Ensiksikin: Vihaan riitelyä ja siksi yleensä pyrin katkaiseen riitatilanteen nopeasti poistumalla tilanteesta.
Minulla on tullut vastaan etenkin miehiä, jotka eivät pidä tavastani lähteä kesken riitatilanteesta pois. Tilanteesta poistumistani estellään fyysisin keinoin tai perässä kävelemällä ja riidan haaastoa samalla jatkamalla. (jota taas minä vihaan)
Minun pinna katkeaa kun tarpeeksi kauan joku vieressä sättii ja sontaa jauhaa tai käy iholle!
Päästän suustani sammakoita irl tappelussa kun sanat tulee harkitsemattomasti ulos. Ne myös kaduttaa sillä samalla hetkellä minua kun olen ne jo sanonut. Siksi itse pyrin katkaiseen irl riidan nopeasti poistumalla jotten sanoisi jotain mitä katuisin kun itse hillintä pettää. Vihainen pitää jättää rauhaan ja antaa sen rauhoittua.
Monesti kirjoittaen esim. viestissä vihaisena sitä vastaa hellemmin kuin irl tapellessa, koska kirjoittaen joutuu miettimään niitä sanojaan muutaman kerran uudelleen siinä lausetta rakentaessa ja vielä koko kirjoitustaan lukiessa uudelleen ennen lähetystä. Kolmas kerta on ennen kuin painaa "lähetä" sillä siinä tekee vielä kolmannen kerran sen päätöksen että tämän minä haluan sanoa.
Huomannut viesti tappelussa sen että olen saattanut tosi karua kieltä sisältävän viestin kirjoittaa, mutta kesken kirjoituksen suurin viha onkin jo tullut purettua ja katumus katkerasta tekstistä alkaa hiipiin niskoille.
Olen monet kerrat pyyhkinyt koko tekstin ja jättänyt viestin lähettämättä ja muutaman tunnin tai päivän päästä lähettänyt sen katkeran viestin sijaan anteeksi pyynnön. :)
Minusta todella vihaisena ei kannata alkaa riitoja setvimään eikä pakottaa jotain toista siihen kanssaan. Paremman tuloksen saa kun antaa osapuolten hiukan rauhoittua. Ei tule niitä sanoja liikaa sitten mitä katuu. Haukkumisella ei pääse asiassa eteenpäin.
Rauhallisesti puhumalla rauhoittumisen jälkeen pääsee parempaan tulokseen. Haukkumiseen vastataan haukkumisella joten se vain jatkaa riitaa. Viha vain kasvaa.
Minulla on tullut vastaan etenkin miehiä, jotka eivät pidä tavastani lähteä kesken riitatilanteesta pois. Tilanteesta poistumistani estellään fyysisin keinoin tai perässä kävelemällä ja riidan haaastoa samalla jatkamalla. (jota taas minä vihaan)
Minun pinna katkeaa kun tarpeeksi kauan joku vieressä sättii ja sontaa jauhaa tai käy iholle!
Päästän suustani sammakoita irl tappelussa kun sanat tulee harkitsemattomasti ulos. Ne myös kaduttaa sillä samalla hetkellä minua kun olen ne jo sanonut. Siksi itse pyrin katkaiseen irl riidan nopeasti poistumalla jotten sanoisi jotain mitä katuisin kun itse hillintä pettää. Vihainen pitää jättää rauhaan ja antaa sen rauhoittua.
Monesti kirjoittaen esim. viestissä vihaisena sitä vastaa hellemmin kuin irl tapellessa, koska kirjoittaen joutuu miettimään niitä sanojaan muutaman kerran uudelleen siinä lausetta rakentaessa ja vielä koko kirjoitustaan lukiessa uudelleen ennen lähetystä. Kolmas kerta on ennen kuin painaa "lähetä" sillä siinä tekee vielä kolmannen kerran sen päätöksen että tämän minä haluan sanoa.
Huomannut viesti tappelussa sen että olen saattanut tosi karua kieltä sisältävän viestin kirjoittaa, mutta kesken kirjoituksen suurin viha onkin jo tullut purettua ja katumus katkerasta tekstistä alkaa hiipiin niskoille.
Olen monet kerrat pyyhkinyt koko tekstin ja jättänyt viestin lähettämättä ja muutaman tunnin tai päivän päästä lähettänyt sen katkeran viestin sijaan anteeksi pyynnön. :)
Minusta todella vihaisena ei kannata alkaa riitoja setvimään eikä pakottaa jotain toista siihen kanssaan. Paremman tuloksen saa kun antaa osapuolten hiukan rauhoittua. Ei tule niitä sanoja liikaa sitten mitä katuu. Haukkumisella ei pääse asiassa eteenpäin.
