sr.se/sisuradio:
""Stereotypiat suomalaisista pohjautuvat rotutieteeseen"
Julkaistu kl 12.26
lyssna på Stereotypiat suomalaisista pohjautuvat rotutieteeseen
"Rumia ja primitiivisiä"
Suomenkielisiin Ruotsissa kohdistunutta rotututkimusta ei ole huomioitu lähes ollenkaan. Ei, vaikka tutkimuksen seurauksista ovat saanet kärsiä myös nykypäivän ruotsinsuomalaiset. Tätä mieltä on rasismin tutkija Tobias Hübinette.
– Suomenkielisiin ryhmiin Ruotsissa kohdistunutta rotututkimusta on ehkä huomioitu vähiten koko Ruotsin rotututkimuksen historiassa. Se on minusta ihmeellistä, koska kyseessä on suurin kansallinen vähemmistöryhmämme, ruotsinsuomalaiset, ja tämän lisäksi vielä tornionlaaksolaiset!
Tobias Hübinette on kulttuurien välisen pedagogiikan dosentti ja Fittjan Monikulttuurisen keskuksen tutkija. Hän tutkii muun muassa rotuajattelun historiaa.
"Ruotsinsuomalaiset saivat tuntea rotustereotypiat nahoissaan"
Hübinetin mukaan rotuteorioiden käsitys, etteivät suomalaiset kuuluneet eurooppalaiseen, valkoiseen rotuun, aiheutti kauaskantoisia seurauksia suomalaisille ja etenkin ruotsinsuomalaisille.
– Osa rotukäsityksistä ja rotustereotypioista oli edelleen voimissaan 1900-luvun toisella puoliskolla, ja suuren, 1950-luvulla alkaneen, muuttoaallon suomalaiset saivat kokea ne melko brutaalilla tavalla tietyillä paikkakunnilla Ruotsissa.
"Primitiivisiä ja karkeita, jopa barbaareja"
Suomalaiset kohtasivat Hübinetin mukaan vanhoihin rotuteorioihin pohjautuvia ennakkoluuloja ja rasismia:
– Ne olivat sellaisia käsityksiä ulkonäöstä, kuten että suomalaiset näyttävät enemmän aasialaisilta eli eivät ole yhtä viehättäviä, vaaleita, pitkiä ja komeita tai muuta sellaista, mikä liitettiin ruotsalaiseen enemmistöön. Tähän liittyi myös luenteenpiirteitä kuten se, että suomalaiset olivat primitiivisiä, villejä, karkeita, jopa barbaareja. Suomalainen maahanmuuttajaryhmä leimattiin tällaisilla mielikuvilla.
Tutkijat eivät levittäneet steoreotypioita suomalaisista rumina ja alkeellisina enää suuren muuttoaallon aikaan 1900-luvun toisella puoliskolla, mutta ne olivat juurtuneet kansan keskuuteen.
"Vaikuttaa edelleen"
Tobias Hübinetin mielestä suomenkielisiin kohdistunutta Ruotsin rotututkimusta on huomioitu liian vähän: sitä ei ole tutkittu tarpeeksi, eikä siitä ole puhuttu avoimmesti. Silti se Hübinetin mielestä vaikuttaa pinnan alla edelleen.
– Vaikka ruotsinsuomalaisia ei enää pidetä muina kuin valkoisina eurooppalaisina, sekä ruotsalaisilla että ruotsinsuomalaisilla on syvälle juurtuneita käsityksiä toisistaan. Uskon näiden käsitysten edelleen vaikuttavan siihen, miten koemme toisemme. Molemmille ryhmille tekisi hyvää tietää siitä perinnöstä, mitä rotuteoriat ovat tuoneet mukanaan.
Kaisa Vuonokari"
""Stereotypiat suomalaisista pohjautuvat rotutieteeseen"
Julkaistu kl 12.26
lyssna på Stereotypiat suomalaisista pohjautuvat rotutieteeseen
"Rumia ja primitiivisiä"
Suomenkielisiin Ruotsissa kohdistunutta rotututkimusta ei ole huomioitu lähes ollenkaan. Ei, vaikka tutkimuksen seurauksista ovat saanet kärsiä myös nykypäivän ruotsinsuomalaiset. Tätä mieltä on rasismin tutkija Tobias Hübinette.
– Suomenkielisiin ryhmiin Ruotsissa kohdistunutta rotututkimusta on ehkä huomioitu vähiten koko Ruotsin rotututkimuksen historiassa. Se on minusta ihmeellistä, koska kyseessä on suurin kansallinen vähemmistöryhmämme, ruotsinsuomalaiset, ja tämän lisäksi vielä tornionlaaksolaiset!
Tobias Hübinette on kulttuurien välisen pedagogiikan dosentti ja Fittjan Monikulttuurisen keskuksen tutkija. Hän tutkii muun muassa rotuajattelun historiaa.
"Ruotsinsuomalaiset saivat tuntea rotustereotypiat nahoissaan"
Hübinetin mukaan rotuteorioiden käsitys, etteivät suomalaiset kuuluneet eurooppalaiseen, valkoiseen rotuun, aiheutti kauaskantoisia seurauksia suomalaisille ja etenkin ruotsinsuomalaisille.
– Osa rotukäsityksistä ja rotustereotypioista oli edelleen voimissaan 1900-luvun toisella puoliskolla, ja suuren, 1950-luvulla alkaneen, muuttoaallon suomalaiset saivat kokea ne melko brutaalilla tavalla tietyillä paikkakunnilla Ruotsissa.
