Freudenthalismin aikaansaamat rikokset

Taxellin paradoksin laillisuus pitää tutkia korkeimmassa mahdollisessa instanssissa. Ja sen laatijat laitettava vastuuseen.

Taxellin paradoksi keksittiin että olisi jokin perustelu alistamiselle, identiteetin muokkaukselle, rasismille ja Suomen olemattomalle kaksikielisyydelle.

Rasismia, alistamista ja identiteetin muokkausta on aina yritetty perustella eri tavoin mutta aina yhtä huonoin perusteluin.
Lainaus:
RKP:ssa kehitettiin niin kutsuttu "Allardtin-Taxellin paradoksi". Se tarkoittaa kaksikielisyyden ajamista suomenkielisten suhteen, mutta yksikielisten ruotsinkielisten instituutioiden säilyttämistä ja vaalimista. Kielikylpy sopisi näin ollen vain kieli-enemmistölle.
Linkki lainaukseen:
http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielisyys.shtml

Taxellin paradoksi tarkoittaa sitä että suomenkielisen pitää oppia ruotsia mutta ruotsinkielisten ei tarvitse oppia suomea.
Taxellin paradoksi on keksitty Suomessa koska missään muualla ei yritetä väittää että 5%n vähemmistö tekisi maasta kaksikielisen.
Taxellin paradoksi osoittaa että Suomi ei ole kaksikielinen maa vaan suomenkielinen maa jossa on pieni vähemmistö ruotsinkielisiä. Taxellin paradoksia käytetään tekosyynä että suomenkielisen identiteetti voidaan muuttaa ruotsinkieliseksi. Todellisuudessa mitään Taxellin paradoksia ei edes ole, on vain rasismia jota yritetään perustella sairailla teorioilla.

Jos ruotsi olisi elinvoimainen kieli Suomessa niin siihen ei vaikuttaisi enemmistön toiminta suuntaan tai toiseen. Mutta ruotsi ei ole elävä kieli Suomessa, eikä Suomi ole elävästi kaksikielinen, niin enemmistön pitää tekohengittää ja varjella sitä pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja kaksikielisyyden muodossa.

Tämäkään ei riitä vaan ruotsinkieliselle pitää antaa paremmat mahdollisuudet elämässä korkeamman koulutuksen muodossa.

Taxellin paradoksi osoittaa että ruotsi ei ole juurtunut Suomeen eikä ole oikeasti edes kuulunut Suomeen.

Jos Suomi olisi aidosti kaksikielinen kuten Belgia tai kuten aidosti monikielinen Sveitsi, niin Taxellin paradoksia ei syntyisi.

Belgiassa flaami ja ranska jatkavat elämää rinnakkain ilman mitään Taxellin paradoksia, koska molemmat kielet ovat paikallisia juurtuneita kieliä, joilla on puhujia kaikissa kansanosissa.

Yllä oleva on täyttä bullshittia!

”Tvåspråkiga lösningar leder ofta till enspråkighet och enspråkiga lösningar garanterar tvåspråkigheten” så lyder Christoffer Taxells berömda paradox som ofta används som slagträ i tvåspråkighetsdebatter."

Taxellin paradoxi siis toteaa että kaksikieliset ratkaisut johtavat usein yksikielisyyteen (tarkoittaa että suomen kieli ottaa ylivallan) ja että yksikieliset ratkaisut takaavat kaksikielisyyden.

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/05/16/taxell-om-sin-paradox

Suomenkielisten ruotsin opiskelusta, oppimisesta tai muista velvollisuuksista kuuluisassa paradoksilausekkeessa ei mainita sanallakaan. Paradoxissa puhutaan yksikielisten ratkaisujen puolesta! Luulisi kelpaavan fennoillekin!!

Ihmisoikeusrikoksista puheen ollen. Lakatkaa nefet mustamaalaamasta meitä suruja ja puhumasta pazkaa!! Jos jotain aihetta löytyy niin saa toki mainita mutta keksityt jutut ja selkeä valehtelu on ala-arvoista!!

Rotuoppia ruotsalaisittain

Julkaistu 17.02.2011 - 17:00. Päivitetty 22.11.2011 - 03:44

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/17/rotuoppia-ruotsalaisittain

1920-luvulla perustetun Ruotsin valtion rotubiologisen instituutin tarkoitus oli tutkia ja vaalia germaanista rotua. Suomalaiset kuuluivat rotuteorian mukaan vähemmän arvokkaaseen itäbalttilaiseen rotuun, jonka sekoittuminen jalompiin germaaneihin oli estettävä.

