MIINUSNÄKÖ KÄÄNTYY PLUSSAKSI IÄN MYÖTÄ???

Kaukonäkö muuttuu aikuisnäön myötä plussaan päin (Miinusnäkö siis vähenee / plussanäkö pahenee). Mutta 2 dioptrian verran harvemmin. Moni aikuisnäköinen harkitsee aikuisnäön kynnyksellä leikkausta. Miedoilla miinuksilla se ei ehkä ole niin kannattavaa. Joskaan mikään ei ole näkemisessä lopullista, ei voimakkuuden muutoksetkaan.

Jos "ylimääräistä" rahaa on ja haluaa päästä laseistaan eroon esim. 10 vuodeksikin, niin miksi ei menisi. Nuoremmilla hyöty on toki pitkäaikaisempi, helposti 30 vuottakin. On mukavampi tarvittaessa vanhempana käyttää lukulaseja, kuin pitää monitehoja joko aikuisiän (yli 45v). Harrastukset, lasien huurtuminen yms.

Eikä miinusvoimakkuuttakaan ole pakko ihan nollille tähdätä leikattavan. Jos haluaa, voi kauas jättää vähän muutosvaraa, eli lievää miinusta. Kuitenkin esim. harmaakaihi yms muutokset silmissä voivat taas muuttaa hieman voimakkuuksia. Kaihileikkauksessa tilanne arvioidaan taas uudestaan.

Erilaisia leikkausmahdollisuuksia on monia, kannattaa jutella silmäkirurgin kanssa. Hän osaa kertoa sinulle mitä olisi odotettavissa ja kannattaako leikkaus.

Kiitos vastauksestasi.

Silmien muutokset ovat yksilöllisiä, mitään yleispätevää ohjetta ei oikein voi antaa. Lääkärikirjoissa ja muissa alan opuksissa väitetään, että likinäön lisääntyminen hidastuu ja pysähtyy kolmenkymmenen ikävuoden tietämillä, ja silmälasien voimakkuudet pysyvät samoina lopun ikää, tosin ikänäön ilmaantumisen myötä tarvitaan kaksi- tai moniteholasit. Aikaisempien viestien perusteella voidaan todeta, että lääkärikirjojen väittämä ei pidä paikkaansa, sillä enemmistöllä likinäkö vähenee iän myötä. En ymmärrä, mistä johtuu, että aikaisemmin väitettiin miinuksien pysyvän samoissa lukemissa? Tunnen tosin sellaisiakin henkilöitä, joilla miinuksien lisääntyminen on pysähtynyt tiettyihin lukemiin ja pysynyt niissä loppuelämän ajan.

Erikoisimpia poikkeustapauksia ovat henkilöt, joille likinäköisyys on kehittynyt vasta vanhemmalla iällä. Eräs sukulaiseni sai ensimmäiset miinuslasinsa vasta 40-ikävuoden jälkeen. Nyt hän on 56-vuotias ja hänellä on - 2,25 vahvuiset lasit. Lukiessaan hän ottaa lasit pois. Hänellä on myös moniteholasit, mutta hän lukee mieluummin ilman laseja.

Myös omalla äidilläni likinäkö lisääntyi vähitellen ikävuosien karttuessa. Hän sai ensimmäiset silmälasinsa 14-vuotiaana. Nykyisin hänellä on lasit, joissa on vahvuudet -
3,0 ja -1,0. Hänellä on käytössään moniteholasit, mutta hän näkee lukea erinomaisesti myös ilman laseja, vaikka onkin yli 50-vuotias. Itse asiassa äitini ei käytä juuri koskaan silmälaseja kotona ollessaan. Äitini puhui leikkauksesta joskus 40-vuotiaana, muttei kuitenkaan mennyt leikkaukseen. Nykyään hän on tyytyväinen, kun näkee lukea ilman laseja.

Isälläni ei taas ollut laseja ollenkaan nuorempana. Ikänäkö alkoi vaivata häntä neljänkypin jälkeen, jolloin hän ryhtyi käyttämään tiimarilaseja. Vähitellen hän joutui hankkimaan yhä voimakkaampia laseja, kunnes meni silmälääkirille 49-vuotiaana. Silmälääkäri määräsi hänelle moniteholasit, joissa oli kauas 1,0 voimakkuus ja lähelle 3,0 voimakkuus eli add 2,0. Nykyisin isä pitää laseja koko ajan, eikä näe kunnolla edes kauas ilman laseja. Itse asiassa isäni näkö on paljon huonompi kuin äidin, vaikka äiti onkin käyttänyt silmälaseja lapsuudesta saakka.

Lievä miinusnäkö (maksimissaan -3,5) ei ole mielestäni ollenkaan paha asia vanhuuden kynnyksellä:D!

Toivoisin tähän keskuteluun myös muiden optikkojen ja silmälasinkäyttäjien kokemuksia iän tuomista näkökyvyn muutoksista.