Minkälaista on ahdistus, verrattuna masennukseen. Olen ollut masentunut, mutta pari kuukautta ovat olleet ihan siedettäviä. Nyt on taas alkanut masennus nostamaan päätään, mutta vähän eri tavalla. Olen meinaan ollut sairaan väsynyt, ja menettänyt mielenkiinnon. Uutena on tullut kummallinen ahdistuneisuus. Minkä laista, on ahdistuneisuus, oikein niinkuin ahdistuneisuushäiriössä tai vastaavassa.
Millaista on ahdistus
gghjlliuyt47
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se on kipua mielessä,surua, pulssi sadassa, pelottaa kuin lapsena, itkettää, eiköhän jokainen ole joskus ahdistunut.Kysymys tuntuu hassulta. Etkö tiedä miltä sydänsuru tai ikävä tuntuu? Sellaista se voi olla.
Kaikkeen ahdistukseen on syy, jos ihminen ei koveta itseään on luonnollista tuntea noitakin tunteita.
Kaikki vaan medikalisoidaan.
Voisihan tuota googleltakin kysyä. Nehän vuorottelevat. Itsellä on sekä masentuneita että ahdistuneita mielialoja.
Ahdistus voi kasvaa häiritsevän rajuksi,. Se kasvaa tuskaisuudeksi. Sitä on lähdettävä jotenkin purkamaan.
Moi,
Ahdistus ja masennus menevät arkikäytössä toisinaan päällekkäin, mutta niissä on kuitenkin suuria eroja.
Ahditus on tavallista. Sitä on jokaisella ihmisellä joskus. Tavallisesti se on ohimenevää, ja ihminen pystyy silti monesti tekemään töitä tai nauttimaan lempiasioistaan ainakin jossain määrin.
Masennus eli depressio sen sijaan on pitkäkestoisempaa. Se voi lamauttaa ihmisen totaalisesti. Ihminen voi lakata liikkumasta, syömästä (tai syödä liikaa), ihmissuhteet menevät toisinaan poikki, työssäkäynti ja opiskelu eivät onnistu, eivätkä mielipuuhat tai harrastukset enää tuota mielihyvää kuten ennen.
Enemmän tietoa mm. masennuksesta voit lukea vaikkapa täältä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538
Ahdistus EI ole tavallista tai lievempi asia kuin masennus. Minä kyllä kestän masennuksen, mutta ahdistus tuntuu siltä kuin henki lähtisi, ja sitä hengenlähtöä silloin jo tosissaan toivoo, kun tuntuu koko kehossa niin kamalalta.
Ahdistus tuntuu terävämmälle verrattuna masennukseen , omien havaintojeni mukaan.
Vastasin jo aiemmin johonkin toiseen ketjuun, että minulla ahdistus on tavallaan aktiivista ja masennus passiivista. Ahdistus saa pakenemaan johonkin tekemiseen, mikä vie ajatukset muualle, masentuneena taas saatoin vain tuijottaa ulos ikkunasta mitään tekemättä tai maata sängyssä ja tuntea suunnatonta tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta.
Minulla ahdistus on kuin jatkuvaa kaikennielevää pelkoa ja pakokauhua. Tuntuu kuin olisi koko ajan kuolemanvaarassa. Vatsaa puristaa, lihakset on jännittyneet ja päässä on paineen tunnetta. Aamulla töihin mennessä tuntuu pahimmillaan siltä kuin tulisi oksennus silkasta kauhusta.
Ahdistus on ehdottomasti vaikeampaa jaksaa vuodesta toiseen kuin masennus, sanoisin minä.
Minulla oli nuorena masennusta, ei ole enää. Tuo aktiivisuus-passiivisuus -määritelmä on hyvä. Paitsi että se, että rupeaa tekemään jotain ei ole mitään pakenemista.
Ahdistusta on ollut koko elämä, mutta ehkä pidän sen mieluummin. Olen mieluummin yhteiskunnan aktiivijäsen kuin passiivinen ikkunastatuijottaja.
Kyllä ahdistusta voi käsitellä, vaikka toimisi samalla. Ei se elämä pelkkää oireilua ole.
Minun ahdistukseni on pelkoa ja epätoivoa, mielestäni hirvittävin tunne jota kuvitella saattaa. Joskus olen ajatellut että jos joka päivä olisi sellainen kuin pahasti ahdistuneena niin mieluummin olisi kuollut.
Parhaillaan ahdistaa aika napakasti kun on ohjattuun joogaharjoitukseen meno. Sellaisen yksityisen joogavetäjän.
Aina sieltä on helpottuneena lähtenyt. Meitä on ryhmässä 6 eri-ikäistä harrastajaa.
Kai se jännitys ja ahdistus johtuu miten tänään työstän piilotajunnasta kumpuavaa ajatusmateriaa.
Minusta on aina tuntunut, että ryhmän vetäjänaisen persoona vaikuttaa harjoituksen onnistumiseen.