"Primitiivisiä ja karkeita, jopa barbaareja"
Suomalaiset kohtasivat Hübinetin mukaan vanhoihin rotuteorioihin pohjautuvia ennakkoluuloja ja rasismia:
– Ne olivat sellaisia käsityksiä ulkonäöstä, kuten että suomalaiset näyttävät enemmän aasialaisilta eli eivät ole yhtä viehättäviä, vaaleita, pitkiä ja komeita tai muuta sellaista, mikä liitettiin ruotsalaiseen enemmistöön. Tähän liittyi myös luenteenpiirteitä kuten se, että suomalaiset olivat primitiivisiä, villejä, karkeita, jopa barbaareja. Suomalainen maahanmuuttajaryhmä leimattiin tällaisilla mielikuvilla.
Tutkijat eivät levittäneet steoreotypioita suomalaisista rumina ja alkeellisina enää suuren muuttoaallon aikaan 1900-luvun toisella puoliskolla, mutta ne olivat juurtuneet kansan keskuuteen.
"Vaikuttaa edelleen"
Tobias Hübinetin mielestä suomenkielisiin kohdistunutta Ruotsin rotututkimusta on huomioitu liian vähän: sitä ei ole tutkittu tarpeeksi, eikä siitä ole puhuttu avoimmesti. Silti se Hübinetin mielestä vaikuttaa pinnan alla edelleen.
– Vaikka ruotsinsuomalaisia ei enää pidetä muina kuin valkoisina eurooppalaisina, sekä ruotsalaisilla että ruotsinsuomalaisilla on syvälle juurtuneita käsityksiä toisistaan. Uskon näiden käsitysten edelleen vaikuttavan siihen, miten koemme toisemme. Molemmille ryhmille tekisi hyvää tietää siitä perinnöstä, mitä rotuteoriat ovat tuoneet mukanaan.
Kaisa Vuonokari"
Vastaukset 3
Vanhimmat
sr.se/sisuradio:
"Onko rotututkimus vaikuttanut suomalaisten elämään Ruotsissa?
Julkaistu kl 15.40
Saamelaisia kalloja Lundin yliopiston kokoelmista. Kuva.
Mitä pitäisi tehdä yliopistoissa lojuville "suomalaisille" kalloille? Kerro mielipiteesi!
Karoliinisella instituutilla Solnassa on edelleen hallussaan 76 suomalaiseksi merkittyä pääkalloa, joita käytettiin rotututkimuksessa. Mitä näille kalloille pitäisi tehdä? Ja onko rotututkimus mielestäsi vaikuttanut asenteisiin suomalaisia kohtaan?
Soita Sisuradion puhelinvastaajaan numeroon 08-784 24 00 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen eija.bjorstrand at sverigesradio . se. Voit myös jättää viestin alla olevaan kommenttikenttään.
KOMMENTERA
Studio Sisun suoraan lähetykseen voi myös soittaa torstaina 7.5 klo 16.10-17, numero on 08-784 14 00.
Miksi juuri Ruotsissa?
Herrakansaa
17.11.2010 15:11
Missä muualla? Herrakansa ei ole mikään saksalainen idea.
Yleisessä rotuteoreettisessa ajattelussaan Gobineau sijoitti suomalaiset keltaiseen rotuun, johon kuuluivat myös tataarit ja mongolit.
Keltaisessa rodussa yhdistyivät Gobineaun mukaan puhdas käytännöllinen hyötyajattelu ja taipumus keskinkertaisuuteen. Keltaisen rodun edustajat muodostivat hänen mukaansa kansanjoukon ja pikkuporvarisäädyn, jonka jokainen hallitsija haluaisi yhteiskuntansa perustaksi. Mutta hänen mukaansa keltaisen rodun edustajat eivät ole kykeneviä luomaan sivistystä ja kulttuuria. Suomalaisten luokittelu keltaiseen rotuun perustui göttingeniläisen lääketieteen professorin Johann Friedrich Blumenbachin rotuluokitteluun vuodelta 1776.
Miksi juuri Ruotsissa?
Tietenkin. Missä muualla? Herrakansa ei ole mikään saksalainen idea. Pohjolassa on aina elänyt herrakansa ylitse muiden. Ruotsalaisessa nationalismissa on aina ollut viesti: Me olemme geneettisistä syistä parempia kuin muut. Ruotsalaiset olivat mielestään natsien
"Pohjoisen Ajatuksen" vaalea, hevosnaamainen sankarikansa. Se orjarodun rooli, minkä saksalaiset varasivat juutalaisille ja slaaveille tarjottiin täällä pohjoisemmassa mm. suomalaisille.
Jo 1800-luvun puolimaissa toimittaja Aug. Sohlman latasi perusteesit. "Mikään Euroopan kansaperheen jäsenistä ole näytellyt mitättömämpää osaa kuin suomalainen", joka on "hidas ja alistuva". Suomalaiset kuuluvat "tsuudilaisen kansanheimoon, jolta puuttuu sivistykseen tarvittava lahjakkuus". Suomi on "ruotsalaisen kulttuurin luomus". Edes Kalevala ei ole suomalaista kansallisomaisuutta. Se on kerätty "Suomen ulkopuolelta, eikä korjattunakaan yllä skandinaavisten jumalaistarustojen ylevyyteen". Näitä ajatuksia levittivät edelleen mm professori Munch ja Carl Säve. Suomessa niiden esitaistelijaksi tuli Freudenthal.
Laske ja hämmästy Ruotsin intoa rotututkimukseen. Montako ruotsalaista löydät tuolta?
Modernin rasismin synty
Modernin rasismin kukoistuskausi
Suomalainen rotututkimus
http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/sisallys.htm