Nyt edessä on hallitusohjelman teko. Tämä työ sai lisää vaikeusastetta, kun Sipilän voimakkaasti ajama yhteiskuntasopimus jäi syntymättä.
Sipilä itse ei syytellyt ketään. Työnantajapuolella harmiteltiin, mutta yhtä lailla merkille pantavaa on, että sekä SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly että STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kiittivät Sipilää aidosta yrityksestä.
Sipilä itse ei syytellyt ketään. Työnantajapuolella harmiteltiin, mutta yhtä lailla merkille pantavaa on, että sekä SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly että STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kiittivät Sipilää aidosta yrityksestä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jospa tämä kertoisi sitä, että yrityksen voisi sittenkin puhaltaa vielä henkiin. Leikkausten politiikka kun voi hetkellisesti auttaa julkisen talouden tasapainotustyössä. Kilpailukykyä se ei kohenna.
Uuden yrityksen voi tehdä vaikka jo kesällä budjetin kehysriihen jälkeen.
saa ehkä koottua rivinsä siihen mennessä.
Lisäksi nyt kun kokoomuksen hallituspaikka on turvattu, myös EK:n Jyri Häkämies voi ryhtyä hengittämään vapaasti ja antaa periksi kovista vaatimuksistaan.
Yhteiskuntasopimusta ei oikeasti yritetty tehdä. Kyseessä oli bluffi, jolla selitetään tulevat leikkaukset.
Tämä on erittäin todennäköinen ja oikea tulkinta asioiden kulusta.
Sipilä ei bluffaa, ja te vihervasurit nyt kyllä ammutte väärää maalia.
Suunnatkaa tykkinne Rinteesen ja SAK/demareihin, jotka bluffiriitelevät kokoomuksen kanssa, kansaa hämätäkseen, etteivät paljastuisi samaksi ketkurosvosakiksi.
Muistelehan viime hallituskautta, kuinka fantastista oli kun Demarit ja Kokoomus jakoivat rahoja suurpääomalle köyhän kansanosan pussista.
Te maksetut palstapaskurit olette kyllä naurettavaa porukkaa takinkäännöissänne.
Kuten tämänkin palstan vahtisakki, on ilmeisesti kepuvastaisia täynnänsä, eli vihervasuriporvareita.
Kumpa nyt tulisikin oikein radikaaleja muutoksia ,eikä sitä iänikuista pilkunviilaamista.
nythän tätä teatteria on pyöritetty velkarahalla.
Sipilän tavoitteena oli 5 %:n kilpailukykyhyppäys. Ainakin minulla melkoisia vaikeuksia ymmärtää, miten tähän olisi päästy työaikaa lisäämällä. Työajan lisääminen vientiteollisuuden piirissä tarkoittaisi sitä, että tuotantoa olisi mahdollista kasvattaa ehkä se viiden prosentin verran. Mutta mitä sitten? Ongelmahan ei ole tuotteiden määrä vaan se, miten ne saadaan markkinoilla kaupaksi. Onko siis mitään järkeä tuottaa lisää tavaraa varastoon?
Suomen vientiteollisuuden suuri ongelma on siinä, miten onnistutaan tuottamaan kilpailukyisiä tuotteita ja markkinoimaan niitä. Tässähän meillä on ollut iso ongelma ja silti yrityksen johdoille maksetaan vain lisää bonuksia, vaikka tulokset ovat heikkoja. Nokia kaatui nimenomaan tällaiseen osaamattomuuteen eikä työntekijöiden työaikoihin tai palkkojen suuruuteen. Todennäköisesti Apple maksaa työntekijöillleen paljon parempia palkkoja kuin Nokia maksoi omilleen. Applen menestys on siinä, että yritys on onnistunut panostamaan tuotekehitykseen ja markkinointiin. Meillä ruokutetaan työntekijöiden palkkojen ja työaikojen perään, vaikka ne ovat olennaisia asioita vain luuseritalouksissa.
Entistä räikeämmin Suomi jakaantuu rikkaisiin ja köyhiin ja siitä ei tule hyvää seuraamaan.