Rauhallisesti puhumalla rauhoittumisen jälkeen pääsee parempaan tulokseen. Haukkumiseen vastataan haukkumisella joten se vain jatkaa riitaa. Viha vain kasvaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minä en kauheasti välttämättä mieti esim.tekstiviestiä minkä lähetän, sillä mielestäni viesti antaa aidomman kuvan ihmisestä ja tämän tunteista kun viestiä ei viilaa ihan viimeiseen asti. (En siis kirjoita mitään törkyjuttuja muutenkaan kenellekään)
Tietysti, jos on kyse asiapitoisista viesteistä ja työhön liittyvistäasioista niin silloin tekstit tulee miettiä tarkemmin.
Eli "vapaalla" kirjoittamistani teksteistä saa minusta ainakin sen kaikista kärkkäimmän kuvan. Sanoja mietin yleensä paljonkin tarkemmin ja monesti vasta myöhemmin kun asiat on sanottu.
Tuli mieleeni tällainen. Jos tiedostat, että toinen osapuoli kokee loukkaavaksi sen, että poistut paikalta ( Voi kokea tuon välinpitämättömyytenä tai ylikävelynä tai on muuten erillainen riitelijä kanssasi ) niin visitko ajatella sanovasi hänelle, että olet nyt niin vihainen, että haluat olla rauhassa ja kerrot, että selvitetään asia, kun olette rauhoittuneet. Sitten painelet sinne pesuhuoneeseen tai ulos. Te kummatkin tavallaan tulisitte toisianne vastaan.
Tuota pitäisi jonkun sellaisen tappelijan kanssa kokeilla. Tosin kovasti suututettuna en enää ajattele järjellä eli ei ehkä tule siinä tunnekouhussa mieleen sanoa sellaista.
No, sitten voisiko asiasta jutella silloin, kun ei tappele. kerrot kumppanillesi, että sinulla on tapana häipyä tilanteesta pois, mutta voit keskustella asiasta myöhemmin, kun olette rauhoittuneet ? Ehkä tuo ei auta juuri siinä riitatilanteessa mitään, mutta luo sellaista turvallisuuden tuntua ja voi helpottaa jälkiselvittelyjä ja omia syyllisyyden tunteita, joita usein jälkikäteen tulee. ne ovat todella turhauttavia :( Minun exäni oli juuri sellainen, että käveli pois tilanteesta. En kylläkään kulkenut perässä, vaan annoin hänen mennä. Jälkikäteen tuota miettineenä ajattelin, että monta asiaa jäi selvittämättä. Opin kuitenkin siihen, että tuo oli hänen tyylinsä, enkä ottanut siitä enää nokkiin, vaan purin yksin hammastani. Ikäväksi tulanteen teki sen , ettei asioita selvitetty edes jälkikäteen. Hän ei halunnut puhua myöhemminkään. Mutta sinä sentään pyydät anteeksi. Se on varmasti toisesta osapuolesta helpottavaa ja hänen on helpompi tulla sinua vastaan :)
Kyllähän minä sanoinkin. Tapani on aina ollut se että pahimman vihan ollessa päällä kun tunnistan että alkaa itsehillintä pettään kokonaan lähden tilanteesta, mutta ei riita jää tuollai selvittämättä.
Tyypillinen tilanne exäni kanssa oli että painelin lenkille ja kun tulin kotiin se tuli rauhallisena vastaan eteisessä ja kysyi "joko oot rauhottunut ja voitas puhua?" ja sitten se riita puhuttiin kun siihen pystyttiin rauhassa. Ei riidat jääneet ikinä puimatta.
Poistumiseni vain on tapa estää pahemmat vauriot. Silti monet kokee sen jotenkin loukkaavana tapana ja suuttuu vain enemmän.
niin kerroin vain meidän tilanteesta, en tarkoittanut sitä, että te tekisitte samoin. Kirjoitin varmaan huolimattomasti, niin viestistäni saattoi saada väärän kuvan. Totta, minäkin koin erittäin loukkaavana, että hän käveli tilanteesta pois. etenkin loukkaavinta oli se, ettei asioita selvitetty jälkikäteenkään. Sainkin sen kuvan jo tuosta aikaisemmasta viestistäsi, että te kuitenkin selvitätte asiat ja pyydätte anteeksi jne. Koetko sinä loukkaavana sen, ettei sinua päästetä pois tilanteesta ? Eli onko niin, että kumpikin kokee tulevansa loukatuksi eri riitely metodeillaan. Tulee mieleen kysymys, että mikähän on oikea tapa riidellä. Tietenkään mikään väkivalta ei tule kysymykseen. Mielestäni pääasia on, että asiat saadaan sovittua jälkikäteen.
