä jussit saavat tuotteistaan normaalin maailman markkinoilla maksettavan hinnan. Olen sitä mieltä että jos ei pärjää markkinoilla niin ei veronmaksajia voi pakottaa kustantamaan pienen eliitin elämistä.Tuleehan tavalliselle duunarillekin heti loppu tili jos ei tuotteet mene kaupaksi.Tuntuu aika mahdottomalta että yksi maajussi voi tehdä vuodessa yli puoli miljoonaa tappiota eihän se voi olla millään mahdollista tuolla summalla minkä se suttaa vuodessa verorahoja niin sille voisi maksaa 50 vuotta työttömyys korvausta tai palkata 20 vanhusten hoitajaa vuodeksi ja tulisi vielä verotulojakin.Uskomattoman suojeltu kansan ryhmä nyky ajan Suomessa ja tähän sosiaali pummaamiseen ei puutu ketään.

Jussi on hyvä ja alkaa viljellä maata niin nähdään kauanko menee ennenkuin pääset miljonääriksi.

uudesseelannis,austraalias ,eteläamerikas ei tukia maksella silti voittoo tulee eikä narinaa kuulu miksi suomen törsä on niin onneton ettei työ maistu vaan elellään sossun rahoilla surkeet loiset.

Kyllä täältä ulvilastakin löytyy yli 600 000e tukea saava maajussi joskus taannoin esitteli suurta traktoriaan satakunnankansassa eikä muuten ole ikinä ulvilan verolistoilla missä on yli 100 000e tienanneet.Luulisi että nykypäivän Suomessa ei olisi varaa moiseen tukeen kun kuitenkin tuet menevät ulkolaiseen öljyyn ja koneisiin,jos joku muu yrittäjä kuin maajussi tekisi vastaavat tappiot noin 50 000e kuukaudessa niin sehän olisi konkassa alle kuukaudessa.

Perustele väitteesi suurien tilojen suosimisesta. Tietääkseni tuet annetaan tehdyn työn perusteella.

Persustellaan persustellaan: Olet ehkä muualtakin kuullut, että tämä nykyinen hallitus on kunnostautunut yrityisesti pienyrityksille -myös siis maatilayrityksille- suunnattujen maksullisten lupien, kurssien ja valvontojen lisäämisessä. Nämä valvontamaksut ja luvat ovat usein aivan samat parin millin liikevaihdolla ja muutaman tonnin liikevaihdolla pyöriville yrityksille.
Vielä viime vuonna oli voimassa asetus, että pieniä muutaman satasen osatukia ei maatiloille maksettu. Nyt viime töikseen hallitus teki päätöksen, että pikkutiloille ei valtio enää tukia maksa ollenkaan, vaan käytettävät rahat jaetaan suuremmille tiloille.
Asia, mikä usein unohdetaan, ovat ns. investointituet, joita tosin annetaan kaikille teollisuusaloille, joista pienet ja keskikokoiset tilat voivat vain uneksia: Mikäli suurtila investoi ostamalla vaikkapa pikkutilan maat, kustamalla peltoja, rakentamalla tai ostamalla uusia koneita, niin tähän valtio on lahjoittanut 50% osuuden, ja lainoittamalla loput. Aiemmin tämä toimi hyvin, kun vanha traktori voitiin myydä siihen puolikashintaan naapurin pientilalle. Nyt ei näitä osstavia pientiloja enää ole, eikä Mersun tai Volvon vanha maasturikaan enää tahdo mennä kaupaksi, kun markkinoille ion tullut halpoja uusia viiden vuoden takuulla. Nämä tuet eivät tietenkään ole verotettavaa tuloa.
Koska vanha kalusto ei oikein tahdo mennä kaupaksi, ovat isotkin tilat joutuneet velkakierteeseen. Tämän vuoksi haliitus viime talvena väläyttikin mahdollisuutta velkojensa anteeksiantamiseen suurimmille tiloille.

Siitä tulee sitten kiva potti, ku ensin 600000 tukia ja toiset samanverran verotonta päälle. Ja lopux lainat anteex.

Samaa mieltä siitä, että Suomessa tarvitaan tuotantotukea, sillä ymmärtääkseni viljelijät kilpailevat lähinnä keskieuroopan tuotantoa vastaan, jossa EU:n maksamat tuet ovat suurempia kuin meillä, byrokratia vähäisempää, ja tuotteista saatava hinta miltei poikkeuksetta näistä hulimatta silti korkeampi.

Kuluttajahintojen muodostumiseen ei raaka-aineen hinnalla ole juurikaan merkitystä (aivan sama maksako parin euron leivän ruis 10 vai 15 centtiä). Hyvä esimerkki on myös vaikkapa tomaatti: Kotimaisen tomaatin hinta on kaupassa korkeampi, vaikka kauppa joutuu maksamaan kesällä ulkolaisesta enemmän kuin kotimaisesta.

Työllisyyden kannalta isojen tilojen suosiminen ei ole järkevää. Kyllähän nämä tilat yleensä myös työllistävät ulkopuolisia, mutta uskoisin, että työllistävä vaikutus olisi suurempi, jos mainittu 600000 investointituet jaettaisiin vaikkapa 10 tai 20 pikkuviljelijän kesken -siis sellaisen, jotka nyt ovat joutuneet vuokraamaan maansa, ja käyvät muualla työssä. Tämä vapauttaisi 20 - 40 työpaikkaa, ja kriisiajan elintarvikehuolto olisi myös varmemmalla pohjalla.

Politiikka on kuitenkin aina politiikkaa, eikä siinä yksilöiden tai kansakunnan etu välttämättä ole päällimmäisenä.