Minulla on 4 vuotias poika, jolla alkoi noin 2 vuotiaana ilmetä outoa liikehdintää.
Eli taputtelee molempia käsiään reisiin kun " viritys menee yli".
Tätä tapahtuu kun kohdataan uusia asioita, kun jännittää, puhutaan vieraille jnejne..
Liike näyttää jotenkin pakonomaiselta ja tuntuu että pojan on pakko jostain syystä tehdä näin kun hermostuttaa.
Neuvolassa ollaan asiasta kysytty, samoin lääkäriltä.
Olivat sitä mieltä, että poika on herkkä ja tällätavoin rauhoittaa itseään ja Ns tilanteesta helpompi selvitä. Eivät olleet huolissaan ja uskovat tavan häviävän kun lapsi kasvaa.
Meitä vanhempia tai poikaa tämä ei häiritse ja kotona ei juurikaan esiinny.
Mutta sukulaiset ja muut tuttavat hämmästelevät tätä usein, eivät ole kuulemma koskaan nähneet vastaavaa ja pelkäävät että pojalla on joku "vialla".
Poika on tosiaan herkkä lapsi ja rauhallinen. Tykkää kirjoista ja puistossa tekee mielummin kakkuja kun kiipeilee. Kehittynyt neuvolan mukaan normaalisti.
Kysynkin onko jollain kokemuksia tälläisestä liikehdinnästä?
Olisi kiva kuulla kun en itsekään muilla lapsilla nähnyt :/
Eli taputtelee molempia käsiään reisiin kun " viritys menee yli".
Tätä tapahtuu kun kohdataan uusia asioita, kun jännittää, puhutaan vieraille jnejne..
Liike näyttää jotenkin pakonomaiselta ja tuntuu että pojan on pakko jostain syystä tehdä näin kun hermostuttaa.
Neuvolassa ollaan asiasta kysytty, samoin lääkäriltä.
Olivat sitä mieltä, että poika on herkkä ja tällätavoin rauhoittaa itseään ja Ns tilanteesta helpompi selvitä. Eivät olleet huolissaan ja uskovat tavan häviävän kun lapsi kasvaa.
Meitä vanhempia tai poikaa tämä ei häiritse ja kotona ei juurikaan esiinny.
Mutta sukulaiset ja muut tuttavat hämmästelevät tätä usein, eivät ole kuulemma koskaan nähneet vastaavaa ja pelkäävät että pojalla on joku "vialla".
Poika on tosiaan herkkä lapsi ja rauhallinen. Tykkää kirjoista ja puistossa tekee mielummin kakkuja kun kiipeilee. Kehittynyt neuvolan mukaan normaalisti.
Kysynkin onko jollain kokemuksia tälläisestä liikehdinnästä?
Olisi kiva kuulla kun en itsekään muilla lapsilla nähnyt :/
Vastaukset 3
Vanhimmat
No voihan se pahimmassa tapauksessa olla touretten alkuoireita. Noita ainakin esiintyi omalla pojallani pienenä jo (sormien naputtelu, ilmeily, vaatteiden hiplaaminen peukalon ja etusormen välissä). Toisaalta kyse voi olla tuosta mitä neuvola sanoo. Joillakin aikuisillakin on tuollaista käytöstä, jolla he kasaavat itseään. Jos kyse on tourettesta oireet eivät mene ohi pian (murrosiässä osalla menee), usein pahentuvat ja/tai monipuolistuvat. Seuraa tilannetta. Uskoisin itse neuvolan teidän tapauksessa olevan oikeassa.
Se saattaa hyvinkin olla ihan ohimenevää, ikäkauteen kuuluvaa. Nelivuotias alkaa yhä enemmän olla aktiivisessa kontaktissa kodin ja vanhempien ulkopuoliseen maailmaan ja ymmärtää siitä yhä enemmän. Hän tavallaan "pitää itsestään kiinni", ettei hukkaannu valtaisaan uusien asioiden vyöryyn. Meidän pojalla oli sen ikäisenä tapana hiplata pippeliä, mutta tapa jäi pois melko nopeasti. Luonteeltaan ja taipumuksiltaan hän lienee melko samanlainen oman poikanne kanssa, rauhallinen, keskittymiskykyinen, herkkä, ei fyysinen, erittäin järkevä ja oppimiskykyinen - kohta jo koulunsa käynyt diplomi-insinööri.
Yläaste- ja lukioaikana meillä oli tapana aina ennen kielten sanakokeita kysellä sanastot pojalta niin moneen kertaan kuin hän piti tarpeellisena. Näissä sessioissa hänellä oli aina avainnippu kädessä ja hän heitteli sitä koko ajan ilmaan. Auttoi ilmeisesti keskittymistä.
Monilla meistä on vastaavanlaisia tapoja, toiset näkyvämpiä, toiset huomaamattomampia. Minulla on tapana naputella kynsillä pöydän pintaa tai tuolin käsinojaa, mistä minulle joskus huomautetaan. ;-) Nuorempi poikamme puolestaan tunkee käsiä taskuun ja ottaa pois, tunkee taskuun, ottaa pois. Mieheni hieroo otsaansa. ;-)
Seuratkaa ihan rauhallisin mielin pojan kehitystä ja olkaa ihmeessä yhteydessä neuvolaan, jos huolestuttaa. Siellä kun on nähty yhtä ja toista, joten asiantuntemus siitä, mikä on ihan normaalia lienee melkoisen kattava.
Meidän lapsista yksi, herkkä ja pohtijatyyppi, teki myös tietyntyyppisiä liikkeitä silloin kun joku asia pohditutti ja ei välttämättä sitä ymmärtänyt. Meille kerrotiin niiden olevan tic -liikkeitä, jotka ovat täysin normaaleja ja häviävät iän myötä. Näin myös kävi.