Kyllä koin.
Minä hermostuin jos poistumistani yritettiin estellä koska mielestäni se tehtiin vain koska haluttiin jatkaa loukkaamista ja minun mielestäni siinä ei ollut mitään järkeä. Ei sillä mitään sovintoa tai riidalle päätöstä haluttu saada vain loukata. Suutuin yleensä vielä enemmän juuri siksi.
Kummatkin oli liian vihaisia kuunnellakseen mitä toinen todella yrittää sanoa. Kummatkin väänsi toistensa sanoja oman mielensä mukaisiksi ja kummatkin hermostui vain enemmän toisiinsa kun joutui huutamaan että "en minä noin sanonut"
Syyttelyä vailla toisen tunteiden ja kokemuksien ymmärrystä ja kykenemättömyyttä kuunnella toisen osapuolen sanoja.
Sellasta on turhaa ja järjetön jatkaa ja kyllä se suututti että toinen ei sellasta ymmärtänyt vaan halusi jatkaa sellasta minun loukkaamistani, vaikka itse halusin sen toistemme loukkaamisen katkaista lähtemällä rauhottuun!
Kuulostaa loogiselta näin hölmömmänkin korvaan :D Joo, jos pelkästään loukataan niin eihän siinä ole mitään järkeä. Jos kumpikaan ei pysty hillitsemään sanojaan, eikä ajattelemaan järkevästi. Meillä meni niin, että yritin keskustella ja kuunnella, kun toinen huusi loukkaavia sanoja ja lopulta lähti ulos. Tunsin jääneeni yksin. Näin jälkikäteen ajateltuna riitelytavoista huolimatta tärkeintä on kuitenkin se, että pystytään sopimaan asiat jälkikäteen. Itse riitely ei ole mielestäni vaarallista, vaikka se tuntuu todella pahalta, vaan se, mitä tapahtuu riitelyjen välissä. Tietenkin sellainen jatkuva riitely on myöskin huono homma. Jos ei enää pysty puhumaan normaalisti. Mutta voin laidasta kuvitella, että varmasti riitely tuntuu ahdistavalta myös sen pois lähtijän näkökulmasta.
Voi opetella, en tiedä mahtaako olla hyvä sekään että ikäänkuin kieltää koko asian, ne jäävät kuitenkin jonnekin alitajuntaan kytemään.
Ei olekaan hyvä. Riidat pitää riidellä, koska riidoillakin on tärkeä tehtävä sen ihmissuhteen kehityksen kannalta. Sillä tehdään rajoja selväksi, vahvistetaan keskinäisiä välejä ja luottamusta (jos riita rakentavasti hoidettu).
Jos loukkaukset tukahduttaa sisälleen sitä on vaan hiljaa toiselle katkera koko ajan joskus se pallo sisällä sitten räjähtää ja se räjähdys voikin sitten ola suoraan ero.
Haukkuminen ei ole rakentavaa riitelyä vielä vähemmän rakentavaa on väkivalta. Niillä on ihmissuhdetta tuhoava vaikutus.
Hyviä ajatuksia, mutta minä en edes mieti, mitä kirjoitan, saatikka sitten tarkistele viestejä:D Ehkä kannattaisi vähän miettiä ja vähän tarkistellakin kirjoitustaan jo siksi, että kirjoitusvirheet jäisi vähemmälle. Tietopohjaiset tekstit ovat erikseen. Opiskeluaikoina tuli mietittyä vähän enemmän, mutta ei suomi 24:lla
Miksi vihata edes riitelyä? Turhaa ajankulua äreily, vihaaminen ja negaenergia, mutta kaikki tyylillään tahi tyylittömyydellään. Aurinkoista kevätpäivää. :)
Riitelystä tulee niin kurja olo. Loukkaa vahingossa kun ei hallitse sanojaan ja toinen loukkaa samanlailla. Paskan maku vaan jää suuhun sellaisesta. Siksi vihaan riitelyä