Tietolaatikko

Ensimmäiset rodun määritelmät ovat peräisin 1600-luvulta ja liittyvät eurooppalaiseen imperialismiin ja siirtomaiden hankintaan. Ensimmäiset ihmisiä koskevat systemaattiset hierarkkiset rotuluokittelut syntyivät 1700-luvun puolivälissä.

1800-luvulla syntynet teoriat germaanisen rodun ylemmyydestä innostivat ruotsalaisia tutkijoita.

"Pohjoisen rodun tieteellinen tutkimus vietiin pisimmälle juuri Ruotsissa, jossa kallonmittauksiin perustuvat todistelut pohjoisen rodun ylemmyydestä nostettiin kansallisesti ja myös kansainvälisesti tärkeäksi tieteenhaaraksi 1840-luvulta alkaen."

Sittemmin kyseinen ajanjakso on unohdettu Ruotsalaisesta tieteen historiasta, kunnes toimittaja Maja Hagermann teki vuonna 2006 laajan tutkimuksen ja kirjan aiheesta. Hegerman käsittelee kirjassaan Det rena landet (Puhdas maa) ruotsalaisen rotuajattelun historiaa ja muistuttaa miten naapurimaassamme luotiin myyttiä pohjoisesta germaanisesta rodusta. Radio ykkösen kaksiosainen ohjelmakokonaisuus käsitteli Hagermanin kirjaa ja sen esiin nostamia aiheita.

Rotubiologinen instituutti rotua vaalimassa

Ruotsiin perustettiin valtion rotubiologinen instituutti vuonna 1922. "Laitoksen aikaansaannoksia eivät olleet vain pakkosteriloinnit vaan kokonaisen kansan tehokas valistaminen vaalimaan omaa rodullista puhtautttaan ja erinomaisuuttaan."

Rotujen sekoittuminen nähtiin suurena uhkana. Sen ehkäisemiseksi tarvittiin valistusta. Eri kansantyyppejä esittelevä näyttely opetti valokuvin ja piirroksin ruotsalaisia erottamaan oikeat rotupiirteet vääristä. Tärkeää oli mm. osata erottaa suomalaiset, jotka ei-arjalaisella taustallaan olisivat sekoittaneet puhtaan germaanisen rodun. Instituutti valisti myös maantiedon ja biologian opettajia sekä julkaisi "Ruotsalainen rotutieto" -kirjan.

Alakuloiset suomalaiset

Suomalaiset luettiin arjalaisten rotuteorioiden pohjalta vähemmän arvokkaaseen itäbalttilaiseen ja lyhytkalloiseen rotuun kuuluviksi.

Suomalaiset kuvailtiin melankolisina, tunteellisina ja alakuloisina ihmisinä, jotka istuvat mieluiten saunassa tai laulavat kansanlauluja. Suomalaiset eivät olleet saaneet mitään merkittävää aikaiseksi, toisin kuin voitontahtoiset germaanit, jotka olivat tehneet löytöretkiä, voittaneet taisteluita ja valloittaneet maita.

Hegermanin mielestä kaikkein vastenmielisin kirja tuolta ajalta on Gustaf Retziuksen laatima "Finska Kranier", joka esittelee suomalaisia pääkalloja vuodelta 1878. Retzius oli löytänyt kalloista jopa 29 eri mitattavaa suhdetta.

Hiljaisuudessa haudattu oppi

Ajatus ihmisten jakamisesta erilaisiin puhtaisiin rotuihin osoittautui sittemmin mahdottomaksi etenkin modernin geenitutkimuksen johdosta.

"Valtion rotubiologinen instituutti sulautettiin 1950-luvulla huomaamattomasti Uppsalan yliopiston lääketieteen genetiikan laitokseen, eikä tästä tieteen merkittävästä ja ajatteluun vaikuttaneesta harhapolusta ole haluttu paljoa puhua."

Vaikkei Suomessa rotuopista innostuttu koskaan samalla tavoin kuin Ruotsista, tehtiin meilläkin mm. tutkimuksia saamelaisten kalloista. Ja vielä 1960-luvulle asti oppikoulun maantiedonkirjoissa käsiteltiin rotuoppia.

Teksti: Heidi Sommar

...

Täällähän ne juuret on: Ruotsi, Ruotsi, Ruotsi. Siis tre kronor.

Ruotsissa osataan sentään hävetä tuonaikaisia juttuja joten nyt esiintyy
sitten maailmanparantajana ja yrittää sulauttaa mahdollisimman monta
rotua keskenään.
Ehkä se onkin hyvä näille pitkäkalloisille,hevospäille.