Luopumisen tuskaa

Luopuminen jostakin, jota ei ole edes ollut on käsittämättömän tuskallista ja vaikeaa. Kaikkea olen kokeillut, viimeisimpänä etäisyyden ottamista harventamalla tapaamisia. Olen jopa miettinyt yhteistyökumppanin vaihtamistakin, mutta hän on vaan niin ammattilainen omalla alallaan, että korvaajaa on vaikea löytää. Näemme siis 'pakostakin' joitakin kertoja kuukaudessa.

Aamulla ensimmäisenä hän, A-mies, on mielessä ja illalla viimeisenä - ja useita kertoja päivän aikana. Uniinkin hän tulee. Aluksi en edes tajunnut olevani ihastunut häneen, tunne vaan hiipi jotenkin ja valtasi minut. Tätä on kestänyt jo vuoden verran ja joka kerta kun tapaamme huomaan uusia asioita hänestä ja ihastumiseni vahvistuu. Pää sekaisin jokaisen tapaamiskerran jälkeen teen päätöksen aloittaa luopuminen alusta. Kuvittelen edistyneeni ja kun sitten tapaamme, huomaan, että olen taas lähtöpisteessä.

Miten ihmeessä pääsen irti hänestä? Meistä ei voi tulla meitä ikäeroomme liittyvän lapsiasian vuoksi. Se ei olisi oikein häntä kohtaan. Nyt sinkkuna kaipaan miestä rinnalleni, tasavertaiseen aikuiseen suhteeseen kanssani, mutta lapset olen jo tehnyt. Ikä on vain numeroita, mutta lapsiasia on se este.

Voi tuska ja ahdistus.....
6<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Lapseton mies sopii ainakin mulle.

Äänestä
  • Niin minullekin, mutta vahvasti epäilen, että hän haluaisi lapsia tai ainakin hänellä pitäisi olla siihen mahdollisuus.

    Äänestä

  • S-nainen kirjoitti:

    Niin minullekin, mutta vahvasti epäilen, että hän haluaisi lapsia tai ainakin hänellä pitäisi olla siihen mahdollisuus.

    Kokeilkaa yhdessäeloa, sillähän se selviää kuinka hyvin tulette toimeen. Jos kaiki toimii, niin sittenhän et ole mitään menettänyt.

    Äänestä

Tutustu ensin rakastumisen kemiaan https://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/kesaterveys/ela-ja-nauti-sopivasti/rakastumisen-kemiaa

Sitten pohdi mikä on realismia ja mikä haavetta. Ihastumisen tunteet ovat todella voimakkaat ja sekoittavat pään todella tehokkaasti: ei ihme, että rakastumista voi verrata hulluksi tulemiseen!

Yhteiselosta et voi tietää etukäteen. Aika usein kuulee sanottavan, että todella tulisesti rakastuneet eivät kestä yhdessä pitkään, kun taas hitaammin toisiinsa tutustuvat kestävät.

Tunteista pääsee parhaiten eroon joko assosioimalla kyseiseen henkilöön jotain negatiivista, tai sitten välttelemällä kontakteja (poissa silmistä, poissa mielestä).

Äänestä

Kuten sanoin lähes kaikkea olen kokeillut. Vaikeimmaksi tämän tekee se, että on olemassa merkkejä siitä, että tämä ei olisi pelkästään minun kuvitelmaani. Omista tunteistani en ole kertonut kenellekään, paitsi täällä, ja kaverit kuitenkin kyselevät onko mies kiinnostunut minusta muutenkin kuin yhteistyökumppanina.

Taidan ottaa koiran, jos sen kanssa touhutessa A-mies unohtuisi.

Äänestä
  • Minä otan sammakon.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


S-nainen kirjoitti:

Luopuminen jostakin, jota ei ole edes ollut on käsittämättömän tuskallista ja vaikeaa. Kaikkea olen kokeillut, viimeisimpänä etäisyyden ottamista harventamalla tapaamisia. Olen jopa miettinyt yhteistyökumppanin vaihtamistakin, mutta hän on vaan niin ammattilainen omalla alallaan, että korvaajaa on vaikea löytää. Näemme siis 'pakostakin' joitakin kertoja kuukaudessa.

Aamulla ensimmäisenä hän, A-mies, on mielessä ja illalla viimeisenä - ja useita kertoja päivän aikana. Uniinkin hän tulee. Aluksi en edes tajunnut olevani ihastunut häneen, tunne vaan hiipi jotenkin ja valtasi minut. Tätä on kestänyt jo vuoden verran ja joka kerta kun tapaamme huomaan uusia asioita hänestä ja ihastumiseni vahvistuu. Pää sekaisin jokaisen tapaamiskerran jälkeen teen päätöksen aloittaa luopuminen alusta. Kuvittelen edistyneeni ja kun sitten tapaamme, huomaan, että olen taas lähtöpisteessä.

Miten ihmeessä pääsen irti hänestä? Meistä ei voi tulla meitä ikäeroomme liittyvän lapsiasian vuoksi. Se ei olisi oikein häntä kohtaan. Nyt sinkkuna kaipaan miestä rinnalleni, tasavertaiseen aikuiseen suhteeseen kanssani, mutta lapset olen jo tehnyt. Ikä on vain numeroita, mutta lapsiasia on se este.

Voi tuska ja ahdistus.....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu