Punastumisen pelko

Kävin Stressihermosalpauksessa (2 klipsiä ) noin 30 vuotiaana. Rahaa ei sitä ennen oikein ollut. Leikkaus meni hyvin. Yksi TÄRKEÄ asia jäi tekemättä: Keskusteluterapia leikkauksen jälkeen. Ei meinanut oikein uskoa, etten enää punastu. Hikoilua oli jonkin verran, mutta sekin hävisi muutaman kuukauden kuluttua. Tai sitten siihen sopeutui tai tottui. Sydän ei enää hakkaa, eikä jännitä esiintyminen. Nyt olen 57 ja oiskohan aikakin myös tehnyt tehtävänsä. Teini-ikä oli todella kammottava. Kaikki kiusasivat, kuraattoreista tai psykiatreista ei ollut mitään apua. Hekin vain huomauttelivat ja "lohduttivat", että kyllä se lähtee iän mukana pois. Varmaa on, että minulta se ei olisi lähtenyt koskaan. Suosittelen leikkausta. Pienet häiriöt alkuaikana, mutta kun tiesi niiden poistuvan, ei mitään haittaa. Punastumista pidetään jotenkin luonnoliiswna ilmiönä, mutta sitä se ei ole. Sitä ei tiedä ihminen joka ei ole kärsinyt asiasta. Jos haluat keskustella, textaa: 045 3311425. T.peku