Tulipahan nyt mieleen asia, josta kuulisin mielellään teiltä hyvät palstalaiset kokemuksia, ajatuksia, mielipiteitä. Eli, oletteko koskaan ihastuneet narsistiseen persoonaan, ja miten se on vaikuttanut teihin ja teidän tunteisiin? Mistä huomasit, että ihastuksesi kohde on narsisti (oletus, että et tuntenut häntä entuudestaan)? Väsyitkö jo ihastusvaiheessa, siis tunsitko itsesi voimattomaksi jo heti alku ihastusvaiheessa ennen mitään lähempää tutustumista? Tarkoitan "moikkaus-vaihetta". Kertokaa ihmeessä kokemuksistanne, kyllähän se sivuaa myös ikävää, koska puhun juuri ihastumisvaiheessa olevaa huomaamista.
Kysyjä ei tieltä eksy
onkoKokemuksia
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Narsismiin olen törmännyt muissa ihmissuhteissa. On mielenkiintoista, miten tällainen ihminen ei näe koskaan mitään vikaa itsessään.
Hänen kanssaan on mahdotonta jakaa aiheellista kritiikkiä häntä itseään kohtaan. Kaikki sanomasi valuu kuin vesi hanhen selästä ja huomaat lopputuloksena kaikesta keskustelusta, että sinä olet käsittänyt kaiken väärin, olet julma ja ymmärtämätön.
Tämä kaikki tapahtuu niin ovelasti, ettet huomaa sitä, koska narsisti on taitava manipuloimaan. Tällaisten tilanteiden jälkeen itsetuntosi on nollattu, koet häpäisseesi itsesi ym.
Ihastumisvaiheessa voisin kuvitella tällaisen ihmisen olevan ihastuttava "Auervaara".
En ehkä narsistiin, mutta ainakin runsaasti narsistisia piirteitä omanneeseen. Tunsin melko pian itseni voimattomaksi, tuo jo mainittu kykenemättömyys nähdä itsessään vikaa, oli jotain käsittämätöntä. Jos jostain antoi kritiikkiä, lopulta olikin itse anelemassa anteeksiantoa. Samaten melko täydelliseltä vaikuttanut myötätunnon puute. Suhteeseen kuitenkin ajauduin ja sydämenikin särjin.